Kriittinen oikeuspositivismi

Esitys aiheesta: "Kriittinen oikeuspositivismi"— Esityksen transkriptio:

1 Kriittinen oikeuspositivismi
Kaarlo Tuori kl 2010 Oikeustieteellinen tiedekunta

2 Oikeuden ulottuvuudet
OIKEUS NORMATIIVISENA ILMIÖNÄ (OIKEUSJÄRJESTYKSENÄ) - pätevyyskriteeri OIKEUS OIKEUDELLISINA KÄYTÄNTÖINÄ oikeudelliset käytännöt laajassa mielessä oikeudelliset käytännöt suppeassa mielessä: yhteiskunnalliset käytännöt, joiden pääasialliset toimijat ovat oikeudellisia ammattilaisia (lakimiehiä) ja jotka uusintavat ja muokkaavat oikeutta oikeusjärjestyksenä - lainsäätäminen poliittisten ja oikeudellisten käytäntöjen yhdistelmänä - lainkäyttö - oikeustiede tieteellisten ja oikeudellisten käytäntöjen yhdistelmänä

3 Oikeusjärjestyksen tasot I
PINTATASO - yksittäiset lait ja muut säädökset sekä tuomioistuinratkaisut; lainopin normi- ja tulkintakannanotot OIKEUSKULTTUURI - yleinen oikeuskulttuuri - lakimiesten ammattikulttuuri - eri oikeudenalojen yleiset opit (yleiset oikeusperiaatteet ja oikeudelliset käsitteet) - oikeuslähdeoppi; oikeusnormien tulkinnassa ja niiden välisten ristiriitojen ratkaisemisessa käytettävät standardit; oikeudellisen ratkaisutoiminnan ja lainopin argumentaatiomallit

4 Oikeusjärjestyksen tasot II
OIKEUDEN SYVÄRAKENNE - oikeustyypin perustavat oikeuskategoriat (vrt. Foucault'n episteme) - oikeustyypin perustavat normatiiviset prinsiipit (vrt. Habermasin oikeuksien järjestelmä ja oikeusvaltion periaatteet) - oikeustyypin perustava rationaliteettimuoto (vrt. Weber ja formaali rationaalisuus; Habermas ja kommunikatiivinen rationaalisuus)

5 TASOJEN VÄLISET SUHTEET
SEDIMENTAATIOSUHDE (modernin oikeuden positiivisuus) KONSTITUUTIOSUHDE (pinnan mahdollisuus) KONKRETISAATIOSUHDE (yleisistä ideoista konkreettisiin sääntelyihin) RAJOITUSSUHDE (oikeuden rajat positiivisen oikeuden aikakaudella) JUSTIFIKAATIOSUHDE (oikeuden legitiimisyys) KRITIIKKISUHDE (kriittisen positivismin mahdollisuus)

6 TRADITIONAALINEN OIKEUSPOSITIVISMI
Pääedustajat - Hans Kelsen, H. L. A. Hart Tunnusmerkit - oikeus tulosta tietoisesta inhimillisestä toiminnasta - olemisen (Sein, Is) ja pitämisen (Sollen, Ought) ero - oikeuden ja moraalin ero Ongelmat - oikeuden rajat ja legitiimisyyskriteerit - oikeuden pätevyyskriteerit

7 KLASSINEN LUONNONOIKEUS
lakien hierarkia: lex divina - lex aeterna - lex naturalis - lex positivus objektiivisen ja subjektiivisen järjen yhteys teleologinen ajattelu; ihmisen telos, pyrkimys kohti luonnollista hyväänsä

8 UUDEN AJAN ALUN LUONNONOIKEUS
yhteiskunnallinen ja kulttuurinen murros ihmisen subjektivointi vapaaksi, tasa-arvoiseksi ja rationaaliseksi yksilöksi; ulkoisen luonnon objektivointi kausaalilakien mukaiseksi mekanismiksi ja poliittisen yhteisön objektivointi keskitetyksi valtiokoneistoksi (valtion kaksoisabstraktio) modernin pluralismi objektiivisesta luonnosta subjektiiviseen luontoon luonnollisista laeista luonnollisiin oikeuksiin objektiivisesta järjestä subjektiiviseen järkeen luonnontila (luonnolliset lait) - yhteiskuntasopimus - valtiollinen tila (positiiviset lait)

9 LAINKÄYTTÖPÄÄTÖS LOOGISENA SYLLOGISMINA
(1) Joka syyllistyy tappoon, on tuomittava vankeuteen (2) X on syyllistynyt tappoon X on tuomittava vankeuteen

10 HALLINNON PÄÄTÖKSENTEKO PRAKTISENA SYLLOGISMINA
(1) (Poliittisten päätöksentekijöiden asettamana) tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta (2) Liikenneturvallisuudesta vastaavan viranomaisen käsityksen mukaan 80 kilometrin nopeusrajoitus tietyllä tieosuudella on omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta Viranomainen päättää asettaa 80 kilometrin nopeusrajoituksen.

11 TRADITION KÄSITE Filosofis-hermeneuttisessa mielessä (inhimillisen tiedostuksen ja tulkinnan ”esiymmärrys”) oikeuskulttuuri Historiallis-sosiologisessa mielessä - kehitys traditionaalisen yhteiskunnan traditioista modernin yhteiskunnan asiantuntijajärjestelmiin

12 Perinteinen oikeudenalajaotus

13 OIKEUSKÄSITTEET Oikeusjärjestyksen normatiivista sisältöä tiivistävät käsitteet Oikeusjärjestykseen kuuluvien normien ja niiden yhteiskunnallisen soveltamiskohteen vuorovaikutukseen suuntautuvat käsitteet Oikeusnormien sääntelykohdetta jäsentävät käsitteet

14 OIKEUSKÄSITTEIDEN TEHTÄVÄT
Kommunikatiivinen tehtävä Regulatiivis-tekninen tehtävä Systematisoiva tehtävä Pedagoginen tehtävä Maailmaa avaava (welterschliessende) tehtävä Heuristinen tehtävä Argumentatiivinen tehtävä

15 OIKEUSPERIAATTEET oikeusperiaatteet oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa sovellettavina normeina (ratkaisuperiaatteet) oikeusperiaatteet oikeusnormeja perustelevina oikeuslähteinä (oikeuslähdeperiaatteet) oikeusperiaatteet kirjallisten oikeuslähteiden, ennen kaikkea, lainsäädännön, tulkinnassa huomioon otettavina argumentteina (tulkintaperiaatteet) oikeusperiaatteet oikeudenalojen ja koko oikeusjärjestyksen normatiivisen sisällön tiivistyminä (yleiset oikeusperiaatteet) oikeusperiaatteet lainsäädännöllisten ratkaisujen normatiivisina lähtökohtina (lainsäädännön taustaperiaatteet tai järjestelmäperiaatteet)

16 OIKEUSPERIAATTEIDEN TEHTÄVÄT
Systematisointitehtävä Ratkaisutehtävä Oikeuslähdetehtävä Justifioiva ja kriittinen tehtävä

17 OIKEUDELLISET TEORIAT
teorian kohdealueen oikeudellis-institutionaalisia tosiasioita määrittelevät oikeuskäsitteet teorian kohdealueen oikeudelliset periaatteet, jotka teoria asettaa prima facie -etusijajärjestykseen teorian kätketty yhteiskuntateoria, sen käsitys oikeusnormien sääntelemistä yhteiskunnallisista suhteista (teorian tosiasiasitoumukset) teorian kohteena olevan oikeudellisen instituution perustelu, syväjustifikaatio, joka ohjaa oikeusperiaatteiden prima facie -etusijajärjestystä ja oikeuskäsitteiden määrittelyä

18 Demokraattisen lainsäätämismenettelyn ideaalimalli
Pragmaattiset diskurssit Intressineuvottelut Eettiset diskurssit Moraaliset diskurssit Juridiset diskurssit