Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuVille Hämäläinen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Sairaana työskentelyn syyt (Petri Böckerman & Erkki Laukkanen: What makes you work while you are sick? Evidence from a survey of union members. Labour Institute for Economic Research, Discussion Papers, 244) Kiljava, 9.11.2008 erkki.laukkanen@sak.fi
2
Käsitteistä Sairauspoissaolot, absenteismi, Absent from work Sairaana työskentely, presenteismi, Present at work Sairauspoissaoloista tutkimusta paljon 1970-luvulta lähtien, sairaana työskentely ”löydetty” 1990-luvulla Työnantaja puhunut lähinnä sairauspoissaoloista, työntekijäpuoli myös sairaana työskentelystä Ismeiksi absenteismi (A) ja presenteismi (P) nousseet oletettujen tuottavuustappioiden myötä A:ssa välittömät tappiot ovat 100 %, P:ssä vähemmän. Mutta välillisiä kustannuksia todella vaikea arvioida.
3
Presenteismin laajuus ja sitä selittävät tekijät – Meidän aineistossamme joka toinen oli edellisen vuoden aikana ollut sairaana työssä, joka kolmas useamman kerran. – Tasoa voi kuvata pohjoismaiseksi, mutta varmuudella emme tiedä, koska otosjoukot voivat poiketa. Mahdolliset syyt: – working-time arrangements (Webster, 2007) – replacement practices (Aronsson et al., 2000) – attendance-pressure factors (Aronsson and Gustafsson, 2005), “dysfunctional competitive presenteeism” (Simpson, 1998) – personal attitudes (Hansen and Andersen, 2008)
4
Aineisto 725 SAK:laisen ammattiliiton jäsentä, joista paperimme liitteessä tarkempi kuvaus Aineisto koottiin tammi-helmikuussa 2008 Viiteperiodi, jolta sairastamistiedot, oli ”viimeisten 12 kuukauden aikana” Kaikki muuttujat koodattu 0,1 indikaattoreiksi, siten DF/dx = %-muutos F:ssä kun dx = 1 Aineistossa mukana kaikki talouden sektorit, mutta painotus on ”blue collar”
5
Selitettävät muuttujat Absenteismi: ollut viimeisen vuoden aikana sairauden vuoksi poissa töistä useampia kertoja => 1, muuten 0. Presenteismi: ollut viimeisen vuoden aikana sairaana töissä useampia kertoja => 1, muuten 0. Toisin sanoen, satunnainen yhden kerran poissa- tai läsnäolo ei A:ksi ja P:ksi riitä.
6
Selittävät muuttujat Sukupuoli Sektori Koulutusaste Ikä Lapsia Työpaikan koko Korvattavuus Työaikajärjestelyt Vakituinen kokopäivätyö Toivottu viikkotuntimäärä Vuoro- ja periodityö Ylipitkä viikkotyöaika Säännöt 3 päivän sääntö tehokkuussääntö KontrollimuuttujatPolitiikkamuuttujat
7
Sairauspoissaolojen ja sairaana työskentelyn syistä
8
Sairaana työskentely sukupuolen mukaan
9
Sairaana työskentely sektorin mukaan
10
Tiivistelmä ja kysymyksiä Työaikajärjestelyillä on selitysvoimaa sekä sairauspoissaoloille (A) että sairaana työskentelylle (P), mutta jälkimmäiselle huomattavasti enemmän. Säännöllinen ylityö vähentää A:ta ja kasvattaa P:tä. Ylityökorvaukset välittävä tekijä? Vakinainen kokopäivätyö lisää P:n todennäköisyyttä: valta ei tule ilman vastuuta, ei ainakaan naisilla? Myös tehokkuudella on kääntöpuolensa. Puhummeko edelleen joustoturvasta? Ylipitkät työviikot ja sairastodistukset päivän parin poissaoloista lisäävät P:n todennäköisyyttä. Kohtuullinen maksimiviikkotyöaika takaisin ja nollatoleranssi pois? Muuta: luottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun läsnäololla ei olennaista vaikutusta palkansaajien sairauskäyttätymiseen.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.