Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011.

Esitys aiheesta: "Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011."— Esityksen transkriptio:

1 Työmarkkinahistoriaa – opi perusasiat Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Suomalaiset työmarkkinat –kurssi 8.11.2011

2 MIKSI… on olemassa ammattiyhdistyksiä? on olemassa ammattiyhdistyksiä? on olemassa työnantajayhdistyksiä? on olemassa työnantajayhdistyksiä? ne neuvottelevat keskenään? ne neuvottelevat keskenään?

3 Työ ja markkinat? Työvoima – merkillinen kauppatavara Työvoima – merkillinen kauppatavara  Esineellistyminen (kommodifikaatio)  Markkinasuhteen monimutkaisuus, subjektin luominen  Myytävä ei irtoa myyjästä… Rakenteellisesti epätasa-arvoinen suhde Rakenteellisesti epätasa-arvoinen suhde  Heikomman suojelu

4 Järjestäytyminen teoriassa Lähtökohta: työmarkkinoiden käsite Lähtökohta: työmarkkinoiden käsite Työntekijät Työntekijät  Työvoiman myyntiehtojen parantaminen  Kilpailun rajoittaminen  Yhtä aikaa sopijaosapuoli ja kansanliike Työnantajat Työnantajat  Työvoiman ostoehtojen parantaminen  Kilpailun rajoittaminen ja työnjako

5 Järjestäytyminen käytännössä: työntekijät Yleiseurooppalainen tausta Yleiseurooppalainen tausta  Kiltalaitos ja käsityöläisten vankka asema  Ammatillisen ja poliittisen liikkeen yhteys  Demokraattisen yhteiskunnan muotoutuminen, kansalaisjärjestöt Edelläkävijät kirjapainoissa ja metalliteollisuudessa 1894– Edelläkävijät kirjapainoissa ja metalliteollisuudessa 1894– Suomen ammattijärjestö 1907 Suomen ammattijärjestö 1907 Toimihenkilöiden järjestäytyminen 1940- ja 1950-luvuilla Toimihenkilöiden järjestäytyminen 1940- ja 1950-luvuilla  Pääasiassa reaktiota työntekijäjärjestöjen aseman paranemiseen

6 Järjestäytyminen käytännössä: työnantajat Alku kirjapainoissa ja metallissa 1900– Alku kirjapainoissa ja metallissa 1900– Suomen Työnantajain Keskusliitto 1907/1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto 1907/1918 Myös yrittäjä-käsityöläiset (”pk-sektori”) Myös yrittäjä-käsityöläiset (”pk-sektori”) Rinnalla kauppa- ja talouspoliittiset edunvalvontajärjestöt Rinnalla kauppa- ja talouspoliittiset edunvalvontajärjestöt Pysyvä jännite: vienti- ja tuontialat Pysyvä jännite: vienti- ja tuontialat Palvelualat järjestäytyivät 1940-luvulla Palvelualat järjestäytyivät 1940-luvulla

7 Suomalaisia erityispiirteitä ennen II maailmansotaa Maatalouden merkitys elinkeinorakenteessa Maatalouden merkitys elinkeinorakenteessa Ns. vanhan työväenliikkeen (–1917) erityisyys ja sisällissota Ns. vanhan työväenliikkeen (–1917) erityisyys ja sisällissota Työnantajien anti-kollektivistinen strategia Työnantajien anti-kollektivistinen strategia  Suomi ”erilainen Pohjoismaa” 1940-luvun käänne 1940-luvun käänne  Alkoi tosiasiassa jo 1930-luvulla  Yleissopimus STK – SAK 1944/1946  Vain osittainen käänne

8 Rakenteet ja työmarkkinat muuttuivat rajusti II MS jälkeen Työehtosopimusten yleistyminen Työehtosopimusten yleistyminen  Teollisuuden ja palveluiden työntekijöille 1940- ja 1950-l:lla  Toimihenkilöiden TES:t hitaammin  Julkisella sektorilla läpimurto vasta 1960-luvulla Palkkatyön nopea lisääntyminen Palkkatyön nopea lisääntyminen  Kasvu erityisesti palveluissa  Sukupuolen mukaisen segregaation voimistuminen Palkansaaja-aseman yhtenäistyminen; toisaalta työntekijä- ja toimihenkilöasemien uudenlainen eriytyminen Palkansaaja-aseman yhtenäistyminen; toisaalta työntekijä- ja toimihenkilöasemien uudenlainen eriytyminen

9

10

11

12 Työmarkkinat ja kylmä sota Kylmä sota vaikutti myös työmarkkinoilla 1947 – 1989 Kylmä sota vaikutti myös työmarkkinoilla 1947 – 1989  Vasemmiston moninkertainen hajoaminen  Teollisuusliittoperiaatteen houkuttelevuus  Työnantajien dilemma: mitä ja ketä uskaltaa vastustaa? Ei yksinomainen selitys Ei yksinomainen selitys  Työväenliike ei monoliitti sen enempää kuin ”elinkeinoelämä”  Rakennemuutos ei nollasummapeli  Työn ja tuotannon kehitys, rationalisointi jne.

13 Keskitetty sopiminen 1968– Liittokohtaisiin ratkaisuihin kyllästyminen Liittokohtaisiin ratkaisuihin kyllästyminen Reaaliansiokehitykseen keskittyminen Reaaliansiokehitykseen keskittyminen Palkankorotusten oikeudenmukaisuuskriteeri: tuottavuuskehitys Palkankorotusten oikeudenmukaisuuskriteeri: tuottavuuskehitys Eroon indeksien suosta Eroon indeksien suosta Ns. runkosopimuksia jo 1950 – 1964, vakauttamispolitiikka Ns. runkosopimuksia jo 1950 – 1964, vakauttamispolitiikka Ensimmäinen TUPO (Liinamaa I) 1968 Ensimmäinen TUPO (Liinamaa I) 1968  Valtion roolin vakiinnuttaminen

14 Mistä sovitaan? Palkat ja työajat aina olleet keskiössä Palkat ja työajat aina olleet keskiössä Yleissitovuus työsopimuslakiin 1970 Yleissitovuus työsopimuslakiin 1970  On tarjottava vähintään ne ehdot, jotka tes määrää Sopimusten sisällöt laajentuneet puolen vuosisadan aikana kattamaan hyvin monia työhön liittyviä asioita Sopimusten sisällöt laajentuneet puolen vuosisadan aikana kattamaan hyvin monia työhön liittyviä asioita 1968 innovaatio: jäsenmaksujen työnantajaperintä, sosiaalipaketit 1968 innovaatio: jäsenmaksujen työnantajaperintä, sosiaalipaketit

15

16

17 Millaisia vaihtoehtoja? Ammattijärjestöjä kaikkialla demokraattisissa maissa, myös globaali taso (ILO) Ammattijärjestöjä kaikkialla demokraattisissa maissa, myös globaali taso (ILO) Ns. syndikalismi Ns. syndikalismi  Vähän käytännön esimerkkejä  Ei tavoitella laajaa joukkoliikettä, vaan kapeaa kärkeä  Myös militantti versio Vahvojen liittojen opting out Vahvojen liittojen opting out  Iso-Britannia, jossain määrin USA ja Saksa  Rajatut ”klubihyödykkeet”, esim. eläketurva Valtion sääntely, ”valtiokorporatismi” Valtion sääntely, ”valtiokorporatismi”  1930-luvun kehittelyissä paljon tällaista, esimerkkejä oikeastaan vain fasistista maista Ydinkysymys: Konfliktien käsittely demokraattisessa yhteiskunnassa Ydinkysymys: Konfliktien käsittely demokraattisessa yhteiskunnassa

18 Lisää tietoa Luennolla esitettyjen tilastotietojen lähde: ”Näin on käynyt” SAK & EK 2007, löytyy osoitteesta www.sak.fi > tilastot Luennolla esitettyjen tilastotietojen lähde: ”Näin on käynyt” SAK & EK 2007, löytyy osoitteesta www.sak.fi > tilastot www.sak.fi J. Ojala et al. (eds.), The Road to Prosperity. An Economic History of Finland. SKS, Helsinki 2006. J. Ojala et al. (eds.), The Road to Prosperity. An Economic History of Finland. SKS, Helsinki 2006. R. Alapuro et al. (toim.), Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, Helsinki 1989. R. Alapuro et al. (toim.), Kansa liikkeessä. Kirjayhtymä, Helsinki 1989. Keskusjärjestöjen historiat: esim. T. Bergholm 2005, 2007 (SAK), M. Mansner 1981, 1984, 1990 (STK), J.-P. Pietiäinen 1995 (LTK) Keskusjärjestöjen historiat: esim. T. Bergholm 2005, 2007 (SAK), M. Mansner 1981, 1984, 1990 (STK), J.-P. Pietiäinen 1995 (LTK)