Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

Esitys aiheesta: "Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja"— Esityksen transkriptio:

1 Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja Kajaani Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla, RKTL sekä Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi

2 Lanta - lannoite - ongelma
Lanta - lannoite - ongelma Ravinteita P noin 8-16 kg, N 42–95 kg ja K 50–107 kg vuodessa per hevonen Hevonen tuottaa 12 m3 lantaa/v Koko maan hevosenlannassa yli 1000 tn fosforia vuodessa Käyttö ensisijaisesti lannoitteeksi ja toissijaisesti energiaksi Ongelma kärjistyy suurilla hevoskeskittymillä, jotka käyttävät puupohjaista kuiviketta © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Hevosenlantaproblematiikkaa
Hevosenlantaproblematiikkaa Hevosenlanta katsotaan Suomessa eläinperäiseksi jätteeksi -> EY:n parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteenpoltosta (2000/76/EY) -> Poltto vaatii jatkuvatoimisen päästöjen mittauksen Ruotsi, Tanska, Hollanti, Saksa luokittelevat biomassaksi VNAt (1. kesäkuuta 2013): käsittelemättömän biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto vuoden 2016 alusta VNA 151/2013 sallii kaasutuksen, jos kaasun poltto ei aiheuta enempää päästöjä kuin maakaasun poltto © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Hidas pyrolyysi eli kaasutus (Markku Saastamoinen)
Hidas pyrolyysi eli kaasutus (Markku Saastamoinen) Materiaalin kuumentaminen ilmattomassa tilassa hitaasti n. 500 asteeseen Hevosenlanta kuivattava ennen pyrolyysiä Tuotteina kaasu, biohiili ja bioöljy © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Tuubikompostointikokeilu
Kompostoitumispro-sessin seuranta kahden vuoden ajan Eri lantalajeja ja niiden sekoituksia Kokemuksia tuubituksesta menetelmänä Kustannusten laskenta Lannoituskoe suojaviljaan kylvetyllä nurmella Pekka Heikkinen © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Kompostien raaka-aineet
Kuva: Henri Karjalainen © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Hevosenlannan tuubikompostointi
Hevosenlannan tuubikompostointi + Tuubien täyttö nopeaa + Perustamista varten ei tarvita eristettyä pohjaa + Kompostin voi purkaa silloin, kun viljelykiertoon sopii - Ilmastus (kaksi salaojaputkea + palkeenkielet + koneellinen puhallus) ei täysin riittänyt hapen saantiin - Viettävällä pellolla salaojaputkista komposti- tuubien päästä valui nestettä - arvio käsittelykuluille 12-15 e/m3 (lannan haku, tuubitus, levitys) © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Henri Karjalainen

8 Tuloksia vuoden jälkeen
Liukoinen typpi väheni kaikissa komposteissa vuoden aikana, typpeä eniten hevosen- ja kananlannan seoksessa Typpiköyhintä oli lantalassa jo osin kompostoitunut hevosenlanta C/N –suhde laski alle toivotun (20) vain turpeella ja oljella kuivitetussa hevosenlannassa Alustavien tulosten perusteella komposti oli kypsää, eikä se ollut kasveille toksista Lannoituskokeessa paras ohrasato suojaviljasta (4940 kg/ha) saatiin purulantakompostilla ja typpilisäyksellä, lähes sama kuin väkilannalla lannoitetulla Kompostointia ja lannoituskoetta jatketaan kesällä 2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Biokaasukokeet Äpylillä
Biokaasukokeet Äpylillä Kiinteän biomassan biokaasutus Massatilavuus 3 m3 Puolijatkuvatoiminen Täyssekoitteinen, ruuvisekoitus Sekä meso- että termofiiliset kokeet (vesikiertolämmitys) Suunnittelu ElBio Ky Jatkuva kaasumäärän, metaaniprosentin, lämpötilan, pH:n mittaus ja datan tallennus Reaktorisäiliö Syöttöruuvi Poistoruuvi Kaasu-mittarit Syöttösuppilo © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 19,6 m3 metaania/t tuoretta lantaa metaani-% 53
BIOKAASUTUSKOE syöttö 2 kg VS m3/d kesto 118 vrk lämpötila 37 °C TULOKSET 19,6 m3 metaania/t tuoretta lantaa metaani-% 53 onnistui teknisesti, mutta kuiva massa toi haastetta ruuveille ja piti syöttömäärän alhaisena Pekka Heikkinen/MTT HEVOSENLANTA TS % 35 (PUUPELLETTIKUIVIKE) TS = total solids, kuiva-aine VS = volatile solids, orgaaninen kuiva-aine MTT/Pekka Heikkinen © MTT Agrifood Research Finland

11 Koetuloksia MTT Sotkamon 4m3:n reaktorilla (jatkuvatoimiset kokeet)
Koetuloksia MTT Sotkamon 4m3:n reaktorilla (jatkuvatoimiset kokeet) SYÖTE m3CH4/t FM m3CH4/t VS HEVOSEN KUIVALANTA, PUUPELLETTIKUIVIKE 19,6 ± 4,2 70,5 ± 8,22 NAUDAN KUIVALANTA, TURVEKUIVIKE 22 ± 4,8 123 ± 22 NAUDAN KUIVALANTA + KALANPERKUUJÄTE 10 % tuoremassasta 57± 4,7 249 ± 17 m3 metaania ~ 1 litra polttoöljyä © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 HUKKAKAURA EI ITÄNYT BIOKAASU-PROSESSIN JÄLKEEN
Pekka Heikkinen/MTT HUKKAKAURAKOE Siemenet 29 vrk reaktorissa Lämpötila 37 °C Itävyys 0 % © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa
KOKO MAA HEVOSIA, kpl 1200 75 000 LANTAA, m3 14000 ~ tn Kaikkiaan talleja 107 vuonna 2012 noin 100 hevosen keskittymiä vain 1 Kartoituksessa 37 tallin tiedot (väh. 3 hevosta/talli) Kainuussa käytetyin kuivike puupohjaista (77 %:lla) Lannan loppusijoituksessa ei ollut ongelmia 85 %:lla talleista – pienet määrät maaseudulla lannoitteeksi Muutamat tallit toivoivat yhteiskeräilyä Majasaaren jätekeskuksessa lanta hyödynnetään öljyisten maiden kompostointikentällä © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 VuoGas-toimintaympäristö
VuoGas-toimintaympäristö Rahoitus Kainuun Liitto (EAKR) Investointi € (alv % 0) BioGTS Oy toimittaja Rakentaminen kesällä 2014 Nurmibiomassaa käyttävä kuivamädätyslaitteisto (TS 25-30%) Tulppavirtausreaktori 72 m3 200 kW kaasukattila, myöhemmin liikennekaasu Pasi Laajala © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Mitä VuoGas-ympäristössä voi tehdä?
Mitä VuoGas-ympäristössä voi tehdä? Jätetutkimusta Biokaa-sun tuotanto Lannoite-tutkimusta Koko ketjun kustannus-seuranta Kaasunjalostusta: ajoneuvopolttoaineet, kaasun puhdistus Mittalaitteiden kehitystä Syötteiden ja biotekniikan tutkimusta Prosessilaitekehi-tystä ja koeajoja Palvelukonseptien kehitystä

16 Tutkimusten rahoitus Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa (Euroopan maaseuturahasto, Kainuun ELY-keskus) Biojäte ja hepolanta (EAKR, Kainuun ELY-keskus) HorseManure (YM, RAKI-ohjelma) VuoGas-toimintaympäristö (EAKR, Kainuun liitto) Lisätietoja: -Maataloustieteen päivät , posterit: Hevosenlanta tuottaa biokaasua Hevosenlannan tuubikompostointi Hevosenlannan hyötykäyttö Kainuussa © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla –hanke
Add notes by clicking this area – TEHO Plussan ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros, Kajaani

18 Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla
Vaikuttaa ympäristön tilaan tavalla mikä hyödyttää myös tilanpitäjiä Taloudellisesti Imagollisesti Kannattavuutta kasvattaen

19 Hankkeen toimenpiteitä:
Kohdennetut suojavyöhykekartoitukset ja -suunnitelmat Kosteikkosuunnitelmia potentiaalisille kosteikkokohteille Viljelijöille järjestettävät ravinnehallinnan ja vesiensuojelun työpajat Uusien TEHO-hankkeessa hyväksi todettujen vesiensuojelumenetelmien testaaminen Kainuussa Langattoman ympäristömittausteknologian soveltuvuuden testaaminen

20 Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla
Ota yhteyttä hankkeen vetäjään: Henri Vanhanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo Kipinäntie Sotkamo Puhelin Sähköposti