Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

Esitys aiheesta: "Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet"— Esityksen transkriptio:

1 Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet
1.4. konservatismi (PR101) 8.4. liberalismi (PR101) 9.4. sosialismi (HU106) sosiaalidemokratia ja kommunismi (PR101) fasismi ja kansallissosialismi (HU106) 29.4. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106) oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous ( tentti: ti 6.5. klo (IT115)

2 sosiaalidemokratia ja kommunismi

3 vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan rakenteet tulee hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle revisionismi (reformismi) = sosialistiseen yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse tuhota.

4 internationaalit 1. internationaali (1864-1876)
Komintern ( ) Kominform ( ) 4. internationaali (1938-) sosialistinen internationaali (1956-)

5 Eduard Bernstein (1850-1932) muotoili revisionistisen opin
vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin esittämällä tavalla keskiluokka ei ollut hävinnyt työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen, vaan erilaisten luokkien eriytymisen tilanne tuli arvioida uudestaan tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja parlamentin kautta yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi yhteistyö liberaalien kanssa

6 Vladimir Iljits Lenin (1870-1924)
Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja 1919 kommunistinen internationaali = Komintern kehitti Marxin teorioita eteenpäin konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen kritisoi voimakkaasti revisionisteja 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä

7 imperialismiteoria kapitalismin korkein aste on imperialismi
maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raaka-aineen tuottajamaihin koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi ihminen joutuu proletariaattiin alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen → pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)

8 parlamentarismi vs. vallankumous
työläisten aseman paraneminen väliaikaista revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin

9 vallankumous yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta
vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole vallankumouksesta vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita kansan luokkatietoisuus kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti” yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara

10 puolueteoria Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen puolue
Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka jäsenet ovat kaadereita Puolueeseen pääsevät vain parhaat Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen yhteiskunnan suunnan

11 demokraattinen sentralismi
valta neuvostoille! neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa ja armeijassa neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan haltija on vastuussa kansalle kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan pohdittavaksi

12 maolaisuus Kiinan kommunistinen puolue 1921
Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla Mao Zedong (1893–1976) Vallankumouksen perusta maaseudulla Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan Pitkä marssi 1934–36 Jingxista Shaanxihin

13

14 1937 Japani hyökkäsi Kiinaan
kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindang Formosaan Suuri harppaus 1958–1960 päätöksenteko ruohonjuuritasolle kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi kaupungit jaettiin kommuuneihin epäonnistui → palattiin takaisin Kulttuurivallankumous 1966–1976 johtajia tuli arvostella väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen

15 Sosialistinen realismi
otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton on konferenssissa esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907) taiteen tehtävä palvella sosialismia kansantajusta ja puoluekantaista työläisten elämän esittäminen ihailtavassa muodossa taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti taiteen tuli olla: realistista, optimistista, kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä, historiallista, sankarillista. kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista, pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista 15

16 mallioopperat uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot vanhojen pohjalle mallioopperat (8 kpl) Jiang Qing Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin vallankumouksellisiin teemoihin mallia myös amerikkalaisista musikaaleista

17 Maolaisuuden tunnusmerkit
Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta Jatkuva luokkataistelu Kollektivismi ja anti-intellektualismi Imperialismin kaudella vallankumous syntyy kehitysmaissa 17

18 Maolaisuus kolmannessa maailmassa
kolme suuntausta: liittoutumattomat: positiivinen suhtautuminen Kiinaan uuteen suuntaan kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita Revolutionary Internationalist Movement (RIM) Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin maolaiset Albanian ympärille ryhmittyneet Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia puolueita 18

19 kansan sota esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan sisällissodasta
avoimien taisteluiden välttäminen taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta) tukialueiden muodostaminen huollon turvaaminen oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen terrori 19

20 Loistava polku Sendero Luminoso Perun kommunistinen puolue
aloitti aseellisen toiminnan 1980 1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni perustettu 1960-luvun lopulla esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat → voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä 2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja vastaan, huumekauppa 20

21 Juche Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia
luoja Kim Il-Sung ( ) Kim Jong-Il ( ) Kim Jong-Un (1983/84-) Juchen perusperiaatteet: riippumattomuus politiikassa omavaraisuus taloudessa itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa on sovellettava luovaa menetelmää pääpaino on pantava ideologiaan Songun-politiikka (armeija ensin)

22 fasismi ja kansallissosialismi

23 fasismin edellytykset
sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät tuntevat olevansa häviäjiä agraaritalous, joka ei ole integroitunut kansantalouteen taloudellinen kriisi, joka kohdistuu keskiluokkaan syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa jyrkkä sukupolvien välinen kuilu hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva poliittinen kriisi hajanainen työväenluokka nöyryyttävä häviö sodassa

24 Benito Mussolini ( ) syntyään Romagnasta; isä seppä ja ravintoloitsija, perhe sosialistinen 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen ryhmittymään (syndikalismi = sosialismin suuntaus, joka korostaa ammattiyhdistysten merkitystä, valta parlamentilta ammattiliitoille; korporatiivinen hallinto) ryhmittymä kehitteli korporatiivista hallintomallia Italialle 1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen korosti nationalismin merkitystä sosialismille kannatti Italian liittymistä sotaan → erotettiin lehdestä ja puolueesta Popolo d’Italian toimittajaksi

25 fasistipuolue 1919 Fasci di Combattimento
rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten aiheuttamaan pettymykseen toimintamuotona väkivalta ja terrori 1919 Avanti!-lehden tuhopoltto Mustapaidat 1921 Partito Nazionale Fascista 35 edustajaa parlamenttiin jäsentä 1922 Italian kaupunkien valtaus Mussolinin ja Victor Emmanuel II:n välinen sopimus: kuningasvalta säilyi ja Mussolinista pääministeriksi 1925 Mussolini diktaattoriksi 1926 parlamentti lakkautettiin

26 fasistien eri suuntaukset
tiukan linjan fasistit (intransigentit) suhtautui negatiivisesti sosialismiin, liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri, kotimaisten vastustajien karkotukset, kuolemantuomio fasistista kontrollia yhteiskuntaan syndikalistit Edmondo Rossoni nationalismi, tuotannon lisääminen syndikalistinen hallinto nationalistit Alfredo Rocco imperialistinen politiikka yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi intellektuellit (Critica Fascista) fasistisen eliitin luominen ei voimaa vaan järkeä Edmondo Rossoni Alfredo Rocco

27 fasistinen Italia parlamentti lakkautettiin
poliittiset vastustajat eliminoitiin tai karkotettiin maaseudulle parlamentin tilalle fasistinen neuvosto jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä ja työnantajajärjestöistä maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti sektoreihin syndikalistinen hallintomalli Mussolinista diktaattori

28 fasismin oppi Giovanni Gentile (1875-1944) Uomo Fascista
yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi sota vastusti demokratiaa demokratia häivytti erilaisuudet demokraattinen valta ei ole todellista, valta on näkymätöntä tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa valtion kontrolliin

29 Adolf Hitler (1889-1945) kotoisin Itävallasta
1919 Deutsche Arbeiterpartei 1920 Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei (NSDAP) 1921 Der Führer Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm ( ), ruskeapaidat 1934 pitkien puukkojen yö 1923 kaappausyritys Münchenissä → vankilaan Mein Kampf

30 Kansallissosialismin synty
syntyi Saksassa 1800-luvun lopussa vastareaktiona vallankumoukselliselle sosialismille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys nousevaa teollisuuskapitalismia kohtaan tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma (kansainvälinen, juutalainen) nationalismi: työväestön tuli toimia isänmaan / oman kansan hyväksi 1896 National-Sozialen Verein

31 rasismi ideologia perustuu rotuun; yksilö ja yhteiskuntaryhmä alisteinen valtiolle, valtio alisteinen rodulle ihmisen historiallinen kehitys on samalla biologinen kehitys: olemassaolon taistelu, luonnon valinta vahvemman tulee hallita olemassaolon taistelu rotujen välistä opillinen perusta 1800-luvun rotuopeissa ja niiden populaariversioissa, jotka vapaasti muokattuja koskemaan arjalaisten ja juutalaisten välisiä eroja juutalaisten salaliitto rodunjalostus

32 Ahnenerbe Perustettiin 1935: Heinrich Himmler
Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen alkuperän ja elämän tapan selvittämiseksi Tutkimusretkiä ympäri maailmaa: Bohuslän, Karjala, Kreikka, Tiibet … maataloussiirtokuntia

33 rasismi kohteena erityisesti juutalaiset
juutalaiset olivat kaiken pahan syy rotujen jako: kulttuuria tuottava rotu: arjalaiset kulttuuria tukevat rodut kulttuuria tuhoava rotu: juutalaiset arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten kanssa, mutta germaaneissa säilynyt eniten arjalaista alkuelementtiä

34 taidekäsitys esikuvina: rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava
antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide: ei ollut juutalaisuuden saastuttamaa realismi: Hitlerin harjoittama taidesuunta; kansa ymmärsi rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit puhdistettava takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille taiteilijoita kiellettiin tekemästä rappiotaidetta → taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat keskitysleirille (Theresienstadt) monumentaalisuus alastomuusihanne

35 germaaninen demokratia
suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja suurpääoma. Molempien vikana kansainvälisyys Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät muodostavat säädyt parlamentaarinen demokratia on tie kohti kommunismia juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi yleinen äänioikeus on hylättävä tilalle germaaninen demokratia kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset vastuussa kansalle periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen olemaan olemassa ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen arjalaisille

36 Lebensborn perustettu 1935
tarkoituksena Saksan syntyvyyden kääntäminen nousuun ja eugenistisen politiikan toteuttaminen kannustaa saksalaisia, erityisesti SS:n jäseniä, hankkimaan lapsia auttaa rodullisesti hyvän perimän omaavia perheitä ja erityisesti tällaisten perheiden lapsia perustaa ensikoteja synnyttäville äideille sodan sytyttyä myös toimia ensikotina avioliiton ulkopuolella raskaaksi tulleille naisille, kun tulevan lapsen isä oli puhdasrotuinen arjalainen sotilas. Näin syntyneet lapset jätettiin usein adoptoitaviksi arjalaisiin perheisiin Saksassa 8000 lasta, Norjassa 8000 lasta, muualla vähemmän kyse ei ollut organisoidusta lasten tekemisestä