Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Oikeudet Kaikki hyvät asiat eivät ole (ihmis)oikeuksia (esim. oikeus hyvään yöuneen tai tuoreiden vihannesten keräilyyn keväisessä luonnossa, ks. Halme Human Rights in Action 2006, 62). Oikeudet ovat normeja, jotka ovat Kohtuullisen konkreettisia Pakottavia (vahvoja/sitovia/ei neuvoteltavissa olevia) (Nickel, Making Sense of Human Rights, 1987, 18–20 ). Oikeuksiin liittyy erilaisia seikkoja, ovat esim. 1) täsmällisyys, 2) jaettavuus kaikille oikeudenhaltijoille, 3) edullisuus, 4) sosiaalisesti hyväksyttyjä tai hyväksyttävissä, 5) järjellisesti perusteltavissa, 6) voi vaatia toimenpiteitä muilta ja 7) olla jatkotoimien lähteenä. (Martin, Rights, 1998, §1).

3 Ihmisoikeudet sekä juridisia että moraalisia
Moraaliset oikeudet Juridiset oikeudet Ihmisoikeudet Kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia (esim. kansalais-oikeudet voivat olla IO:ia laajempia). Ihmisoikeuksia ovat ne, jotka kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. ‘Ihmisoikeusliikkeen’ yksi tavoite on tehdä IO:ista juridisia, koska se parantaa oikeuksien toteutumista.

4 Ihmisoikeuksien kehitys 1800-luvulle
Ihmisoikeuksien taustalla ajatus luonnollisista (alun perin yleensä jumalan säätämistä) oikeuksista. Erityisesti J. Locke (1632 – 1704): (Jumalan säätämä) oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. 1800-luvulla ihmisoikeuksien käsite alkoi laajeta aiemmista vapausoikeuksista. Samaan aikaan oletus luonnollisista oikeuksista tuli filosofisen kritiikin kohteeksi.

5 Ihmisoikeudet 1900- (ja 2000-)luvulla
1900-luvulla keskeinen asiakirja YK:n yleimaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948), jonka taustalla oli II maailmansodan sotaoikeudenkäynnit (natsien 'lailliset' rikokset ihmisyyttä vastaan).

6 Ryhmäoikeudet (Kehitysoikeudet § 28 – 30)

7 Valtiot ja ihmisoikeudet
Alun perin ihmisoikeuksien painotus oli yksilön suojelemisessa valtiota (tai muita) vastaan. Varsinkin TSS-oikeuksissa mukaan tulee valtion velvoite järjestää asia, esimerkiksi maksuton alkeisopetus.

8 Positiivinen oikeus/vapaus
Sir Isaiah Berlinin erottelu: Positiivinen oikeus/vapaus Negatiivinen vapaus/oikeus Itsehallinta, autonomia, Ulkopuolisten päätöksentekokyky → esteiden ja väliintulon oikeus osallistua puuttuminen päätöksentekoon ("kyky") ("puuttumisen puuttuminen") Oikeus joka pitää järjestää Oikeus tulla jätetyksi rauhaan "Oikeus/vapaus johonkin" "Oikeus/vapaus jostakin" Oikeus positiiviseen toimin- Oikeus välttää harjoittami- taan jollain alalla (harjoitta- seen osallistuminen minen, opettaminen jne.)

9 Kolmannen aallon ihmisoikeudet (=ryhmäoikeudet)
Mm. YK:n piirissä ovat 1900-luvun puolivälin jälkeen nousseet esiin ns. kolmannen aallon ihmisoikeudet. Ne ovat ryhmäoikeuksia ihmisille, joiden ihmisoikeudet muutoin olisivat vaarassa, esim. alkuperäiskansat naiset ja lapset 1900-luvun lopulla uskonnot on toisinaan (esim. Suomessa 2003 uskonnonvapauslain yhteydessä) mielletty ryhmiksi, joilla voi olla ihmisoikeuksiin kuuluvia ryhmäoikeuksia. Ajatus on ongelmallinen, koska sen yhteydessä voi olla vaikea turvata perinteistä uskonnon ja omantunnon vapautta. 4. aallon ihmisoikeudet = kehitysoikeudet (jos valtion infrastruktuuri hyvin heikko se ei voi taata ihmisoikeuksia.)

10 Ihmisoikeuksien juridinen sitovuus
Ihmisoikeuksien julistukset eivät ole juridisesti sitovia asiakirjoja. Tavoite saada ihmisoikeudet valtioita sitoviksi on tärkeä osa työtä ihmisoikeuksien puolesta. On olemassa erilaisia kansainvälisiä ja alueellisia, sitovia IO-sopimuksia. Tärkeimmät ovat ehkä edelleen vuoden 1966 KP- ja TSS-sopimukset. Suomi ratifioi molemmat ja ne tulivat voimaan → edes eduskunta ei voi vapaasti päättää IO:ita (esim. uskonnonvapautta) koskevista asioista.

11 IO-kasvatus Suomessa HY OKL väitöskirja (huhtikuu 2011), Mia Matilainen: Ihmisoikeuskasvarus lukiossa – outoa ja itsestään selvää, tuloksia: suomalaiset (lukiolaiset) kannattavat IO:ita, niillä on hyvä status ja niitä pidetään tärkeinä (ks. myös Halme 2008) suomalaiset uskovat, että IO-loukkaukset tapahtuvat “muualla” tämä pitää paikkansa vain osittain suomalaiset ovat huonosti perillä IO:ista, esim. eivät tunnista asiakirjoja, periaatteita eivätkä sisältöjä eivät erota IO:ita kansalais-, kuluttajan tai joka miehen -oikeuksista

12 ET ja IO:t ET:n syntyhistoria → ET itsekin IO-kamppailun tulos
ET:n oppisisällöissä ja tavoitteissa IO:t keskeisessä asemassa ”Tunnustuksellisessa” vaiheessa (ennen 2003/4) ET:stä todettiin: ”Elämänkatsomustiedon opetus perustaa hyvän ihmisen ihanteensa ihmisoikeusetiikkaan” (Lukion OPS-perusteet 1994, 91). IO-rooli ei olennaisesti muuttunut 2003/4-uudistuksessa. ET yhtenä aineena 2010 ”holokausti-lisäyksessä”.

13 ”Holokausti-lisäys” OPH antoi lisäyksen sekä perusopetuksen että lukion OPS-perusteisiin. Siinä säädetään opetettavaksi holokaustista, samalla lisättiin ja täsmennettiin hieman opetusta ihmisoikeuksista ja io-rikkomuksista. Mukana ovat aineista et, filosofia (lukio) ja historia. Opetuksen järjestäjän tuli ottaa muutokset huomioon alkaen. Ks. maaraykseen_41_011_2010_perusopetus.pdf maaraykseen_42_011_2010_lukio.pdf