Psykiatrinen työkykyarvio

Esitys aiheesta: "Psykiatrinen työkykyarvio"— Esityksen transkriptio:

1 Psykiatrinen työkykyarvio
Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke, Kokkola Psyk el, LT Katinka Tuisku TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka

2 Sidonnaisuudet Työkyky- ja taideterapia-aiheiset luennot lääketehdas Lillyn, Merckin, GSK:n ja Orionin tilaisuuksissa Suomen Taideterapiayhdistyksen näyttelytoimikunnan jäsen Lastenkirjat ja kuvitus, Kustannus Oy Pieni Karhu

3 Työkyvyn arviossa huomioitavaa
Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus, läpinäkyvyys, yhteistyö Oikeus työhön vs oikeus sairauspoissaoloon? Sairauspoissaolon tarpeellisuus ja tavoitteet osana hoitoa? Sairausvakuutuslaki ja työeläkelaki Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin? Voidaanko niihin molempiin vaikuttaa ja miten? Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen? Onko toimintakyvyn lasku ja sairaus objektiivisesti todettu? Jäljellä oleva työ- ja toimintakyky! Mihin pystyy vs mihin ei Työssä selviytymiseen vaikuttavat ei-lääketieteelliset yksilölliset ja ympäristötekijät /

4 Yksilö Ympäristö Työkyky Ammattiosaaminen Oppiminen
Roolit ja yhteistyö Stressinsieto Työmotivaatio Työn vaatimukset Työn kuormitustekijät Työn voimavarat Muutokset työssä Sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset taidot Selviytymiskeinot Toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin ja terveydentilaan Työn jousto- ja tukimahdollisuudet Esimiehen tuki ja työyhteisön hyväksyntä Terveydentila Diagnosoidut sairaudet Terveydenedistäminen Preventio Hoito Kuntoutus Sosiaalivakuutuksen etuudet ja ratkaisut työkyky- ja kuntoutusasioissa Yksityiselämätilanne Talous ja ihmissuhteet 4

5 Työ on yleensä mielenterveydelle hyväksi
“For most people their work is a key determinant of self-worth, family esteem, identity and standing within the community, besides of course, material progress and a means of social participation and fulfilment” (Carol Black 2008) "The evidence is that in most situations the benefits of work for mental health outweigh any risks" (Summerfield 2011, Waddell ym. 2006) Work of poor psychosocial quality does not bestow the same mental health benefits as employment in jobs with high psychosocial quality (Butterworth ym OEM)

6 Derek Summerfeld, työterveyshuollon konsultoiva psykiatri, King's College, Lontoo 2011
Siitä hetkestä, kun sairauseläke näyttäytyy parhaana vaihtoehtona, on syytä ylläpitää sairautta kunnes ratkaisu saavutetaan Epäspesifien oireiden medikalisaatio yhdessä sosiaalisen palkitsevuuden kanssa johtaa vääristyneisiin motivaatiotekijöihin, jotka pidentävät sairastamista Mitä pidempään sairauspoissaolo kestää, sitä suuremmaksi haasteeksi hoidossa muodostuu sekundaarinen, sairaan identiteetistä johtuva vamma ja sitä vaikeampaa on enää harkita työhönpaluuta.

7 Oireiden koettu työhönliittyvyys ja työpaikan tuki
Koetut sairastumisen syyt (MTKL/HELMI 2009) 24% työpaikkakiusaaminen, 55% työuupumus Työyhteisön ja esimiehen tuen merkitys 60 % toivoi keskustelua esimiehen kanssa (MTKL/HELMI 2009) 67 % koki työelämässä olemisen tärkeäksi (MTKL/Lilly 2010) Työhönpaluu mielenterveysperusteiselta sairauslomalta nopeampaa niillä, joihin esimies pitää yhteyttä ja konsultoi työterveyshuoltoa (Niewenhuisen 2004) Subjektiivinen työhönliittyvyys heikentää työhönpaluun ennustetta (Martimo ym. 2007, 2010) 4/5 mt-häiriöisistä, 3/4 Tules-sairaista subj.yhteys työhön / 7

8 Tavalliset mielenterveyshäiriöt ja työkyky
Vaikka masennus johtaa työkyvyttömyystilastoja ja sen aiheuttama työkyvyttömyyseläkemeno on 1.5-kertaistunut, ei pelkkä masennus vielä lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkeriskiä, kun mm. yhteisesiintyvyys, työstressi ja alkuunvaiheen pitkä s-poissaolo huomioidaan Jos näitä ei huomioida, masennus lisää työkyvyttömyyseläkeriskiä 7-v seurannassa 2.5 –kertaiseksi Kaikkiaan 7 vuoden kuluttua masennuspotilaista 13.5% oli päättynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, ahdistuspotilaista 14.5%, somaatt. 8.8%, alk.6.8% ja komorb. 15.4%. (Ahola et al. 2011) Vantaan masennustutkimuksessa 1.5 vuodessa 11.3 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle (Rytsälä ym. 2007) ja 5 vuodessa n 20% (Holma 2011)

9 Sairausloma aktiivisena ja tavoitteellisena hoitointerventiona masennukseen
Hyötyjä stressitason madaltaminen, "toipumisrauha" hoidollisiin aktiviteetteihin sitoutuminen objektiivisempaa, uutta näkökulmaa etäisyyden päästä Haittoja eristäytyminen, passivoituminen päivärytmin menetys, sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys päihdeongelmien aktivoituminen työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan Huom. Oireettomuus ei ole edellytys työhönpaluulle tai työssäjatkamiselle. Toimintakyky ja työn vaatimukset! Arvioidaan edistääkö työssäkäynti toipumista ja kuntoutusta? voidaanko työkuormitus mitoittaa sopivaksi? / 9

10 Kela: sairauspäivärahaan joustoa sairauden uusiutuessa, työhönpaluuta helpottamaan 1.7.2011
Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sitä maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Uudistus: 1.7. alkaen työntekijä tai yrittäjä, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan (300 arkipäivää), voi työhön palattuaan saada tarvittaessa uudestaan sairauspäivärahaa korkeintaan 50 päivää Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen: 1+9 arkipäivää työssäkäyville, työttömille työnhakijoille, vuorotteluvapaalla oleville työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille 55 päivää muille Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. / 10

11 Lainsäädäntö: TyEL Mom. 35
Tkv-eläkkeen myöntämisen yleiset edellytykset Työntekijän työkyky on sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt vähintään 2/5:lla yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Lääketieteellisesti määritetyn työkyvyn rajoitteen toteaminen. Työkyvyttömyys on kestänyt tai sen arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan työkyvyttömyyden alusta Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Huomioidaan myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Eläkkeen myöntämisen edellytykseksi ei siis riitä se, että työntekijä on tullut työkyvyttömäksi omaan aikaisempaan työhönsä. /

12 Tkv-eläkkeen myöntämisen yleiset edellytykset
TyEL Mom. 35 Tkv-eläkkeen myöntämisen yleiset edellytykset TKV-eläke myönnetään täytenä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt vähintään 3/5:lla. Ansioidenkin edellytetään alentuvan vähintään kolmella viidesosalla eli 60 %:lla aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta. Osa-tkv-eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on työkyvyn heikentyminen vähintään 2/5:lla ja myös ansioiden alentuminen vähintään kahdella viidesosalla eli 40 %:lla aikaisemmasta vakiintuneesta keskiansiosta. Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu korvaamaan työkyvyn heikkenemisen vuoksi pois jääneitä ansioita. Jos työkyky vaihtelee vuoden mittaan, otetaan huomioon vuotuinen ansio. /

13 Julkisen sektorin tkv-eläkkeet KuEL, VaEL
Yleistä työkyvyttömyysmääritelmää (sama kuin TyEL) sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. Ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää sovelletaan silloin, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen kestäessä. Tällöin arvioidaan, onko työntekijä sairauden, vian tai vamman takia käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä vähintään vuoden ajaksi. /

14 Kansaneläkelain (KEL) mukaisen työkyvyttömyyseläkejärjestelmän eroavuudet
Tkv-eläkettä maksetaan vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Tkv-eläkeoikeus on alle 20-vuotiaalla henkilöllä vain, mikäli hän ei ole ammatillisesti kuntoutettavissa. Tkv-eläkkeen saa aina sokea, liikuntakyvytön ja muu henkilö, joka on niin avuttomassa tilassa, ettei tule toimeen ilman toisen henkilön apua. Tkv-eläkkeen saamiseksi edellytetään vähintään 1kk pituista työkyvyttömyyttä sairauspäivärahaoikeuden jälkeen. KEL:n mukaisen tkv-eläkkeen suuruus riippuu eläkkeensaajan omista eläketuloista, avio- tai avoliitosta ja asuinpaikkakunnasta. KEL:n mukaan ei voida myöntää osatyökyvyttömyyseläkettä. KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke voi olla lepäämässä viisi vuotta. /

15 Oikeus työeläkekuntoutukseen, TyEL
Oikeus työeläkekuntoutukseen, Mom 1 Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos: 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 2) työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita 76 §:ssä tarkoitettuna tulevan ajan tarkasteluaikana vähintään ,40 euroa 3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, Mom. 1 Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. /

16 Psykiatrinen toimintakyky –mitä arvioidaan?
Objektiiviset havainnot Kognitiiviset toiminnot, metakognitiot, vireystaso, psykomotoriikka Tunteiden säätely ja impulssikontrolli Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus Ajatusvääristymät, virhetulkinnat, realiteettitaju Potilaan subjektiivinen arvio Käytännön kuvaus selviytymisestä Itseraportointilomakkeet –oireet ja toimintakyky Terveydenhuollon antamat tiedot Seurantatiedot, aiemmat tutkimukset Hoidon ja kuntoutuksen vaikutukset Esimiehen, läheisen tai muun ulkopuolisen arvio Selviytyminen työtehtävistä, kotona ja ihmissuhteissa Osallistuminen ja suoriutuminen yhteiskunnassa 16

17 Psykiatrinen toimintakyky –huomioitavaa arvioinnissa
arvioinnin tarkoitus ja ajoitus perusominaisuudet, vahvuudet ja rajoitteet –suhteessa mihin arvioidaan? realistinen tavoitetaso? sairauden vaikutus: oireet ja niiden seuraamukset, coping ja sairauskäyttäytyminen ympäristön vaikutukset: toimintakyky suhteessa ympäristön haasteisiin, toimintakyky eri ympäristöissä hoidon ja kuntoutuksen vaikutukset, tarpeet ja mahdollisuudet tva:n omat tavoitteet, käsitys tilanteesta, motivaatio tutkimukseen ja kuntoutukseen? /

18 Työ- ja toimintakykyarvio
Näkökulma objektiivinen vs subjektiivinen poikittais- vs pitkittäisarvio epäsuorat vs suorat arviointimenetelmät luonnollisessa vs kliinisessä ympäristössä sairauskeskeinen vs voimavarakeskeinen yksilö- vs yhteisökeskeinen Menetelmiä suorat havainnot ja kliininen haastattelu (apuna lomakkeet) kliininen seuranta (pkl-käynnit, päiväosastojakso, laitosjakso) lähiverkoston havainnot (koti, koulu, työpaikka) työ- ja opintosuoritukset, huoltajuus ja talous toimintaterapeutin tutkimus neuropsykologin tai psykologin tutkimus työkokeilu /

19 Linkkejä suosituksiin
Toimia-hanke Facultas: Toimintakykyarvio mielialahäiriöissä -> Työterveys TAI -> Lääkärin tietokannat Masto-hankkeen loppuraportti Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio -> Työterveys -> Työterveyshuollon hyvät käytännöt Työuupumuksen edellyttämät toimenpiteet

20 Toimintakykyarviointimittareita
Sofas (Social and Occupational Assessment of Functioning) hoitotaho täyttää, numero-asteikko 0-100 alueet: 1. Työ/opiskelu 2. Harrasteet 3. Perhe ja ystävyyssuhteet 4. Itsestä huolehtiminen 5. Yleisarvio Facultas suosittaa psykiatriseen toimintakykyarvioon ja B-lausuntoihin, löytyy Terveysportista GAF (Global assessment of functioning) alueet: 1.oireiden laatu 2. itsetuhoisuus 3. toimintakyky SDS (Sheehan disability scale) potilas täyttää itse, jana-asteikko 0-10 alueet: 1. työ 2. sosiaalinen elämä 3. perhe ja kotityöt PCA (Personal capability assessment) KELA arvioiva taho täyttää potilaan kanssa laajoissa toimintakykyarvioissa kuvaileva, sisältää hoito- ja terveystietoja, somatiikkaa /

21 SOFAS, yleisarvio Terveysportissa ja Facultas-julkaisussa http://www
91 – 100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla 81 – 90 Hyvä toimintakyky kaikilla elämänalueilla; ammatillisesti ja sosiaalisesti tehokas 71 – 80 Vain vähäinen heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä 61 – 70 Lieviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisesta tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä, mutta yleisesti hyvä toimintakyky; joitakin mielekkäitä ihmissuhteita 51 – 60 Kohtalaisia vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä 41 – 50 Vakava heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esimerkiksi ei ystäviä tai ei pysty säilyttämään työpaikkaa) Merkittävä heikentyneisyys useilla elämänalueilla, kuten työssä, koulussa tai perhesuhteissa (työkyvytön, laiminlyö ihmissuhteita) 21 – 30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla (esimerkiksi pysyttelee vuoteessa koko päivän, tai vailla kotia, ihmissuhteita) 11 – 20 Laiminlyö ajoittain henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan itsenäisesti 1 – 10 Laiminlyö jatkuvasti henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan vahingoittamatta itseään tai muita ilman huomattavaa ulkopuolista tukea (esimerkiksi hoitoa tai valvontaa) 0 Riittämättömät tiedot /

22 SOFAS Social and Occupational Functioning Scale
Piste-määrä VAPAA-AIKA TYÖ TAI OPISKELU PERHE JA YSTAVYYSSUHTEET ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN 100 Harrastaa aktiivisesti ja hakee uusia harrastuskohteita. Selviytyy erinomaisesti työstään tai opiskelustaan. Perhe-elämä sujuu erinomaisesti. Perheetön tapaa ystäviään ja solmii uusia ystävyyssuhteita aktiivisesti. Huolehtii itsestään esimerkillisen hyvin. 90 Harrastaa aktiivisesti itselleen mieluisia asioita. Selviytyy hyvin työstään tai opiskelustaan. Perhe-elämä sujuu hyvin. Perheetön tapaa aktiivisesti ystäviään. Huolehtii itsestään erinomaisesti. 80 Harrastaa itselleen mieluisia asioita jaksamisensa mukaan. Vain vähäistä tai tilapäistä heikentymistä työssä tai opiskelussa. Vähäisiä vaikeuksia perhe-elämään osallistumisessa, mutta yleensä jaksaa olla kaikessa mukana. Perheetön tapaa usein ystäviään. Huolehtii itsestään hyvin. 70 Jättää toisinaan harrastuskertoja pois. Lieviä vaikeuksia työssä tai opiskelussa. Yleensä selviytyy tehtävistään hyvin. Perhe-elämään osallistuminen on ajoittain rasittavaa. Perheetön tapaa ystäviään mutta ajoittain ei jaksa osallistua kaikkiin tapaamisiin. Itsestä huolehtiminen raskasta, mutta suoriutuu siitä. 60 Jättää toistuvasti harrastuskertoja pois. Työn tai opiskelun edellyttämä toimintakyky heikentynyt kohtalaisesti. Perhe-elämään osallistuminen on rasittavaa; riitoja ajoittain. Perheetön ei useimmiten jaksa tavata ystäviään. Itsestä huolehtimisessa harvoin puutteita. 50 Ei jaksa harrastaa mitään. Vakavia vaikeuksia selvitä työstä tai opiskelusta. Perhe-elämä on hyvin rasittavaa tai riitoja esiintyy usein. Perheetön ei tapaa ystäviään. Itsestä huolehtimisessa ajoittaisia puutteita. 40 Useimmiten työkyvytön. Vaikeuksia olla perheen kanssa tai riitoja tulee päivittäin. Perheetön välttelee ystäviään. Itsestä huolehtimisessa toistuvia puutteita. 30 Eristäytyy perheestä tai ystävistään. Itsestä huolehtimisessa jatkuvasti puutteita. Pysyttelee vuoteessa. 20 Itsestä huolehtiminen ylivoimaista. 10 Ei pysty huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan lainkaan. /

23 Toimintakykyarviossa, ja varsinkin seurannassa käytetään myös oirearviointiasteikkoja
yleisiä SCL-90, CGI työperäiset stressi- ja uupumusoireet BBI, MBI, TSK masennukseen BDI, MADRS, HAMD, Calgary (skitsofreniassa), Edinburg (postpartum), seulontaan Kahdenkysymyksen seula ahdistushäiriöihin BAI, GAD-seula, HAMA, PDSS, LSAS, IES-22, YBOCS, TSQ-seula syömishäiriöihin EDI, EAT, BITE dissosiatiivisiin DES psykoosiin PANSS, BPRS, SANS maniaan YMRS (seula: MDQ) kognit.heikent:MMSE, CDR, Cerad (delirium,koomaCAM-ICU, GCS) lääkehaittavaikutusten arvioon BARS, SAS, AIMS vieroitusoireisiin CIWA-Ar (alkoholi), SOWS (opioidi) alkoholiriippuvuuden seulonta: AUDIT PDSS= Panic disorder symptom scale LSAS= Liebowitz scale for anxiety symptoms IES-22 The Impact of Event Scale PTSD oirekartoitukseen YBOCS Yale - Brownin obsessiivis-kompulsiivinen arvointiasteikko EDI= Eating disorder inventory EAT= Eating attitude test BITE= Bulimia investigation test CDR= Clinical dementia rating scale Cerad= alzheimerin taudin arvioon GCS = Glasgow coma scale CAM-ICU= Confusion assesment method for the intensive care unit /

24 Oireseurantapäiväkirjoja
unipäiväkirja mielialapäiväkirja (bipolaari) syömispäiväkirja juomispäiväkirja paniikkikohtauspäiväkirja oirehallintapäiväkirjat (oire + hallintakeino) VAS-seuranta: kipu, keskittymiskyky ym. Oireseurantapäiväkirja sopii oireilun ja toimintakyvyn pitkittäisarviointiin ja myös hoidon/kuntoutuksen välineeksi /

25 Oireseuranta -ahdistus
Päivä- määrä Ahdistus-oire 0-10 Missä ja milloin? Vaikutus toimintaan? Mikä auttoi tilanteessa? Itsehoito-keinot -Liikunta -Rentoutus -muu? Lääkkeet -vakio (+/-) -tarv.? (annos) Riskit -Alkoholi (Ra) -kahvi PDSS= Panic disorder symptom scale LSAS= Liebowitz scale for anxiety symptoms EDI= Eating disorder inventory EAT= Eating attitude test BITE= Bulimia investigation test CDR= Clinical dementia rating scale Cerad= alzheimerin taudin arvioon GCS = Glasgow coma scale CAM-ICU= Confusion assesment method for the intensive care unit / 25 25

26 Työhön liittyviä arviointimenetelmiä Esim
Työhön liittyviä arviointimenetelmiä Esim. kirjassa: Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon 2010, Työterveyslaitos Työhönpaluuvalmiuskartoitus MIVA -4 näkökulman työolojen tarkastelu Työhönpaluupystyvyydentunne (Lagerveld ym. 2010) Suhde työhön kuvahaastattelu (Huttula 2005, JY) TIKKA Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmä (Lindström ym, Työterveyslaitos 2005) TKI Työkykyindeksi (Tuomi ym, Työterveyslaitos 1997)

27 Työhönpaluuvalmiuskartoitus –keskustelun pohjaksi (Kivistö ym
Työhönpaluuvalmiuskartoitus –keskustelun pohjaksi (Kivistö ym. 2008, muokattu Työterveyslaitoksella 2009) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1. 2. 3. Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

28 Neljän näkökulman työolopohdinta
1.Asiakokonaisuuk-sien hallinta Mikä sujuu/ ei suju työssä? 2. Palautumiskyky Mikä rasittaa/ auttaa jaksamaan työssä? Miten hyvin palaudun 0-10? 3. Työyhteisön palautumiskyky 4. Osallisuus Tulenko kuulluksi työssä? KT, TTL/HUS KT, TTL/HUS 28 28

29 Voimavaralähtöinen arviointi
Toimintakykyyn vaikuttaa muukin kuin sairaus ja oireet, eikä niitä aina saada poistettua käytettävissä olevin hoitokeinoin Jokaisessa, sairastuneessakin on myös vahvuuksia –niiden varaan rakentuu toimintakyky ja kuntoutus, ei sairauksien varaan Tutkittavalta ja hänen lähiverkostoltaan (koti, koulu, työpaikka, tukihenkilö, terapeutti) on tärkeää kysyä myös vahvuuksista, osaamisesta ja selviytymiskeinoista Arviointimenetelmiä esim. Työnimu, Koherenssintunne (SOC), Pystyvyydentunne, Työhönpaluu-pystyvyydentunne, Luovuuskyselyt, Kuvahaastattelu, Kognitiiviset työkalut

30 Koherenssintunne, Sense of coherence (SOC) työkyvyn osatekijänä
Koherenssintunne (SOC) on yhteydessä työhyvinvointiin (Feldt 1997) ja taitojen hyödyntämiseen työssä (Volanen ym. 2004) Yksilöllinen ominaisuus, jonka avulla kestää paremmin kuormittavia tilanteita sairastumatta (Lindström ja Eriksson 2006) ja sietää työstressiä (Naude ja Rothmann 2006) SOC -> vähäisempi sairastumisriski (Poppius 2007) ja vähäisempi työkyvyttömyyseläkeriski (Suominen ym. 2005) Väestökohortissa (N= , V= ) matala SOC on itsenäinen riskitekijä eläkeaikeille psyyk/somaatt.sairastuneilla SOC -> parempi selviytyminen työnhaasteista ja kuormitustekijöistä, pitkäaikaissairailla parempi coping (Volanen ym. 2010, BMC Public Health 10:22) SOC -> organisaatiomuutoksen kokeminen myönteisesti ja vähäisempi sairastumisriski (Pahkin et al. 2011). SOC-> matalampi psykiatrisen sairauden riski (Kouvonen et al. 2010, Pahkin et al. 2011). Koherenssintunne kuvaa stressinhallintaa, jonka puute näkyy huonoina elämänhallintakeinoina ja sairastuvuutena Taustatiedot: Työolot, koulutus, sos.tilanne ja -tuki, kiintymyssuhde, päihteet, sairausdiagnoosit, oireet ja SOC

31 Koherenssintunne SOC-13 (Antonovsky 1987) Ei koskaan Hyvin usein (paitsi kohdat 4,7,11) 1. Kuinka usein Sinulla on tunne, että et oikeastaan välitä siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu? 2. Kuinka usein olet ollut yllättynyt sellaisten henkilöiden käyttäytymisestä, jotka olet uskonut tuntevasi hyvin? 3. Oletko joskus pettynyt ihmisiin, joihin luotit? 4. Millaista on elämäsi ollut tähän saakka? Täysin vailla tarkoitusta ja päämäärää (1) / sen tarkoitus ja päämäärät ovat olleet täysin selvät (7) 5. Kuinka usein Sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti? 6. Kuinka usein Sinulla on tunne, että olet oudossa tilanteessa, etkä tiedä miten toimia? 7. Koetko, että päivittäisten tehtäviesi hoitaminen on suuren mielihyvän lähde (1) / tuskallista ja ikävää (7) 8. Kuinka usein tunteesi ja ajatuksesi ovat oikein sekaisin? 9. Kuinka usein koet, että tunteesi ovat ristiriidassa keskenään? 10. Koetko tietyissä tilanteissa olevasi vain toisten tiellä? 11. Kun jotain on tapahtunut, oletko jälkikäteen yleensä todennut yli- tai aliarvioineesi tilanteen (1)/ nähnyt oikeassa mittakaavassa (7) 12. Kuinka usein Sinulla on sellainen tunne, että päivittäiset tekemisesi ovat jokseenkin merkityksettömiä? 13. Kuinka usein Sinulla on sellainen tunne, että et voi olla varma kykenetkö pitämään asiat hallinnassa?

32 Työhönpaluu-pystyvyydentunne Return to work self-efficacy (Lagerveld ym. 2010, epävirallinen käännös TTL/HYKS TTPKL) Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että: Voin hyvin kohdata vastoinkäymisiä En suoriudu tehtävistäni tunteideni takia * Pystyn pitämään henkilökohtaiset rajani Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun* Pystyn keskittymään riittävästi työhöni Kestän taas paineita työssä En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni* Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista 0= täysin eri mieltä <-> 6= täysin samaa mieltä

33 Työkyvyn taustatekijät kuvahaastattelussa (Huttula 2005,Työterveyslääkäri 1/2010)
Työkykyä edistävät Työkykyä heikentävät Työhön liittyvät tekijät Työn mielekkyys: arvot ja arvostus, vaikutusmahdollisuudet, mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista, hyvä palkka Sosiaaliset suhteet: Jakaminen, yhteistyö, tuki, hyvä ilmapiiri Työolot: Liiallinen kiire ja vastuu, työrauhan puute, työtehtävien pirstaleisuus ja epäsopivuus osaamiseen, yksin työskentely, arvostuksen ja merkityksen puute Organisaatio: Suuri, jäykkä, huonosti johdettu. Liikaa toimintasuunnitelmia ja muutoksia, huono tiedonkulku,resurssivaje,epäoikeudenmukaisuus Työilmapiiri: Ristiriidat, kilpailu, kateus Yksityiselämään liittyvät tekijät Palautuminen ja virikkeet: Luonto-, liikunta- ja kulttuuriharrastukset, matkustus ja kieliopinnot Sosiaalinen tilanne: Tyydyttävät ja tasapainoiset ihmissuhteet Palautuminen: Vapaa-ajanpuute Sosiaalinen tilanne: Ero, suru, yksinhuoltajuus, liiallinen vastuu ja huoli, ihmissuhdeongelmat ja ajanpuute ihmissuhteissa Yksilölliset ominaisuudet Hyvä itsetunto, vastuuntunto, suunnitelmallisuus, arvojen tunnistaminen Vuorovaikutustaidot, kyky sietää kritiikkiä ja luoda suhteita, erilaisuuden sieto Tulevaisuudentoiveet, koulutus, ammattitaito, pitkä työ- ja elämänkokemus Epärealistiset tavoitteet, liiallinen vastuunotto, joustamattomuus, vaikeus priorisoida Itsekurin puute, suorasukaisuus Ikääntyminen, heikko terveys Ammatti-identiteetin ongelmat

34 TEM 2011, työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut:
Valtakunnallisia linjauksia Työhyvinvointiryhmän raportti Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4 Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. TEM raportteja10/ Työterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6 TEM 2011, työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut: Työkykyä ja sen ennustetta tulisi arvioida kaikissa työikäisten hoitotilanteissa ja terveystarkastuksissa Tämä arvio on kiinteä osa potilaan hoitoa ja sen tulisi varmistaa, että kuntouttaviin toimenpiteisiin ryhdytään riittävän aikaisessa vaiheessa STM 2011, Työhyvinvointiryhmän raportti: Sairausvakuutuslakimuutos: 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen tarvitaan työterveyshuollon lausunto työkyvystä. Työterveyshuoltolakiin lisäys: Viimeistään 1kk sairauspoissaolon ylittyessä työnantaja ilmoittaa työntekijän siitä työterveyshuoltoon STM 2011, Työterveysyhteistyö: 1. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, pth:ssa ja esh:ssa. 2. Sairaanhoitopiiri koordinoi sairausryhmien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki34§), jotka perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Käypähoito-suosituksiin

35 B-lausuntojen puutteita
Mitä on liikaa? anamneesia, johtopäätösten perustamista anamneesiin epätarkkuutta havaintojen ja tietojen lähteestä "potilas ei kykene…" kenen näkökulmasta? miksi ei kykene? Mitä on liian vähän? Statuskuvausta Objektiivisia havaintoja eri tahoilta ja moniammatill.tiimiltä Objektiivisen ja subjektiivisen jäsentämistä erilleen Toimintakyvyn kuvausta konkreettisesti (ja pisteytystä Sofasilla) Kuvausta työn vaatimuksista, selviytymisestä työssä Kuvausta jäljellä olevasta työ- ja toimintakyvystä Kuntoutussuunnitelma puuttuu -varsinkin ammatillinen kuntoutus! Kuntoutuksen selkeät tavoitteet Alkoholinkäytön ja päihdehäiriöiden kuvaus Diagnoosin perusteita

36 Työkyvynarvion ja tukitoimien oikea-aikaisuus -sairauspäivärahakausi-> viiveetön arvio ja tukitoimet -kuntoutustuki/eläke-> aikaa asteittaiseen työhönpaluuseen Oireilua aiheuttaviin työn kuormitustekijöihin ja työuupuneen stressinhallintakeinoihin täytyy saada apua nopeasti Työkykyä uhkaaviin sairauksiin pitää saada varhain apua-> arvio+ hoito+tukitoimet työssä. Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio työterveyshuollossa, yhteistyö ja tiedonkulku muun terveydenhuollon kanssa Työhönpaluukynnys nousee sairausloman pitkittyessä: 1kk poissaolo vaatii vähemmän työhönpaluun valmistelua kuin 1v Eläkkeelle/kuntoutustuelle jo päädyttyä työhönpaluun todennäköisuus on enää 10-25% ja tukitoimet toteutetaan pidemmällä aikataululla, asteittainen ja tuettu työhönpaluu. Työkokeilu tuottaa paremmat tulokset ennen kuin 300 sairauspäivää ylittyy 65% vs 47% (Kivekäs 2008).

37 Yhteenveto: Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio
Psykiatrinen status, anamneesi, asiakirjatiedot, muut objektiiviset dokumentit ja omais/verkostohaastattelut, DG objektiiviset havainnot hoitoseurannassa JA muualla: työpaikka, koulu, koti.. Sostt, Psl/Npsl, Sh, toim.ter. tutkimus (+erikoisala-konsultaatiot) Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen on tärkeää Työ- ja toimintakyvyn arvio on aina osa hoitokokonaisuutta: kulkee mukana ja antaa pohjan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelulle. Hoito- ja kuntoutustahojen + erikoisalojen keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää Työkykyarviossa työterveyshuollon rooli ja yhteistyö työpaikan kanssa keskeinen Sekä objektiivinen että subjektiivinen näkökulma mukaan Sekä rajoitteet, että voimavarat huomioidaan -> minkä varaan kuntoutuksessa rakennetaan? mihin kuntoutus kohdennetaan?

38 Kuva kirjasta Outo olento 2011
Kiitos! Kuva kirjasta Outo olento 2011