Ammattikalastuksen pyyntiponnistus

Esitys aiheesta: "Ammattikalastuksen pyyntiponnistus"— Esityksen transkriptio:

1 Ammattikalastuksen pyyntiponnistus
SAKL & RKTL Turku Pirkko Söderkultalahti

2 Saalisilmoituslomakkeita kolmenlaisia:
EU-kalastuspäiväkirja vähintään 10 m alukset Rannikkokalastuslomake alle 10 m alusten kalastus lohta lukuunottamatta Rannikkokalastajan lohenkalastusilmoitus alle 10 m alusten lohisaalis

3 EU-kalastuspäiväkirja
Kalastuksen määrää kuvaavat: pyydysten lukumäärä kalastusaika tunteina merelläolopäivät kw-päivät, gt-päivät Kalastuspäiväkirjalla ilmoitettavat ponnistustiedot Aluskohtainen lomake Kilowattipäivät, vetoisuuspäivät EU-tiedonkeruu

4 Rannikkokalastuslomakkeet
Kalastuksen määrää kuvaavat : pyyntipäivien määrä pyydysten määrä Tieto kalastuksessa käytetystä aluksesta v alkaen kW-päivät, GT-päivät Rannikkokalastuslomake on kuukausikohtainen lomake ja pyyntipäivien ja pyydysten määrä ilmoitetaan kuukauden keskiarvona. Jos esimerkiksi kalastajalla on kolme rysää, joista ensimmäinen on pyynnissä 15 päivää, toinen 20 päivää ja kolmas 25 päivää  pyyntipäiviä 20.

5 Kalastuksen tehokkuudessa tapahtuneet muutokset
Pyydysten tehokkuuteen vaikuttaneet muutokset troolien koko, malli ja materiaalit rysien koko, malli ja materiaalit verkkojen korkeus hyljesuojaukset Pyyntitekniikassa tapahtuneet muutokset kaikuluotaimet paikantimet (gps) Aikojen kuluessa kalastuksen tehokkuudessa on tapahtunut muutoksia, joista ei ole saatavissa tilastotietoa. Pyydysten koko, malli ja materiaali ovat muuttuneet. Myös pyyntitekniikka on kehittynyt.

6 Lohen kalastuksen pyyntiponnistus Pohjanlahdella
Kalantutkimuksessa pyynnin määrää eli pyyntiponnistusta kuvataan yleisimmin kertomalla pyydysten lukumäärä * pyyntipäivien lukumäärällä.

7 Silakan troolikalastuksessa Perämerellä vuosina 1980–2011 saatu saalis suhteessa troolaustuntien määrään Kuvassa neliön muotoiset pisteet esittävät eri vuosia. Suoran alapuolella olevat pisteet ovat vuosilta, joissa on saatu keskimääräistä vähemmän silakkaa/troolaustunti ja taas viivan yläpuolella olevat pisteet ovat vuosia, joina silakkaa on saatu keskimääräistä enemmän troolaustuntia kohden. Alussa suora nousee nopeasti eli kun troolaustunnit kasvavat myös saalis kasvaa. Jossain vaiheessa suoran nousu hidastuu eli vaikka troolaustunnit lisääntyvät, saalis ei juuri kasva.

8 kalastuksen kuhasaalis 1980─2011 Saaristomeri
Ammatti- kalastuksen kuhasaalis 1980─2011 Saaristomeri Yksikkösaalis rysillä 1998>> Verkkopyyntiponnistus on kasvanut vuoteen 2003 asti ja palautunut sen jälkeen 90-luvun lopun tasolle. Saaliin putoaminen vuoden 2003 huipusta on johtunut osittain siitä, että hyvä vuosiluokka 1997 on jo pyydetty pois, osaksi pyynnin vähenemisestä ja saaliskuhien keskikoon pienenemisestä (ks. alempi kuva). Rysäyksikkösaaliin kasvu 2000-luvun lopulla viittaa siihen, että voimakkaita vuosiluokkia 2005 ja 2006 on saatu jo rysillä, vaikka en eivät vielä ole tulleet täysin verkkopyynnin kohteeksi.

9 Siikasaalis kiloina ja yksikkösaalis Perämerellä alle 36 mm verkoilla kutuaikaan loka-marraskuussa
Pyyntiajankohta ja verkon silmäkokovalinta vaikuttavat siihen, että saaliisi saadaan pääasiassa merikutuista siikaa eli karisiikaa luvun alussa oli vuosia, jolloin yksikkösaalis oli korkea, mutta saalis vähäinen.

10 EU:n kalastuslaivaston pyyntiponnistus merelläolopäivinä ja kalastuspäivinä
EU-maiden kalastusyritysten taloudellisesta tilasta laaditaan vuosittain raportti, jonka tietoja käytetään kalastuspolitiikan vaikutusten arviointiin. Kalastajan kannalta merelläolopäivät ovat merkityksellisempiä kuin pyyntipäivät, kalakantojen kannalta taas pyyntipäivät. Kalastaja haluaa palkan koko työajalta.

11 EU:n kalastuslaivaston pyyntiponnistus maittain (aluksen teho ja vetoisuus * kalastuspäivät)
Italiassa pienimuotoista kalastusta, paljon aluksia, mutta ei välttämättä tehokkaita. Hollannissa puolestaan vähän, mutta isoja aluksia.