Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Esitys aiheesta: "Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa"— Esityksen transkriptio:

1 Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Minna Martin, psykologi YTHS

2 Mitä ryhmätoiminta on? Rajatulle tai valikoidulle joukolle tarkoitettua tavoitteellista, ohjauksellista, opetuksellista tai terapeuttista toimintaa. Tuen ja tiedon antamista ja tuottamista. Harjoittelua ja muutokseen tukemista.

3 Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta.
Ryhmätoiminta voi kuitenkin tuottaa yksilöhoidon tarvetta niissä, jotka eivät muutoin hakeutuisi vastaanotoille. Kokonaisvaltainen ote ja moniammatillinen yhteistyö helpottuvat. Ongelmat ovat usein monimuotoisia. Yksi ammattihenkilö ei voi hallita kaikkea ongelmakentässä. Ryhmätoiminta täydentää muuta hoitoa/tukea. Ryhmätoiminta ei sulje pois yksilökontaktin mahdollisuutta/tarvetta. Ryhmän jälkeen saatetaan uskaltautua yksilökäynneille. Ryhmätoiminnassa tavoitetaan asioita, jotka eivät mahdollisia yksilökontaktissa.

4 Miksi ryhmiä? Sisäiset ongelmat syntyvät usein suhteessa toisiin.
Monilla esim. kiusatuksi tulon kokemuksia. Ryhmässä syntyy korjaavia kokemuksia. Ryhmään kuuluminen tärkeä kokemus. Itsensä ilmaisu turvallisessa ilmapiirissä vertaisten kanssa parantaa haavoja. ”En ole niin erilainen/outo kuin luulin.” Kuulluksi ja nähdyksi tulo ja tuki ovat kaikille tärkeitä. Itsemyötätunnon kehittyminen on edellytys hyvinvoinnille. Minäkuvan vahvistuminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen ehkäisevät ongelmien jatkumista. Osallistuja saa suhteellisuutta ongelmaan ja suhde ongelmaan normalisoituu.

5 Miksi ryhmiä? Mahdollisuus vaikuttaa elintapoihin ja muutoksen esteisiin. Saadaan mahdollisuus konkreettiseen harjoitteluun ja tukeen. Itsesäätelykeinot kehittyvät. Itsehoidollisuus ja oma vastuu korostuvat vähitellen. Opitaan elämään ongelman kanssa, jolloin oireilu lievittyy. Syntyy uusia, monipuolisia näkökulmia aiheeseen ja itseen. Opitaan muiden kokemuksista samastumisen ja mallioppimisen kautta. Osallistuminen aktivoi uusia oivalluksia. Valmius ottaa myönteisiä riskejä kasvaa. Rohkeus kokeilla uutta kehittyy.

6 Lyhytkestoisen ryhmän koko ja kesto
Ohjaajia 1-2 Mahdolliset vierailevat ohjaajat Ryhmäläisiä 6-12 Kesto 4-12 kertaa Tapaamisen kesto 1½-2 tuntia Yleensä suljettu ryhmä, joka aloittaa ja lopettaa samaan aikaan Aikarajallisuus vahva muutostekijä

7 Esimerkkejä ryhmistä Jännittäjien ryhmä / puheviestinnän kurssi
psykologi, puheviestinnän opettaja Mielialataidotryhmä/depressiokoulu Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, psykologi Painonhallintaryhmä terveydenhoitaja, ravitsemusneuvoja, psykologi, fysioterapeutti/liikunnanohjaaja Syömishäiriöryhmä psykologi, sairaanhoitaja, ravitsemusneuvoja, fysioterapeutti

8 Esimerkkejä ryhmistä Ihottumaryhmä, atoopikkojen ryhmä
ihotautilääkäri, sairaanhoitaja, psykologi Psykosomaattisesti oireilevien ryhmä psykologi, fysioterapeutti Paniikkihäiriöstä/ahdistuksesta kärsivien ryhmä/hengityskoulu Rentoutusryhmä/stressinhallintaryhmä liikunnanohjaaja, fysioterapeutti, psykologi Uniryhmä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, psykologi

9 Esimerkkejä ryhmistä Hammashoitopelkoryhmä Narskuttelijoiden ryhmä
hammaslääkäri/hammashygienisti, psykologi/psykoterapeutti Narskuttelijoiden ryhmä Hammaslääkäri/hammashygienisti, fysioterapeutti, psykologi

10 Esimerkkejä ryhmistä Parivoimaaryhmä Vanhemmuusryhmä Eroryhmä
seksuaalineuvoja/-terapeutti, psykologi, terveydenhoitaja Vanhemmuusryhmä terveydenhoitaja, psykologi Eroryhmä

11 Ryhmän kokoaminen Syntyy tarve ryhmälle: opiskelijoilla paljon tietyntyyppisiä ongelmia Kuka ohjaa, milloin, missä, aikataulu Ohjelmarungon suunnittelu Markkinoinnin suunnittelu ja ryhmästä tiedottaminen Ilmoittautumisten vastaanottaminen Ryhmäläisten arviointi Alkuinformaation jakaminen

12 Ryhmäläisten valinta Aiempia hyviä ryhmäkokemuksia.
Vahvuuksia ryhmään valitessa Aiempia hyviä ryhmäkokemuksia. Halukkuus antaa mahdollisuus ryhmälle, vaikka aiempia huonoja kokemuksia. Valmius sitoutua ryhmään ja tapaamisaikoihin. Kahden kesken helppo tulla toimeen. Hyvä motivaatio, halu työskennellä, valmius laittaa itsensä likoon. Ryhmään sopiva.

13 Riskit ryhmään valitessa
Kesken jääneitä ryhmäprosesseja, poissaoloja aiemmista ryhmistä/yksilökäynneiltä. Ahdistuu liikaa ryhmissä, ahdistuu jo yksilökäynnillä. Konfliktiherkkä yksilökäynnillä. Selvästi lievempää / selvästi vaikeampiasteista / muista poikkeavaa oireilua. Sukupuoli? Selviääkö ainoana miehenä ryhmässä? Ikä? Ovatko ryhmäläiset samaa ikäluokkaa? Ihmiset, jotka stimuloituvat liikaa ryhmissä - ”rajattomat”. Persoonallisuushäiriöisten kohdalla tarkkaan harkittava. Akuutissa kriisissä olevat, itsemurhavaarassa olevat, päihdeongelmaiset, psykoottiset, psykoosiin taipuvaiset, psykopaattiset, sosiopaattiset, paranoidiset eivät sovi lyhytryhmiin.

14 Ryhmän tavoitteet Sekä ohjaajalla että ryhmäläisillä tulee olla selkeä kuva siitä, mihin ryhmässä pyritään. Tavoitteet turvaavat, ettei ryhmä poukkoile suuntaan tai toiseen. Tavoitteet turvaavat realiteetin ja tukevat rajallisuutta. Tavoitteet mahdollistavat kehityksen. Ohjaaja pitää huolta tavoitteista – ryhmän vastarinta voi viedä toiseen suuntaan. Tavoitteet kirjataan ylös.

15 Ryhmän rajat Päivämäärät Kellonajat, joista pidetään kiinni
Maksukäytäntöjen selvittäminen Sopimus poissaoloista ja niistä ilmoittamisen käytännöistä Ryhmässä läsnäolo tärkeämpää kuin mitä siellä tekee Vaitiolo/toisten kokemusten kunnioittaminen Kirjalliset ohjeet käytännöistä

16 Ryhmän turvallisuus Alkaa syntyä jo alkuarvioinnissa suhde ohjaajan ja ryhmäläisen välille. Kaikkien osapuolten sitoutuminen. Selkeät ryhmän käytännöt, säännöt, rajat. Nähdyksi ja kuulluksi tulo. Myötätunto, armollisuus ja hyväksyvyys. Läsnäoleva ja kunnioittava vuorovaikutus. Vaitiolo. Turvallisuuden luominen tärkein yhteinen tehtävä.

17 Esimerkkejä työskentelytavoista
Neuvonta Alustukset Kirjallinen materiaali Osallistava toiminta aktivoi Pari-/pienryhmä-/ryhmäkeskustelut Aktivoivat tehtävät ryhmässä Toiminnalliset harjoitukset Fokusoiminen tässä ja nyt -tilanteeseen eli ryhmän toimintaan ja ilmapiiriin Rauhoittumis- ja kehotietoisuusharjoitukset Kotitehtävät Nettialustan hyödyntäminen tapaamisten välillä

18 Lyhytkestoisen ryhmän vaiheet
kerta Jäljellä Ryhmä alkaa Ryhmä puolivälissä Ryhmä päättyy Alkujännitystä. Turvallisuus lisääntyy. Hyvin työskentelevä, aktiivinen ryhmä. Ohjaaja aktiivinen. Ohjaajan aktiivisuus vähin erin vähäisempää. Opetellaan elämään ongelman kanssa. Puhutaan oireista ja ongelmista. Puhutaan taustalla olevista tekijöistä, etsitään vaihtoehtoisia tapoja ja selviytymiskeinoja. Realistisempi käsitys. Luodaan tavoitteita. Motivointia, teemassa pysymistä. Eroaminen: haikeus, suru. Odotuksia ihmeparantumisesta. Haaste: sitoutuminen/poissaolot? Luopumisen vaikeus: toiveet jatkotapaamisista. Tutustutaan itseen, toisiin, ongelmaan. Palaute: ohjaajalle työssä kehittymistä varten / ryhmälle tietoa siitä, mikä jää haasteeksi. Tulevaisuus: Uuden alku?

19 Ryhmätoiminnan tulisi
perustua tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen. tulisi perustua käyttökelpoisiin viitekehyksiin. tulisi olla luovaa: säilyttää kyky yhdistellä uutta ja vanhaa ryhmälle ja aikakauteen sopivalla tavalla. Käytäntö ja teoria ovat hyvän ryhmänohjaamistoiminnan eri puolia – eivät toisilleen vastakohtaisia, vaan toisistaan riippuvaisia.

20 Ryhmänohjaajan viitekehys
Ryhmäteoriat Sosiaalipsykologia Ryhmädynamiikka ja ryhmän prosessi Vertaistuki muutoksen edistäjänä Ryhmän tulkinta/ymmärtäminen Oppimiskäsitys Konstruktivistinen oppimis- ja ihmiskäsitys Motivaatio on muuttumisen edellytys Oppimisen esteiden tunnistaminen Ymmärrys turvallisuuden merkityksestä uuden oppimisessa Vastarinnan merkitys muutoksessa Terapeuttisuus Lyhytterapia Oppimisterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivis-behavioraalinen terapia Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen terapia

21 Ohjaajalla tulisi olla
riittävästi mahdollisuuksia liittää toimintaansa teoreettiseen tietoon. riittävästi omaa kokemuksia ryhmistä olemisesta. innostusta aihetta kohtaan. sosiaalisia taitoja.

22 Ohjaajalla tulisi olla
kykyä herättää sisäistä motivaatiota ja kiinnostusta asiaa kohtaan. kykyä kokea aitoa kiinnostusta ryhmäläisiä kohtaan, herkkyyttä heidän tarpeilleen, tavoitteilleen ja tunteilleen. Nämä taidot auttavat luomaan ilmapiirin, jossa ryhmäläinen voi motivoitua sisäisesti. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä olemaan erinomainen.

23 Ohjaajan jaksaminen Jaksamista tukee Jaksamista uhkaa Oma motivaatio
Motivaation puute Johdon tuki Ei tukea, kiinnostusta Riittävät resurssit Puutteelliset resurssit Hyvä suunnittelu Liika rutiini, lonkalta vetäminen Työpari Yksin puurtaminen Mahdollisuus tunteiden purkamiseen Ei työonhjausta tai vertaistukea Myönteinen palaute ryhmältä Palautteen puute tai kielteinen palaute

24 Ryhmänohjaajien vertaistukiryhmä
Turussa Kokoontunut keväästä 2007 alkaen Kerran lukukaudessa Opiskelijoiden hyvinvointiryhmiä ohjaavat (nyt 23 ohjaajaa) Tapaamisissa osallistujaa Ohjelma päätetään edellisessä tapaamisessa Kokemusten vaihtoa, menetelmien harjoittelua, ryhmässä syntyneiden vastatunteiden reflektointia

25 Ryhmän onnistumisen edellytykset
Ryhmänohjaajan koulutus Johdon tuki Ryhmänohjaajan muu tuki: työpari/työnohjaus/vertaistuki Jäsenten sopivuus ryhmään Ryhmäläisten ja ohjaajan sitoutuminen Ryhmäläisten ja ohjaajan motivoituneisuus Selkeät tavoitteet ja säännöt Ryhmän koko Sopiva tila, välineet Riittävät resurssit