5.10.2004 Perustettu 1970 YTT 16.6.1970 YTV 1.1.1974 Toiminnan pohjana oma laki uudistus 1.4.1985 ja 1.1.1996 Laki määrää jäsenkunnat oikeustoimikelpoisuuden.

Esitys aiheesta: "5.10.2004 Perustettu 1970 YTT 16.6.1970 YTV 1.1.1974 Toiminnan pohjana oma laki uudistus 1.4.1985 ja 1.1.1996 Laki määrää jäsenkunnat oikeustoimikelpoisuuden."— Esityksen transkriptio:

1 5.10.2004 Perustettu 1970 YTT 16.6.1970 YTV 1.1.1974 Toiminnan pohjana oma laki uudistus 1.4.1985 ja 1.1.1996 Laki määrää jäsenkunnat oikeustoimikelpoisuuden tehtävät toimielimet rahoituksen Julkisoikeudellinen kunnallinen erityisorganisaatio

2 5.10.2004 Hoitaa jäsenkuntien jätehuollon Seudullisen joukkoliikenteen järjestäminen seudullisten liikennepalvelujen hankkiminen jäsenkuntien joukkoliikenneyhteistyön hoitaminen liikennejärjestelmä- ja joukkoliikennesuunnittelu lippujärjestelmä sekä seudulliset liikennetaksat Jäsenkuntien ilmansuojelun seuranta-, tutkimus-, suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävät PKS:n aluetta ja kuntia palvelevat selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- ja valmistelutehtävät YTV:n lakisääteiset tehtävät

3 5.10.2004 YTV-alueen lippu- ja taksajärjestelmän kehitys 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku - Helsingin sisäinen tasataksa - Muualla bussiliikenteessä kilometripohjainen taksa ja junissa vyöhyketaksa - Vantaan sisäisillä linjoilla vaiheittain toteutettu tasataksa - Espoossa 1.6.1985 alkaen bussiliikenteessä kaksiportainen vyöhyketaksa, ei vaihto-oikeutta juniin eikä HKL:n linjoille - 1.6.1986 alkaen nykyisenkaltainen seututaksajärjestelmä, aluksi 30 päivän seutuliput eri hintaisia eri kuntien asukkaille - 1.1.1993 seutulippujen hinnat samat kaikille seudun asukkaille - 2.6.2002 alkaen alennuslippujen myöntämisperusteet samat kaikissa kunnissa - 1.1.2006 alkaen opiskelijoiden alennusprosentit yhtenäisiksi

4 5.10.2004 YTV-alueen joukkoliikenteen vastuuorganisaatiot Organisaatio Rahoitus YTV HKL Espoo Vantaa Linjat / Kustannusvastuu Helsingin sisäiset linjat (bussit, raitiovaunu, metro, lautta) Espoon sisäiset bussilinjat Vantaan sisäiset bussilinjat Seutulipputulot ja kuntaosuus Helsingin sisäiset lipputulot ja tariffituki Espoon sisäiset lipputulot ja kaupungin tuki Vantaan sisäiset lipputulot ja kaupungin tuki Seutulinjat ja junat

5 5.10.2004 Tietoja seudun joukkoliikenteestä 2002 Raitio- Bussi Juna Metro vaunu Matkustajia (milj./v) 561703755 Osuus matkoista (%) 17 541217 Reittejä 1126014 2 Lähtöjä arkisin 2 734 19 940 845 596 Ajoneuvoja/vaunuja 101 1 245 170 54

6 5.10.2004 YTV hankkii seutuliikennepalvelut (seutulinjat ja junat) YTV saa seutulipputulot Kunnat hankkivat sisäiset lähibussipalvelut Kunnat saavat sisäiset lipputulot Kunnat maksavat seutuliikenteen alijäämän käytön mukaisessa suhteessa (kunnan osuus on ko. kunnan asukkaiden osuus kustannuksista vähennettynä vastaavilla lipputuloilla) YTV maksaa kunnille korvauksen seutulippumatkoista kuntien sisäisessä liikenteissä YTV-alueen joukkoliikenteen rahoitus (1/2)

7 5.10.2004 YTV-alueen joukkoliikenteen rahoitus (2/2) Kunnat vastaavat sisäisten liikenteiden alijäämistä Valtio ei osallistu joukkoliikenteen käyttökustannuksiin eikä kalustoinvestointeihin Infrastruktuuri-investoinneista vastaavat kunnat ja valtio (erikseen sovittavilla kustannusosuuksilla)

8 5.10.2004 Lippujen hinnat 2004, € Matkakortti / arvoliput SeutuHelsinkiEspooVantaa Matkakortti, kausiliput Kausilippu, aikuinen, 14 päivää36,7020,5020,0020,50 lisäpäivän hinta (15-366 päivää) 2,10 1,20 1,13 1,14 Haltijakohtainen kausilippu, aikuinen, 14 päivää50,6033,8033,00 lisäpäivän hinta (15-366 päivää) 2,88 1,93 1,88 Yleiskausilippu, aikuinen, 14 päivää48,3031,20 lisäpäivän hinta (15-366 päivää) 2,76 1,78 1,76 Arvolippu, aikuinen 2,60 1,701,571,70 Arvolippu päivällä, ma-pe klo 9-142,30 1,401,301,40 Vyöhykelisä, aikuinen2,30 Kertalippu, aikuinen3,40 2,00 Kertaliput

9 5.10.2004 Joukkoliikenteen suosioon vaikuttavia tekijöitä 1/2 Pitkäjänteinen joukkoliikennettä suosiva liikennepolitiikka, jolla on kaikkien kuntien ja puolueiden tuki Jo 1970-luvulla joukkoliikenteen asemaa parannettiin merkittävästi mm. bussikaistoilla Raideliikennettä kehitetty systemaattisesti – Metro – Kaupunkiradat – Ratikkaliikenne Kaupunkirakenne on pysynyt melko tiiviinä, tehokas rakentaminen keskitetty hyvien raideliikenteen yhteyksien tuntumaan

10 5.10.2004 Joukkoliikenteen suosioon vaikuttavia tekijöitä 2/2 Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä Liikenteen kustannustehokkuus hyvä erityisesti bussiliikenteen kilpailuttamisen seurauksena Integroitu taksajärjestelmä vuodesta 1986 alkaen Kohtuulliset taksat Kantakaupungissa on rajallinen määrä pysäköintipaikkoja ja pysäköinti on kallista Kattava liityntäpysäköintijärjestelmä