Koulujen kansainvälistäminen pähkinänkuoressa Tampere

Esitys aiheesta: "Koulujen kansainvälistäminen pähkinänkuoressa Tampere"— Esityksen transkriptio:

1 Koulujen kansainvälistäminen pähkinänkuoressa Tampere 23.10.2014
Kotikansainvälisyys ja uudistuva OPS Opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus

2 eli vähän normeja, politiikkaa ja rahaa
Ohjelma-osuudessa pohjustetaan kiinnostusta / ymmärrystä mm. seuraavista: Mikä ohjaa koulutuksen kansainvälisyyttä koskevia käsityksiämme ja toimintatapojamme: eli vähän normeja, politiikkaa ja rahaa Kansainvälisyyden luokittelua = tasoja Tasoista keskitytään kotikansainvälisyyteen

3 Onko koulujen kv tai koti-kv
Miksi me kansainvälistämme!? Onko koulujen kv tai koti-kv jossain normitettu?

4 Mikä määrittelee koulujen kansain-välisyyttä?
perustuslaki ja koululait tuntijako (ml. kielet ja aihekokonaisuudet) opetussuunnitelman perusteet opetussuunnitelmat (koulutuksen järjestäjä, koulu) koulutuksen järjestäjien kv-strategiat ja/ml. kieliohjelmat opettajankoulutus oppikirjat Suomen kansainväliset sitoumukset sekä EU ja Euroopan neuvosto, Pohjoismaiden yhteistyö… elinkeinoelämässä pitkään ollut ja suomalaistenkin elämässä lisääntynyt kansainvälisyys ja globalisaatio tietenkin!

5 Mitä kansainvälisyys on kouluissa ja koulutoimissa
Mitä kansainvälisyys on kouluissa ja koulutoimissa? Aluksi ainakin osaa näistä? Paula Mattila, KL Opetushallitus

6 Mutta miksi ei olisi ollutkin?
Kansainvälisyyshän rinnastuu ensin matkustamiseen, eikö vain? Mielikuvaa vahvistivat EU:n koulutusohjelmat, joissa liikkuvuus on painottunut alusta alkaen (CIMO = Centre for International MOBILITY) Kieltenopettajat lähtivät tai otettiin vetovastuuseen kielitaitonsa ja kv-kontaktiensa vuoksi ja näin kansainvälisyyteen liittyi luontaisesti matkoja kielen kohdemaahan.

7 Rahaa ja ohjelmia (muista: uteliaisuus!)
Kansainvälisyys on ollut hyvin rahoitettua 1990-alkupuolelta Erityisesti liikkuvuus tavoitteena Kansainvälisyys tuli tutuksi ohjelmien kautta (”comeniuskansainvälisyys”) jonkin verran kielten ja interkulttuurisuuden oppiminen - ideaalina oleskelu kohdemaassa kielissä natiivin ideaali ollut suuntaa antava Maantiede (tai politiikka) on ollut jonkin verran tärkeää: pohjoismaat, EU-maat, Venäjä (OPH), pienissä erissä Euroopan ulkopuoliset maat, erityisesti ehkä Afrikka Mistä aloitettiin – Virohan oli tosi suosittu 15 vuotta sitten – melkein kuin kotona

8 MUTTA: vaikka moni asia viestii että…
kansainvälisyyttä oppii parhaiten ulkomailla NIIN ulkomaille ”kansainvälisyyteen” ei ole varaa lähettää kaikkia opiskelijoita (olisiko varaa ja syytä lähettää kaikki opettajat joksikin aikaa töihin ulkomaille?) Muistettava myös että Suomessa ja omassa kunnassa voi tehdä kulttuurimatkoja koulusta kouluun eivätkä kaikki lähtisi /voisi lähteä vaikka olisi varaakin Ja ops-perusteet normittavat että kaikkien peruskoulusta ja lukiosta valmistuvien pitää osata kansainvälisyyttä! op

9

10 Millaista kansainvälisyyttä ops-perusteissa tavoitellaan
Kansainvälisyys opseissa on oppilaan oman suomalaisen, monikulttuuristuvan identiteetin tukemista sekä pohjoismaisen ja eurooppalaisen identiteetin ja kulttuurin tuntemista; Kulttuurienvälisen toimintakyvyn muodostuminen on jo perusasteen tavoite kielissä Lukiossa kielissä otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja ‑kulttuurisuus. Mistä tämä on? Oppilas oppii tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin = Perusopetuksen maantiedosta Mistä tämä on? Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Lukion historiasta Kohta nämä päivitetään! Seuraa ops-prosessia!

11 Opetussuunnitelmien perusteet
velvoittavat kouluja rakentamaan kansainvälisyyttään niin, että se on yhdenvertaisesti kaikkien oppijoiden hyödynnettävissä. Perusopetuslaki 2§: Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella Perusopetuslaki 31§ ja lukiolaki 28§: Opetuksen maksuttomuus

12 Maailma muuttuu – ops uudistuu
Peruskouluun siirtyminen –YK:n yleisinhimillinen ihmisoikeuksien julistus arvopohjana Ops 1985 – Unescon kansainvälisyyskasvatussuositus 1974 pohjana Ops 1994 – liittyminen Euroopan neuvostoon (1989) ja unioniin (1995) korosti tarvetta laajentaa kieliohjelmaa ja ”eurooppalaistua”, Rion konferenssi 1992 ja kestävä kehitys Ops 2003 ja 2004, kansainvälistyminen kaikkialla, aihekokonaisuudet Ops 2014 – globalisoitumisen kohtaaminen viisaasti, globaalikasvatus, kasvatus maailmankansalaisuuteen ja kestävään elämäntapaan

13 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu
Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

14 Maailmankansalaisuus ops-uudistuksessa – lue ainakin näitä
Maailmankansalaisuus ops-uudistuksessa – lue ainakin näitä *Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen (Arvoperusta, s. 11). Arvoperusta* Perusopetuksen tehtävä* Laaja-alaiset osaamisalueet (kompetenssit) Koulun toimintakulttuurin kehittämisperiaatteet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Oppiaineet – historia – yhteiskuntaoppi, biologia – maantieto, kielet, uskonto, ET… Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus, ilmaisu TVT Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Perusopetuksen tehtävä: Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Näin luodaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

15 Maailmankansalaisen etiikka
Ihmisoikeuksien tuntemus Osallisuus Hyvä elämä kaikille Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. /Arvoperusta YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Euroopan ihmisoikeussopimus YK:n yleissopimus vammaisen henkilöiden oikeuksista 2006 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista

16 KANSAINVÄLISYYDEN TASOT.
Kv-toiminnan lyhyt (?) tyyppikuvaus.

17 Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä
Koulujen kansainvälisyyden toimintamuodot voidaan esittää kolmiona, jossa tasojen koko voidaan rinnastaa toimintaan osallistuvien määrään: Yhdenvertaisuuden vaade ja monimuotoisuuden haaste. Resurssien tarve ja hiilijalanjälkikin hahmottuvat = kolmio nurinpäin? Liik- kuvuus Kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys Kotikansainvälisyys IaH Kansainvälisyys asenteina, uskalluksena, ymmärryksenä Ylikansallista, usein EU- ohjelmia Koulutuksen järjestäjät, isot hankkeet Triangeli syntyi käytännön tarpeesta kuvata eri tapoja tarjota kv:ta ja omasta kokemuksesta amk-ajoilta jolloin jo murehdittiin kotiin jäävien opiskelijoiden kansainvälistämisestä. Globaalikasvatus taas on kova sana OPH:n YL-lissä ja opseissa. Koulu, kunta Yksilö, opetusryhmä *Paula Mattila laatinut yhteistyössä CIMOn kanssa. Asenteiden kansainvälisyys ideoitu Opekossa kouluttautuneiden opettajien kanssa ; seudullinen kansainvälisyys Satakunnassa

18 1. taso: Asenteiden kansainvälisyys koskee kaikkia
Tästä tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteissa lähdetään: luodaan arvopohjaa, toista ihmistä arvostavaa, erilaisuudesta rikastuvaa asenneilmapiiriä Kulttuurisen aineksen oivaltaminen kaikessa oppilaitoksen(kin) piiriin liittyvässä Ihmisen kulttuurisidosten moninaisuuden ja vaihtuvuuden ymmärtäminen Työkaluja: globaalikasvatus, kieli- ja kulttuurikasvatus

19 OPH ja UM kartoittavat maailmankansa-laisen kompetensseja 2011-

20 Globaali vastuu ja kehityskumppanuus Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. (Arvoperusta)

21 2. taso: Kotikansainvälisyys – esimerkkejä (lisää kohta)
*Englanniksi IaH eli Internationalisation at Home Oman kunnan, alueen kansainvälisyys Oman oppi-laitoksen ”kansainväliset” Kielten-opetus Virtuaalinen kansainvälisyys, media Paula Mattila KL

22 Kotikansainvälisyys – OPH:n/CIMO:n -määritelmä
Miten toteuttaa monipuolista kansainvälistä toimintaa niin, että mahdollisimman moni on mukana ja resurssitkin riittävät? Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan niitä kansainvälistymisen keinoja, joita voidaan toteuttaa omassa oppilaitoksessa ja sen lähiympäristössä, esim. tutustumalla oman alueen kieli- ja kulttuuriseen rikkauteen (esim. oppilaitoksen ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ja opettajat), osallistumalla internetpohjaisiin kansainvälisyyshankkeisiin ja tutustumalla oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen.

23 Ja vielä: Peliin on puuttunut myös ymmärrys kv-matkustamisen hiilijalanjäljistä!

24 3. taso: Kansallinen kansainvälistyminen oman ja kansallisen kehittämisen tukena
Tämä merkitsee että kansainvälisen osaamisen parhaita malleja tutkitaan - Suomessa. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä kv-toiminnan järjestämiseksi Kohteena voi myös olla kansainvälinen erityisosaaminen Suomessa kuten kielikoulut, korkeakoulut, erilaiset tutkimuslaitokset, kulttuurikeskukset, lähetystöt, yritykset… Kansallinen kansainvälistyjä arvioi ja pyrkii omaksumaan ja levittämään parhaita rinnakkaishankkeissa syntyneitä innovaatioita

25 TOISENLAINEN KOLMIO, Keski-Suomen lukioiden kv-käsikirjasta!
10% Kv-opintojen kokonaisuus Keskitaso 30% 1-2 kv-kurssia Perustaso 100%: kotikansainvälisyys

26 Sama jäsentely henkilöstölle Keski-Suomen lukiohankkeesta

27 KOMPPI-hankkeessa ollaan työstämässä kehityskumppanuuden portaita

28 opetussuunnitelman perusteet
Valmisteilla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät kaikille oppilaille vähimmäis- kansainvälisyyden? Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja.

29 OPS2016: Arvoperusta/ Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri- identiteetin rakentumista sekä osallisuutta niin paikallisesti kuin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Identiteetti muotoutuu merkityksellisten oppimis- ja elämänkokemusten kautta läpi elämän. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Mikä tässä tekstissä on kotikansainvälistä? Miten sen asian oppimista voi järjestää?

30 Onko kulttuuriseen moninaisuuteen kasva(tta)minen tätä vai vielä jotain muuta?

31 Perusopetuksen tehtävä (ote)
Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Näin luodaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. Mikä tässä tekstissä on kotikansainvälistä? Miten sen asian oppimista voi järjestää?

32 Missä ovat koulujen kansainvälisyyden kansainvälisimmät tekijät?

33 Lisää uusien ops-perusteiden kansainvälisyyttä: Kestävä elämäntapa
Ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä elämäntapa, kehitys ja tulevaisuus Ekososiaalinen sivistys Taidoista ja valinnoista näköalan avaaminen kohti kulttuurievoluution suunnan korjaamista Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. /Arvoperusta

34 opetussuunnitelman perusteet
Valmisteilla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät kaikille oppilaille vähimmäis- kansainvälisyyden? Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on kieltenopettaja.

35 Mikä tässä tekstissä on kotikansainvälistä
Mikä tässä tekstissä on kotikansainvälistä? Miten sen asian oppimista voi järjestää?

36 Kieli-tietoisuus, osallisuus?
KOMPPI-hanke: Global School for All – Turku Raunistula ja Etiopia

37 Kansainvälisyyden työkalupakkeja www.polkka.info
Viehko

38 Tukimateriaaleja ja tapahtumia kotikansainvälistäjille
Muistathan syyspäivät: Lahti Opetushallituksen ja koordinaattorien treffitilaisuudet KOMPPI, Unesco ASPnet

39 OPETUSHALLITUKSEN ROOLI!?
Ohjaa kansainvälisyyttä ops-työn ja kehittämis-hankkeiden kautta. Pyrkii erityisesti verkottamaan ihmisiä ja jakamaan tietoa. On merkittävä kv-rahoittaja (1meur/vuosi)

40 Koulujen kansainvälisyyden tulevaisuus?
Tarve kasvava – yhteiskunnan vakaa kehittyminen vaatinee juuri tällaista osaamista. Riittääkö matkustuskansainvälisyydelle varoja? Voiko perinteiselle kansainvälisyydelle muodostua liian iso hiilijalanjälki? Koska ensimmäinen ihminen teleporttaa!? Mahdollisuus verkottua täällä Tampereella tutkimaan ja kehittämään näitä asioita!? Kiitos!