Unihäiriöt Unihäiriöt ovat nousseet viimeisen vuosisadan aikana yhdeksi yhteiskunnan suurimmista vitsauksista. Tutkimusten mukaan varsinkin sähkövalon.

Esitys aiheesta: "Unihäiriöt Unihäiriöt ovat nousseet viimeisen vuosisadan aikana yhdeksi yhteiskunnan suurimmista vitsauksista. Tutkimusten mukaan varsinkin sähkövalon."— Esityksen transkriptio:

1 Unihäiriöt Unihäiriöt ovat nousseet viimeisen vuosisadan aikana yhdeksi yhteiskunnan suurimmista vitsauksista. Tutkimusten mukaan varsinkin sähkövalon keksiminen on järkyttänyt ihmisen luonnollista unirytmiä. Myös lisääntynyt stressi ja masennus ovat osaltaan vaikeuttaneet uneen tarvittavaa rentoutumista.

2 Unihäiriöiden syitä 1) Psyykkiset syyt Masennus Elämänmuutos
Masennus Elämänmuutos Suru, menetyksen kohtaaminen Huoli tulevaisuudesta Ongelmat työssä tai opiskelusta, kiire, loppuun palaminen Painajaiset Tällaisten seikkojen aiheuttama stressi ylläpitää ihmisen valvetilaa.

3 2) Fyysiset syyt Fyysinen sairaus tai sen oireet (esim. hengenahdistus, ripuli, palelu, hikoilu, kutina) Levottomat jalat Vamma (esim. invaliditeetti, kiputilat, liikkumista rajoittavat tekijät esim. kipsi) Raskaus (esim. sopivan nukkumisasennon löytäminen, hikoilu, virtsaamistarpeen lisääntyminen) Yöllinen virtsaamisentarve (esim. eturauhasvaivat) Tupakka, kahvi, alkoholi, huumeet, piristeet ja lamauttavat lääkkeet Liiallinen tai sopimaton syöminen ennen nukkumaan menoa Vaihdevuodet Fibromyalgia eli pehmytosareuma (krooninen sairaus, jonka tärkein oire on useissa kohdissa tuntuva jatkuva kipu. Kipu esiintyy lihaksissa ja niiden pintakalvoissa sekä muualla sidekudoksessa.) Närästys eli refluksitauti (krooninen sairaus, jonka aiheuttaa refluksi eli mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen) Sydämen vajaatoiminta Astma Nivel- ja selkäkivut Päänsärky Suonenvedot Vuoteen kastelu Öiset pakkoliikkeet Hampaiden narskutus

4 3) Ympäristötekijät Vääränlainen lämpötila Liian valoisa huone
Vääränlainen lämpötila Liian valoisa huone Häiritsevät äänet Epämiellyttävä sänky (rentoutuminen vaikeaa) Kello näkyvillä (hermostut ajan kulumisesta) Jetlag (aikaerorasitus)

5 Unihäiriöiden ennaltaehkäisy
Uniliitto Ry:n hallituksen jäsen Jorma Heinosen nukahtamisvinkkejä 1. Pimennä makuuhuone verhoilla ja huolehdi mahdollisesta äänieristyksestä. 2. Mene vuoteeseen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi. 3. Jos uni ei tule älä jää makoilemaan vaan nouse ylös ja yritä uudelleen vasta kun tunnet itsesi väsyneeksi. 4. Nouse ylös aamuisin aina suunnilleen samaan aikaan. myös viikonloppuisin 5. Älä loju vuoteessa, vaan nouse ylös, pukeudu ja aloita päiväsi. 6. Älä juo kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia klo jälkeen 7. Älä ota alkoholia kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa, varsinkaan jos olet uniapneetikko. 8. Harrasta liikuntaa 3–4 kertaa viikossa ennen päivällistä. 9. Tee jotain rentouttavaa ennen nukkumaanmenoa. Hanki vaikka rentoutuskasetti ja kuuntele sitä. Kudo sukkaa, lue, ota lämmin suihku, juo lämmintä maitoa tms. 10. Voit myös nauttia pienen iltapalan juuri ennen vuoteeseen menoa. Useimmiten kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala on hyväksi nukkumiselle. 11. Muista, sänky on ainoastaan nukkumista tai rakastelua varten.

6 Muita nukahtamisvinkkejä
Älä syö raskaasti, mutta älä mene sänkyyn tyhjälläkään mahalla Mene sänkyyn vasta kun väsyttää Nukahtamista helpottaa esimerkiksi: Hämärä valaistus hyvissä ajoin ennen nukkumaan menemistä Yrttiteet, kuten kamomilla-, sitruunamelissa- ja valeriaanatee (kahvi, tee ja alkoholi vaikeuttavat unensaantia) Olon rauhoittaminen kohti nukkumaanmenoaikaa Liiku päivällä, se väsyttää illalla (vältä liikuntaa myöhään illalla, se lisää vireystilaa) Älä nuku päiväunia Herää aina samaan aikaan, myös vapaapäivinä ja vaikka olisitkin nukkunut huonommin (unirytmi palautuu) Sopiva lämpötila (useimmilla ihmisillä nukkuessa n °C)

7 Makuuasento Kylkimakuuasento on suositeltavin nukkuma-asento.
Kylkimakuuasento on suositeltavin nukkuma-asento. Oikean paksuisella tyynyllä varustettuna kaularanka ja niska-hartia alue ovat siinä rentouttavassa asennossa. Vatsallaan nukkuessa kaularangan hermot ovat pinnetilassa. kuva:

8 Unihäiriöiden hoito Hoitotapa tapa riippuu tilanteesta ja ongelman laadusta. Lieviä unihäiriötä voi itse yrittää hoitaa edellisten neuvojen avulla. Elämänlaatua huonontavien- ja kroonisten (yli kolme kuukautta kestävien) unihäiriöiden hoidosta kannattaa kysyä lääkäriltä. Hoito kannattaa aloittaa unihäiriön syyn selvittämisellä ja parantamisella asiaan tarkoitetussa unilaboratoriossa. Esimerkiksi masennuksesta koituvaa unihäiriötä voidaan hoitaa masennuslääkkeillä ja terapialla. Yleisesti potilaan tilaa voidaan auttaa unilääkkeillä, se on tosin viimeinen keino mahdollisen koukkuun jäämisen vuoksi. Lisäksi vaikeuksista kärsivä voi tehdä rentoutumis- ja mietiskelyharjoituksia (mm. progressiivinen rentoutuminen) ja auttaa näin uneen vaipumista.

9 Unihäiriöt 1) Uniapnea Oireita ovat päiväaikainen väsyminen, unen levottomuus, ylipaino, sekä katkoittainen kuorsaaminen. Kuorsaussessiot loppuu n.10 sekuntia tai pidempään kestävään apneaan eli hengityskatkokseen. Häiriön nimi tuleekin tietenkin tästä katkoksesta. Uniapnea myös alentaa henkilön toimintakykyä ja tarkkaavaisuutta. Uniapnean syy on ylempien hengitysteiden ahtautuminen (aiheuttaa kuorsaamista). Syynä siihen voi olla kuten sanottu, ylipaino, alkoholi ja hengitystä lamauttavat lääkkeet. Myös tupakointi voi olla syynä uniapneaan. Uniapneaa voidaan yrittää parantaa laihduttamalla, tupakoimattomuudella, alkoholin käytön vähennyksellä, UPPP-leikkauksella eli pehmeän suulaen typistysleikkauksella, sekä nasal-CPAP-laitteella, joka pitää hengitystiet auki luomalla sinne korkeapaineen. Lääkehoitoa ei ole vielä kehitetty. Suomessa on arviolta uniapneapotilasta.

10 2) Narkolepsia Narkolepsia liittyy unen REM-vaiheen säätelyyn.
Narkolepsia liittyy unen REM-vaiheen säätelyyn. Narkoleptikko eli narkolepsiasta kärsivä henkilö ei pysty kontrolloimaan nukkumistaan. Uni saattaa kestää vain pari minuuttia, mutta silti potilas on virkeä seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko ei välttämättä erota unielämyksiään todellisuudesta. Lisäksi hän voi kärsiä katapleksiasta. Tällöin hänen lihaksensa veltostuvat yllättäen ja hän kaatuu. Narkolepsian syytä ei vielä tunneta, mutta perinnöllisten tekijöiden uskotaan vaikuttavan siihen. Hoidossa käytetään oireiden mukaan eri lääkkeitä. Mm. päiväväsymystä ja nukahtelua parannetaan piristeillä, kuten amfetamiinin johdoksilla fenkamiinilla ja matsindolilla. Katapleksian hoidossa taas käytetään trisyklisiä masennuslääkkeitä, esim. klomipramiinia.

11 3) Unissakävely eli somnambulismi
Unissakävely tarkoittaa unitilassa tehtäviä valvetilaan kuuluvia toimia, kuten kävelyä tai jopa auton ajoa. Vaikka unissakävelijän silmät ovat auki, hän ei silti tiedosta tekojaan. Useimmiten unissakävelijä ei muista jälkeenpäin tekojaan. Unissakävelyä voidaan ehkäistä lääkkeillä. Jos se ei ylenmääräistä, hoitoon ei ole kuitenkaan pakottavaa tarvetta. Alla on radikaali tapaus unissakävelystä. (”Murhasyyte hylättiin”)

12 Lähteet: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1952
Kunnon kirja: Terveyden perusteet (WSOY, 2004)

13 TEKIJÄT: Jaro Jääskeläinen 1A & Juuso Tuunanen 1C