Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät

Esitys aiheesta: "Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät"— Esityksen transkriptio:

1 Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät
Järvipooliseminaari: Hulevedet Kuopio Hulevesiin liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Saijariina Toivikko Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

2 Mitä on hulevesi? Vesihuoltolakiopas, 2002:
Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä.

3 Kuka vastaa hulevesien poisjohtamisesta?
Kiinteistönomistaja tai – haltija Vesihuoltolaitos Kunta

4 Osa vesihuoltoa Vesihuoltolaki, 2001 §
Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä;

5 Vesihuoltolaitoksen vastuu
Vesihuoltolaki 2001 § Vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta; Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti

6 Tehtävän yksilöinti Vesihuoltolaitos hoitaa hulevesiviemäröinnin toiminta-alueellaan siten kuin siitä on sanottu toiminta-aluepäätöksessä sovittu kunnan kanssa sovittu asiakkaan ja vesihuoltolaitoksen välisessä liittymis- ja käyttösopimuksessa

7 Hulevesimaksut suosituksen mukaan
Huleveden käsittelystä peritään perusmaksu ja liittymismaksu Perusmaksu voidaan veloittaa, kun alueella, jolla kiinteistö sijaitsee, on laitoksen hulevesiviemäri. Alueella oleva hulevesiviemäri hyödyttää kiinteistöä vaikuttamalla kiinteistöjen kuivana pysymiseen Perusmaksua voidaan veloittaa korotettuna, mikäli hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, vaikka alueella on hulevesiviemäri

8 Hulevesimaksujen muut mahdolliset käytännöt
Käyttömaksuun sisältyvät myös hulevedet – ”vanha” käytäntö Käyttömaksu peritään mm. poisjohdettavan jäteveden laadun ja määrän perusteella Muu maksu mahdollinen (Vesihuoltolaki 19§) Poikkeustapaus, esim. hulevesiä laajalta asfaltoidulta alueelta.

9 Kiinteistön velvollisuus liittyä
Vesihuoltolaki, 10 § Kiinteistöllä on velvollisuus liittyä, jos vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on erillinen hulevesiverkosto Kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

10 Kiinteistön velvollisuus liittyä ja erotella jätevedet
Yleisten toimitusehtojen 2.2 –kohta: ”Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröinniksi, on kiinteistö kohtuullisen ajan kuluessa velvollinen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja perustusten kuivatusvedet sekä liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin Jos sekaviemäröintiä jatketaan, siitä voidaan periä erillisviemäröinnin maksua korkeampaa maksua laitoksen taksan mukaan ”

11 Kunnan velvollisuudet vesihuollon kehittämisessä
Kunnan tulee (Vesihuoltolaki, 5 §) kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kuivatustarpeet tulee huomioida (Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus) alueiden käytön suunnittelussa kaavoituksessa rakentamisen ohjauksessa

12 Kiinteistön tekniset rakenteet
Rakennusasetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ohjeet viemärilaitteiston rakentamisesta Vesihuoltolaitoksen ja liittyjän välinen sopimus padotuskorkeus Yleiset sopimusehdot

13 Kunnan velvollisuudet kunnossapidossa
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ( alkaen) Kunnan on pidettävä yleisellä katualueella avoinna katuojat, sadevesikourut ja sadevesikaivot Tontin kohdalla jään, lumen ja roskien poistaminen tontin omistajan vastuulla

14 Maanomistajalla oikeus ojittamiseen
Ei yleistä velvollisuutta kiinteistön hulevesien hallittuun poistamiseen OJITUS, Vesilaki, 6 luku Maanomistajalla on oikeus ojitukseen Oja voidaan tehdä tarvittaessa toisen maalle Maanomistaja voi johtaa vettä toisen ojaan ja on velvollinen osallistumaan ojan kunnossapitokustannuksiin Yhteinen ojitus

15 Vedenjuoksun muuttaminen
Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen (Maankäyttö- ja rakennuslaki 165 §): Kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että toimenpiteistä ei aiheudu huomattavaa haittaa naapureille Koskee myös kadun ja yleisen alueen omistajaa

16 Vastuun jako kunnossapidossa
Paikallisesti ratkaistaan, mitkä avo-ojat kuuluvat mahdollisesti laitoksen verkostoon ja kunnossapitovastuulle, mitkä kunnalle Käytäntö vaihtelee ja kustannusten jako usein epäselvä Verkoston ulkopuolisen kokoojaojan kunnossapitokustannukset jaetaan hyödynsaajien kesken (ulkopuolinen alue on vesilain 6:53 §:n mukainen kuivatusalueen erillinen osittelualue)

17 Vastuun jako ongelmatilanteessa
Vesihuoltolaitos vastaa vahingosta, joka aiheutuu laitteen epäkuntoon joutumisesta (Vesilaki luku 11 §2) Vesihuoltolaitos ei vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa ylivoimainen este (oikeuskäytäntö) Vakuutus korvaa - jos korvaa

18 Kehitysnäkymät Taajamatulvien ja hulevesiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi kehittämishanke, jossa mukana YM, MMM, VVY ja Kuntaliitto Laadittava kuntakohtaiset hulevesisuunnitelmat? Kaavoituksen ja vesihuollon välisen yhteistyön tiivistäminen Vastuukysymysten määritteleminen

19 LISÄTIETOJA Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Asemapäällikönkatu 7
00520 HELSINKI Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti Kotisivu