Jukka Vehviläinen / DiaLoog Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus 2012 Seminaari Tampereella 3.-4.5 2012.

Esitys aiheesta: "Jukka Vehviläinen / DiaLoog Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus 2012 Seminaari Tampereella 3.-4.5 2012."— Esityksen transkriptio:

1 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus 2012 Seminaari Tampereella 3.-4.5 2012

2 Lyhyt info seurantatutkimuksesta DiaLoog / Jukka Vehviläinen  Kokonaisuus Tmi Marika Koramo  Pedagogiset ratkaisut ja tutkinnon suorittamisen uudet käytännöt Ajatustalo Oy  Monialainen yhteistyö läpäisyn tukena Tmi Laura Jauhola (konsultoi) Painopiste laadullisessa tiedossa: miten keskeyttämisiä vähennetään ja läpäisyä edistetään/nopeutetaan? Laadullisen tiedon koodaaminen seurattaviksi ja mitattaviksi asioiksi Läpäisyn seurannan kehittäminen tutkimuksen osatavoite  Tavoite: läpäisyohjelman seurantakäytännöt muuttuvat läpäisyn seurannan käytännöiksi  Ennakoiva seuranta ja toteutuma Tässä esityksessä/seminaarissa painopiste keskeyttämisen vähentämisessä (ajankohdan vuoksi)

3 Läpäisyn tehostamisohjelman painopisteet (hankkeiden näkökulmasta)

4 Painopisteet omin sanoin (jos vastattu valmiiden teemojen ulkopuolelta) jokin muu, mikä? förebyggande verksamhet Hyvin menestyvien opiskelijoiden läpäisyn vauhdittaminen Sosiaalisen median hyödyntäminen läpäisyn tehostamisessa - onko niitä ja mikä toimii? Ammattistartti-toiminnan sekä motivoimisen kehittäminen. nivelvaiheyhteistyö, uraohjaus, opintoihin kiinnittyminen, lähitukeminen, joustavat opiskeluratkaisut, opiskelijan oman elämän hallinta

5 Hankkeiden yhteistyöverkostot

6 Läpäisyhankkeiden vaikutuksia (poimintoja vastauksista) MISSÄ HANKKEEN VAIKUTUS NÄKYY? Läpäisyhankkeen toimintaa seurataan loppuvuonna 2012 mm. laajan sidosryhmäkyselyn avulla. Tässä voit kertoa omin sanoin missä asioissa teidän hankkeen toiminnan vaikutuksen tulisi näkyä? Työllistymisen parantuminen ja keskeytymisen vähentyminen. On käynnistynyt kokeiluprojekti yrittäjyyden teemaan, jolla pyritään vauhdittamaan, motivoimaan, hyvin edistyneiden opiskelijoiden opiskelua. On lisäksi kartoitettu jo tehtyjen hankkeiden yhteydet tähän projektiin, muiden muassa nivelvaihe ammattikorkeakouluun. Näiden kautta vaikutusten tulisi näkyä entistä selkeämmin opinto-ohjaajien työskentelyssä ja opetussuunnitelmatyössä. Hankkeessa luodaan alueelliset tehostetun ohjauksen ja opiskelijahuollon yhteistyörakenteet ja toimintamallit sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotyön, työpajojen ja oppilaitosten välille kansanterveyslain, nuorisolain, lastensuojelulain, sekä ammatillisen koulutuksen lainsäädännön hengessä…Toisen asteen opintojen keskeyttämisaste alenee hankkeen aikana siihen osallistuneiden opiskelijaryhmien osalta ja hankkeen jälkeen koulutuksen järjestäjittäin hyvien käytäntöjen leviämisen myötä. Opiskelijoiden keskeyttämisten vähenemisessä, tässä vaiheessa paremmassa sitoutumisessa opintoihinsa. Oppilaitoksen sisäisen yhteistyön lisääntymisessä ja opettajien oman työn kehittämisessä yhteisöllisempään suuntaan. Somen mahdollisuuksien ja rajoituksien löytämisessä. Opiskelijan näkökulmasta pilottiryhmissä viihtyvyyden ja opiskelumotivaation pitäisi parantua. opettajan näkökulmasta opetuksen sisällön laatu paranee kun lisätään menetelmien määrää. Opettajilla tulisi olla enemmän keinoja ja valmiuksia opiskelijan tukemiseen, hyvinvoinnista huolehtimiseen ja opintojen joustavoittamiseen. Keskeyttämiset vähenevät, opiskelijat ohjautuvat tarvittaessa muihin oppilaitoksiin, opinnot etenevät ja opiskelijat valmistuvat Opiskelijoiden elämän perusedellytykset saadaan toimimaan erilaisia läpäisyä edistäviä toimintamalleja/-lomakkeita sekä seurantajärjestelmä on käytössä Toimijoiden varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksi ottamisen taidot ovat kehittyneet Sähköinen HOPS/HOPS-lomakkeet, sähköinen päiväkirja ja huoltajaliittymä ovat käytössä kaikilla opiskelijoilla Vaikutuksen tulisi näkyä myös mm. opintojen edistymisenä tavoiteajassa ja keskeyttämisen ehkäisyssä,oppilaitoksen sisällä yhteisten käytäntöjen käytössä sekä yhteisenä näkemyksenä opiskelijahuollon/pedagogisen johtamisen hajottamisena/laajentamisena.

7 Vaikuttavuuden teemoittelua VUONNA 2014 Ohjelman määrälliset tavoitteet Uudet käytännöt Monialainen yhteistyö läpäisyn tukena Hyvinvoiva oppimisympäristö (myös asuminen ja vapaa-aika) Paremmat toimintaprosessit Osaaminen ja ammattitaito Varhainen puuttuminen Koulutuksen järjestäjiä (kenttää) tukeva seurantajärjestelmä Ammatillisen koulutuksen laatu kokonaisuudessaan (läpäisyn näkökulmasta) VUODEN 2012 LOPUSSA ”Perusteltu näkemys, että läpäisyohjelma etenee yllä kuvattuja tavoitteita kohti” Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen (ennaltaehkäisevä vaikutus) Toimintaan (mm. koulutukseen) osallistuneiden määrä Erilainen valmisteleva työ  Esim. hyvinvointisuunnitelmien ja –tiimien muodostaminen  Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja edelleen kehittäminen Muu läpäisyä tukeva työ  Esim. uusien kehittämiskohteiden löytäminen (uudet projektit)

8 Hankkeiden itseymmärrys seurantatutkimuksen tukena –välillisten vaikutusten haku Vaikutustavoitteet tulee koodata seurantakysymyksiksi  Esim. ”opettajien osaamisen kehittyminen/taso” (onko kehittynyt? millainen on hyvä osaamisen taso?) Ja miettiä mikä yhteys tavoitteen saavuttamisella on läpäisyn edistymiseen?  Esim. ”miten parantunut monialainen yhteistyö lisää läpäisyä ”? Jos yhteys on – miten sitä seurataan ja mitataan?  Esim. ”varhaisen puuttumisen taidot”>>”nopea reagointi opiskelijan ongelmiin>>keskeyttämisen ennaltaehkäisy?  Voidaan mitata esim. opiskelijan kokemuksina, opiskelijakyselyissä (”saan ajoissa tukea jos on ongelmia opinnoissa”) Välillisten vaikutusten haku edellyttää itseymmärrystä:  Miksi teemme tätä?  Miten oma hankkeeni tukee läpäisyn edistämistä?  Missä oman ja sidosryhmäni työn vaikuttavuus näkyy?  Mitä osaan kertoa hyvän vaikuttavuuden taustatekijöistä?

9 Oman hankkeen ajattelu tavoitteiden (”ratkaisun”) ja kohteen (”tarpeen”) näkökulmasta Hankesuunnitelmat ja –raportit ovat täynnä tavoitteita ja hyviksi ajateltuja käytäntöjä Toinen tapa lähestyä samaa asiaa on katsoa ongelmia ja tarpeita; mihin oma hanke pyrkii olemaan ”lääke”? Opintojen keskeyttämisen ja eroamisen syyt  positiiviset  negatiiviset  opiskellaan väärällä alalla  ei ole motivaatiota  Jne Tehokkaaseen, sujuvaan, nopeaan opiskeluun liittyvät asiat  Vauhdittavat tekijät  Hidastavat syyt Lukemista: Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) Ratkaisun ja ongelman yhteensopivuus – tietävätkö läpäisyhankkeet keskeyttämisen syyt oman koulutuksen järjestäjän sisällä? Syiden informaatioarvoilla on huikeita eroja (”poissaolot” vs. ”päihdeongelmat”) Nykyiset keskeyttämistiedot eivät anna tarpeeksi tietoa työn, ratkaisukeinojen ja hankkeiden kohdistamiseksi (? syyluokkaa, esim. ”poistettu oppilaitoksen toimesta”)

10 Kehittämistyön muuttaminen hyväksi vaikuttavuudeksi Kehittämistyön ja määrällisenä näkyvän vaikuttavuuden välinen kuilu Vaikutukset välillisiä ja riippuvaisia erilaisista reunaehdoista Hankkeiden työnä on etsiä (uusia) hyviä keinoja ja tuoda tietoa läpäisyn edistämiseen liittyvistä sosiaalisista ehdoista  Potentiaalisesti hyvät kohteet (innostuksen, uteliaisuuden herättäminen)  Mahdollisuuksien selvittäminen (vahvistavat, estävät tekijät)  Pilotit ja kokeilut  Yrityksen ja erehdyksen kautta (lupa tehdä virheitä)  Virheiden ja haittaavien tekijöiden kertominen (hankkeiden ”ymmärtäminen” ja virheistä oppiminen) Seurantatutkimuksen autonomia ja tutkimusaineistojen erillisyys Oman työn kuvaaminen ja kääntäminen tutkimuksen kielelle (syy- seuraussuhteet, taustamuuttujat) Työn tavoitteiden ja tulosten muuttaminen ”mitattaviksi”

11 Ajankohtaista seurantatutkimuksessa Toukokuu 2012  Seminaarin jälkitehtävä  Haastatteluja  Tiedottaminen hankkeille alkusyksyn haasteista Kesäkuu 2012  Väliraportti  Lomalle Elokuu 2012  Keskeyttämisen seurannan käynnistäminen  Kolme pilottikyselyä? (valmisteluun)  Mahdollisesti lyhyt verkkohaastattelu projektipäälliköille (hankkeen ”päivittäminen”) Syys-lokakuu 2012  Kyselyiden toteuttaminen  Haastatteluja Marras- joulukuu 2012  Kysely/verkkohaastattelu projektipäälliköille ja osatoteuttajille  Laaja sidosryhmäkysely

12 Kolmen kyselyn taktiikalla? Keskeyttämiskysely  Tehdään keskeyttäville opiskelijoille  Oppilaitoksen edustajan osuus+opiskelijan osuus  Päällekkäinen työ ongelmana (oppilaitosten omat lomakkeet ja käytännöt)  Kaikkia opiskelijoita ei tavoiteta Huolivaiheen kysely  Tehdään kun oppilaitoksessa herää huoli opiskelijasta (poissaolot)  Ns. huolivaiheen keskustelun yhteydessä (vrt. keskeyttämiskysely)  Onko kaikissa oppilaitoksissa selkeä ”raja” huolen heräämiselle ja huolivaiheen keskustelut?  Ennaltaehkäisevää tietoa keskeyttämiseen liittyen  Oppilaitoksissa ei vakiintuneita omia lomakkeita/käytäntöjä (vrt. keskeyttämiskyselyn ongelma) Syyskysely  Tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille  Kynnyskysymys: motivaation ja opiskeluinnon määrä  Erilliset jatkokysymysosiot innostuneille ja ei-motivoituneille  Ennaltaehkäisevää, vertailevaa tietoa  Organisointi opiskelijakyselyjen tapaan  Ongelmana päällekkäisyys muiden kyselyiden kanssa Kyselyjä pilotoidaan kiinnostuneiden kanssa tai toteutetaan esim vain 2 (keskustellaan seminaarin aikana)

13 Määrällinen seuranta läpäisyohjelmassa Ohjelmalta ja hankkeilta odotetaan määrällisiä tuloksia  Keskeyttämisten väheneminen  Normiajassa tutkintoon valmistuneiden osuus Kohteeksi otettu opiskelijahallintojärjestelmät  Määrällinen tieto (keskeyttämisprosentti, taustamuuttujittain)  Keskeyttämisen syyt Tavoitteena tiedonsaannin nopeus, tiedonkeruun helppous sekä tiedon hyödyllisyyden lisääminen  Opetushallitusta ja ministeriötä hyödyttävä tieto  Koulutuksen järjestäjiä hyödyttävä vertailutieto Nämä tavoitteet edellyttävät kentän kuuntelua ja osallistamista (järjestelmien pääkäyttäjät, opinto-ohjaajat jne) Kehittämistyön kynnys (tässäkin): aluksi teettää lisätyötä, mutta jatkossa työ palkitaan? OPH toteuttaa, Jukka Vehviläinen assistenttina (osatavoite myös Kpedun läpäisyhankkeessa)

14 Miksi määrällisen seurannan kehittäminen on tärkeää? Oman koulutuksen järjestäjän tilanne vertailutietona muihin  Missä määrin %-lukumme ja syymme ovat erilaisia kuin muilla?  Tämä edellyttää yhtenäisiä luokitteluja (haastava tavoite, kehittämistyön kynnys kaikkein korkein) Pitkittäisseuranta syiden vaihtelusta on myös tärkeää tietoa  Mitä kertoo esimerkiksi tieto siitä, että alanvaihdosta johtuvat keskeyttämiset ovat lisääntyneet, mutta päihdeongelmista johtuneet eroamiset vähentyneet? ”Ei tietoa” tai ”poistettu oppilaitoksen toimesta” luokkien pienentäminen kertoo siitä missä määrin opiskelija on onnistuttu nappamaan kiinni huolivaiheessa Valtakunnallisesti ja paikallisesti hyödynnettävää tietoa esim. kehittämistoimenpiteiden ja –resurssien kohdistamiseksi