Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

mieluummin useampikin?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "mieluummin useampikin?"— Esityksen transkriptio:

1 mieluummin useampikin?
Metsät ja ilmasto Metsät ja ilmasto –oppimateriaali Esityksen piirroskuvat (pois lukien hiilen kierto ekosysteemissä ja kartat) on tehnyt Eva Wolff, Tanskan Skoven i skog tilauksesta. Esityksen rakenne: 1. Mikä on kasvihuoneilmiö – ja miksi sen voimistuminen johtaa ilmastonmuutokseen? 2. Mikä on hiilen kierto – ja mikä on sen vaikutus ilmastoon? 3. Miksi puiden istuttaminen auttaa ilmastoa? 4. Miten puun käyttäminen raaka-aineena auttaa ympäristöä? 5. Miten puuta voidaan hyödyntää uudestaan? 8. Paljonko maailmassa on metsiä – ja entä Suomessa? 6. Pilaammeko maailman metsät– ja ilmaston – käyttämällä puuta? 7. Mitä on metsien kestävä käyttö? 9. Miten metsät suojelevat planeettaa? 10. Mitä me voimme tehdä? Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?

2 Metsät ja ilmasto Ilmakehä pitää maapallon lämpimänä
Hiili kiertää varastosta toiseen Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia ja sitovat samalla hiiltä Kuinkas tässä näin kävi? Metsät ovat tärkeitä: lisätään metsiä, hoidetaan ja käytetään niitä kestävästi Metsillä on monia arvoja -mitä metsä merkitsee sinulle? 7. Mitä me voimme tehdä?

3 Ilmakehä pitää maapallon lämpimänä
Kasvihuoneilmiö luonnollinen ja välttämätön ilmiö elämälle maapallolla maapallon ympärillä olevan kaasukerroksen eräiden kaasujen vaikutus sama kuin lasilla kasvihuoneessa: auringon lyhytaaltoinen säteily (valo) pääsee maapallolle, mutta toiseen suuntaan suojakerros estää, ettei kaikki maapallon pinnalla lämmöksi muuttunut säteily karkaa takaisin avaruuteen Kasvihuonekaasuista ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä luonnossakin esiintyvät vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, otsoni ja dityppioksidi Kemiallisen merkinnän CO2 = hiillidioksidi kertaus käytetään läpi esityksen

4 MAAPALLO TILANNE PAHENEE ELLEI ASIAAN TULE MUUTOSTA
IHMINEN MAAPALLO Tarvitsee ympärilleen CO2 ja muiden kaasujen muodostaman suojakerroksen pidättämään lämmön maapallolla Tarvitsee ruokaa saadakseen energiaa elintoimintoihin Jos syö enemmän kuin kuluttaa Jos ilmakehään pääsee enemmän CO2 kuin mihin nykyinen ekosysteemi ”on tottunut” Ensimmäisenä oireena lihominen, vähitellen haitallisia vaikutuksia terveyteen alkaa ilmetä Ensimmäisenä oireena lämpötilan nousu maapallolla, vähitellen lämpötilan nousun aiheuttamat vaikutukset alkavat ilmetä Metsillä merkittävä rooli ilmakehän CO2 määrän vähentämisessä ja siis ilmaston säätelyssä vähemmän CO2 päästöjä – uusiutuva energialähde sitomalla CO2 ilmakehästä – metsien hiilen sidonta ja hiilen varastoituminen puutuotteisiin Ratkaisun ” vähemmän CO2-päästöjä, enemmän CO2 sitomista” keinoihin tutustutaan esityksen kuluessa. Keinoja ovat: Istuttaa puita Säästää energiaa Uudet innovaatiot/ratkaisukeinot kaikki tärkeitä TILANNE PAHENEE ELLEI ASIAAN TULE MUUTOSTA RATKAISU: vähemmän ruokaa, enemmän liikuntaa RATKAISU: vähemmän CO2 päästöjä, enemmän CO2 sitomista

5 2. Hiili kiertää varastosta toiseen
Hiiltä on kaikkialla: kallioperässä, maaperässä, ilmassa, vesistöissä, eliöissä. Maapallo on energiavirran suhteen avoin, mutta aineen kierron suhteen suljettu ekosysteemi. Tänne ei tule merkittäviä määriä ainetta mistään ulkopuolelta. Siksi kaikki maapallolla oleva aine kiertää muodosta toiseen erilaisten reaktioiden kautta. Hiilen kierto maapallolla tarkoittaa sitä, että hiili on joko varastoissa tai siirtymässä varastosta toiseen. Hiilen varastot ovat eri-ikäisiä, minuuteista jopa miljardeihin vuosiin. Hiili kiertää maapallolla elollisen ja elottoman luonnon välillä. Kierto voidaan jakaa sen keston perusteella nopeaan biosykliin ja hitaaseen geosykliin. Lisätietoa hiilen kierto sivustolta: -puu ja puusta tehdyt tuotteet ovat myös varastoja

6 3. Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia ja sitovat samalla hiiltä
FOTOSYNTEESI: hiilidioksidi CO2 valoenergia vesi H2O happi O2 sokeri Fotosynteesi Fotosynteesissä puun vihreät osat (viherhiukkaset) sitovat ilmakehän CO2 auringon energiaa käyttämällä ja muodostavat siitä veden kanssa sokeria (glukoosia) ja happea Puu varastoi hiiltä runkoon, oksiin, lehtiin, juuriin ja maaperään sokerin puu allokoi: Rakennusaineeksi oksiin, lehtiin, juuriin jne respiraatio (soluhengitys) sama reaktio kuin puun palaminen, jossa energiaa vapautuu solun toimintoihin ja palamiskaasu eli CO2 siirtyy takaisin ilmakehään  soluhengitys: muut kuin yhteyttävät osat ja pimeässä koko puu Yksittäinen puu: Niin kauan kuin puu kasvaa, se sitoo enemmän CO2 kuin vapauttaa hengityksessä Täysikasvuinen puu saavuttaa muuttumattoman, vakaan tason, jolloin yhteytys ja hengitys ovat samansuuruiset Kun puu on täysin lahonnut, kaikki sen sitoma hiili on vapautunut takaisin ilmakehään yksi kiintokuutiometri puun runkoa on kasvaessaan sitonut 200 kg hiiltä ja muut osat toisen 200 kg -1 tonni hiiltä = 3,7 tonnia hiilidioksidia eli 200kg C on 740 kg CO2 hehtaari keskisuomalaista kangasmetsää sitoo hiiltä lähes 4000 kg/vuosi, maaperään sitoutunut kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin puustoon karike –sanan kertaus hiilidioksidi CO2 happi O2 energiaa PALAMINEN:

7 4. Kuinkas tässä näin kävi?
CO2 1 m3 puuta 1 tonni CO2 CO2 CO2 Varastokysymys: mikä ei ole ilmassa on metsissä vaaka tulisi saada takaisin tasapainoon Tilanne alussa: ensin vaaka oli tasapainossa - CO2 sitoutuneena eri-ikäisiin varastoihin (kallioperässä, maaperässä, ilmassa, vesistöissä, eliöissä) 2. Sitten keksittiin öljy: Tilanne nyt, ilmakehässä huomattavasti enemmän CO2:ta - ihminen toiminnallaan (fossiilisten polttoaineiden käyttö+metsien hävittäminen) on vapauttanut hiiltä ilmakehään huomattavasti luontaista kiertoa nopeammin 3. Tavoite: vaaka takaisin tasapainoon - hiili sidottava uudestaan: metsien määrää lisättävä + puutuotteisiin varastoiminen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen AIKAJANA ENNEN NYT TAVOITE

8 Lähde: FAO 2005 30 % koko maailman maapinta-alasta on metsien peittämää (FAO 2007) – 8000 vuotta sitten oli vastaava luku 50 % Vuonna 2005 metsäala oli yhteensä hieman alle 4 miljardia hehtaaria  tämä on noin 1/3 vähemmän kuin vuotta sitten, maatalouden alkuaikana Metsät jakautuneet epätasaisesti ympäri maailman 10 metsäisintä maata (2/3 kaikista metsistä): Venäjä, Brasilia, Kanada, USA, Kiina, Australia, Kongon Republikaaninen tasavalta, Indonesia, Peru ja Intia Iso merkitys sillä, missä metsää kaadetaan ja miten sitä käytetään sekä hoidetaan ! Pohjoiset ja lauhkeat (Boreaalisen ja temperaattisen vyöhykkeen) metsät -metsien käytön pitkän historian aikana opittu mm. metsänuudistamisen, kestävän metsienkäytön tärkeys -sitovat tällä hetkellä enemmän hiiiltä kuin vapauttavat eli ovat hiilinieluja: Euroopan metsien hiilivarasto on kaksinkertaistunut 50 vuodessa -metsien hiilensidontaa voidaan vielä kasvattaa merkittävästi hyvin harkituilla talousmetsien käsittelyillä hakkuut ja metsäenergiankorjuu vähentävät hiilinielua, jos samalla ei lisätä metsien kasvua Hakataan 64 % vuosittaisesta kasvusta Trooppiset ja subtrooppiset metsät –metsien hävittäminen suuri ongelma ekologisesti ja ilmaston kannalta  maailmanlaajuisesti Kreikan kokoinen alue metsiä muutetaan vuosittain maatalousmaaksi Metsiä häviää (hakataan ja poltetaan) 13 miljoona hehtaaria vuodessa (Kreikan kokoinen alue): suurimmaksi osaksi muutetaan maatalousmaaksi ja plantaaseiksi, metsien kunto huono (ylihakkuut, väärät hakkausmenetelmät, ylilaidunnus, metsäpalot) Ei kestävää, mutta paikallisilla köyhillä ihmisillä ei usein ole muita vaihtoehtoja epäoikeudenmukaisuus taustalla tärkeää siis maailmanlaajuinen kehitysyhteistyö sademetsien suojelemiseksi Sademetsien hakkuut aiheuttavat 20 % maailmanlaajuisista CO2 päästöistä Metsäpalot aiheuttavat 12 % maailmalaajuisista CO2 päästöistä KUVA: lähde FAO 2005 Ei tietoa Muutos puuston tilavuuden muutoksissa (kasvu/vähentyminen): esitetty vuosittainen keskiarvo vuosien ja välillä Kiihtyvä vähentyminen Jatkuva vähentyminen Hidastuva vähentyminen Nolla muutos Hidastuva kasvaminen Jatkuva kasvaminen Kiihtyvä kasvaminen

9 MAAPALLON PINTA-ALAN JAKAANTUMINEN
5. Metsät ovat tärkeitä: lisätään metsiä, hoidetaan ja käytetään niitä kestävästi METSÄ 10 % MERI 70 % MAAPALLON PINTA-ALAN JAKAANTUMINEN MUU 20 % FOTOSYNTEESIN JAKAANTUMINEN MAAPALLOLLA Ekosysteemipalvelut, kuten -ilmaston säätely -maaperänsidonta -eroosion ehkäiseminen -rannikolla aalloilta ja tulvilta suojaaminen -pohjavesien suojelu -aavikoiden leviämisen ehkäisy Biologinen monimuotoisuus: metsät elinympäristö yli 90 %:lle tuntemistamme maalla elävistä kasveista ja eläimistä 2/3 eläinlajista riippuvaisia metsistä Merkittävä resurssi erityisesti maaseudulla eläville ihmisille, saavat esim. rakennus- ja polttopuuta, ruokaa, rehua karjalle, öljyjä, kumia, lääkkeitä ja uusia materiaaleja uusia teknologioita varten Metsät peittävät maapallon kokonaispinta-alasta vain 10 %, mutta metsien osuus kokonaisfotosynteesistä (yhteensä maa ja meri) 42 % METSÄ 42 % MERI 37 % MUU 21 %

10 6. Metsillä on monia arvoja -mitä metsä merkitsee sinulle?
Kestävyyden kolmijalkainen jakkara: ekologinen, taloudellinen ja kulttuuri-sosiaalinen Keskustelua metsien erilaisista merkityksistä. Hiilensidonta on vain yksi metsän arvo. Yhdessä pohdittavaa: Mitä tapahtuisi, jos luokasta häviäisivät kaikki tuotteet, joihin on käytetty puuta? KUVAT: Lehtotikankontti (Cypripedium calceolus) kasvaa lehdoissa, lehtoniityillä, letoilla ja lettokorvissa, kalkkipitoista maaperää suosiva, cm korkea, monivuotinen ruoho, uhanalainen, rauhoitettu laji Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) kasvaa kuivilla mäntykankailla, kallioilla ja tunturipaljakoilla, ravinnonlähde poroille, suosittu koriste- ja kukka-asetelmissa, ennen vanhaan laitettiin ikkunalasien väliin kosteutta keräämään. Haavanpunikkitatti ruokasieni, viihtyy parhaiten Etelä-Suomessa, haavan juurisieni, ensimmäiset sadon hedelmistä voidaan poimia jo keskikesällä Karhuveistokset moottorisahataiteilijan työnnäyte Metsäkulttuuripäiviltä Lustosta Siltamaisemakuva Patvinsuon kansallispuistosta Pohjois-Karjalasta, kansainvälisestikin merkittävä suoluonnon suojelu- ja tutkimusalue, jossa on lisäksi niin vanhoja aarniometsiä kuin kauniita hiekkarantaisia vesistöjä. Alue soveltuu parhaiten omatoimiseen päivän tai parin patikkaretkeilyyn. Kääpä (Polyporaceae) sieniä, jotka kasvavat yleensä puun rungossa loisena tai lahottajana, elävällä puulla kasvaessaan kääpä vahingoittaa puuta lahottamalla sitä, kuolleella puulla taas elävät yleensä eri lajit. Suomessa esiintyy noin kaksisataa eri kääpälajia.

11 7. Mitä me voimme tehdä? KÄYTTÄÄ PUUTA BIOENERGIANA HOITAA JA
SUOJELLA METSIÄ KÄYTTÄÄ PUUTA RAKENTAMISESSA Puutuotteiden elinkaari: 1. Tuote 2. Kierrätys Kertaalleen käytetyn materiaalin hyödyntäminen uudelleen sellaisenaan, esim jotkin rakennusmateriaalit, paloittelu kuitulevyihin tai b) materiaalin kierrättäminen esim. paperi 3. Bioenergia Puutuotteet voidaan lopuksi käyttää CO2-neutraalinan bioenergiana, kuten myös sahojen ja muun metsäteollisuuden jäte- ja sivutuotteet kuitenkin puun bioenergiana käyttämisen ilmastovaikutus on myönteinen, jos bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita ja jos samalla huolehditaan kestävästä metsätaloudesta, käytetyn puun tilalle yksi, mieluummin kaksi uutta ISTUTTAA UUSIA PUITA!!! KIERRÄTTÄÄ PUUTUOTTEITA VÄHENTÄÄ AUTOILUA

12 energiansäästölamput
käyttää julkisia kulkuvälineitä oman auton sijasta ajaa pyörällä käydä nopeasti suihkussa eikä valuttaa vettä turhaan suosia paikallisia tuotteita Mitä minä voin tehdä? Säästää energiaa… vaihtaa energiansäästölamput matkustaa muuten kuin lentäen muistaa sammuttaa valot ja sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä –myös stand by-tila! syödä vähemmän lihaa …ja istuttaa puun.

13 Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä -kolmen K:n sääntö-
Kartutetaan ja kasvatetaan metsiä kestävästi sekä käytetään monipuolisesti Korvataan puulla muita materiaaleja Kierrätetään puutuotteita


Lataa ppt "mieluummin useampikin?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google