Episodiryhmittelijä terveyskeskusten johtamisen apuvälineenä

Esitys aiheesta: "Episodiryhmittelijä terveyskeskusten johtamisen apuvälineenä"— Esityksen transkriptio:

1 Episodiryhmittelijä terveyskeskusten johtamisen apuvälineenä
Anu Niemi Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

2 Oma työura LL 1989 Kuopion yliopisto
Yleislääketieteen erik lääk 1997, kuntoutuksen erityispätevyys 2008 Johtamisen erikoisammattitutkinto 2005 Tk –lääkäri/johtava lääkäri vv – 2002 palvelujohtaja Kaprakka ylilääkäri PKSSK/kuntoutusklinikka 2011-> ylilääkäri perusterveydenhuollon yksikkö Ei sidonnaisuuksia

3 Terveydenhuoltolaki 35§ Perusterveydenhuollon yksikkö
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

4 (Terveydenhuoltolaki 36§ Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta.

5 Pohjois-Karjalan shp alueen perusterveydenhuolto
11 terveydenhuollon yksikköä, 14 kuntaa Uusia ja vanhoja kuntaliitoksia Uusia ja vanhoja yhteistoiminta-alueita Kaksi kokonaan ulkoistettua sosiaali –ja terveydenhuollon yksikköä Itsenäisiä pieniä ja keskisuuria terveyskeskuksia

6 Koettua ja kuultua… Onko resurssit kohdennettu oikein ja tasapuolisesti tai edes jotenkin tolkullisesti? Miten vastata kuntaliitosten myötä tuleviin vaateisiin säilyttää klo 8-16 palvelut vaikka tuntuma on että tarvetta ei ole? Miten voisi johtaa tiedolla eikä tunteella? Miten tuoda esille miten paljon voimavaroja monisairaat potilaat kuluttavat? Miten seurata yhteistoiminta-aluesopimusten toteutumista?

7 Koettua ja kuultua… Mihin suunnata koulutukselliset tarpeet?
Miten saada hommaan suunnitelmallisuutta? Miten hinnoitella palvelut? Miten saada oikea kuva siitä, mitä tk:ssa oikeasti tehdään ja tapahtuu? Miten motivoida kirjaamiseen, siitä pitäisi saada jotain hyötyä? Miten terveyskeskukset eroavat toisistaan?

8 Moniammatillinen työote Potilaiden kokonaisvaltainen hoito
Terveyskeskustyön ominaispiirteet, jotka episodiryhmittelijän pitää huomioida Moniammatillinen työote Potilaiden kokonaisvaltainen hoito Potilaiden kohtaaminen ja ohjaaminen on keskeisessä roolissa, eivät temput tai konetutkimukset tai laboratoriokokeet - >Näin on ollut aina, mutta em. asioiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään!

9 Tekninen toimintaympäristö/PKarjala
Alueellinen yhteinen potilastietojärjestelmä (Mediatri) Rakennettu ”Kanta-arkisto” kelpoiseksi alustaksi Rakenteinen kirjaaminen keskiössä Diagnoosien ja hoitajien osalta myös toimintaSPAT kirjaamisen taso varsin hyvää (yli 80%)

10 Toimintaympäristökuvaus
Alueellinen kuntien yhdessä omistama Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy PTTK:lla merkittävä rooli käyttöönotossa ja ylläpidossa PTTK:n raportointitiimi tuottaa tietoa terveyskeskuksille ja erikoissairaanhoidolle ”johdon portaaliin” ja raportointialustoja kehitetään tarpeitten mukaan jatkuvasti

11 Teknisesti rakenteet ovat ok…
…..mutta se ei riitä, sillä datan kerääminen ei tuota itsessään mitään lisäarvoa... Kuinka monessa terveyskeskuksessa on aikaa päätoimisesti analysoida sitä valtavaa tietomäärää, mitä rakenteinen kirjaaminen tuottaa nyt ja tulevaisuudessa?

12 Th laki 10§ Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus
”Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.” pitää siis olla keinoja miten palvelutuotanto voidaan ylipäätään mitata, hyvä kirjaaminen ja raportointi on keskeisessä roolissa Pelkkä käyntimäärien ja käyntien hintojen tietämys ei riitä

13 Terveyskeskusten tuntoja..
Haluavat valmiin, helppokäyttöisen tuotteen, voimavaroja ei ole itse lähteä kehittäjäksi (organisaatiomyllerrykset vievät voimavaroja) Tarvitaan dataa palvelutuotannon sisällöstä päätöksentekoa varten Hoitopaikan vaihtamisen tarve vähenee, kun kunnat/sote alueet kasvavat Terveyskeskusten sisäisessä työnjaossa tapahtuvien muutosten näkyväksi saaminen

14 Vuoden 2012 aikana kypsyi ajatus…
Toiminnanohjausjärjestelmän(episodiryhmittelijän) hankinnasta Joensuu ja Kontiolahti etulinjassa, mutta päätettiin, että mahdollistetaan kaikkien halukkaiden kuntien mukaan tulo (alueellinen hankinta) Pth yksikkö ja PTTK valmistelevat yhdessä alueellisen hankintatoimiston kanssa, mukaan lähtevät kunnat tekevät päätökset Tarjonta ei kovin suurta ole kansallisesti ole pDRG ei vaikuttaisi vastaavan niihin tarpeisiin, joita Pohjois-Karjalan alueella on

15 Lopuksi se tutkimus… ”Sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämistavan vaikutukset terveyskeskuksen palvelutuotannon määrään ja sisältöön ja yhteispäivystyksen käyttöön Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella” Ohjaajat LKT Outi Elonheimo ja TkT Miika Linna, THL Seurantatutkimus v – 2016