Lajittelupeli Hoitoala.

Esitys aiheesta: "Lajittelupeli Hoitoala."— Esityksen transkriptio:

1 Lajittelupeli Hoitoala

2 Sisältö Alustus Jäteasioiden tärkeysjärjestys
Miksi ja miten ehkäistä jätteen syntyä? Keinoja hoitotyössä Hoitoalan jätteet Pelialustat diat 14 – 21 Pelin purku

3 Jätehuollon tärkeysjärjestys
Ensin pyritään ehkäisemään jätteen synty. Jos se ei onnistu, niin huolehditaan jätteen asianmukaisesta kierrätyksestä ennen laitosmaista polttoa tai kaatopaikalle sijoittamista. Jätteen synnyn ehkäisy JSE jätelaki 1072/1993 1 § Lain tavoite :Tämän lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. 4 § Yleiset huolehtimisvelvollisuudet: Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. JSE, kierrätys, poltto vai kaatopaikka? esimerkkijätteenä kertakäyttökäsine Miten ehkäistään: mietitään missä tilanteissa voidaan jättää käsine käyttämättä vaarantamatta potilasturvallisuutta (esim. hiustenharjaamisessa, potilasta/asiakasta pukiessa jne.) hyöty ei kuluteta luonnonvaroja jätettä ei synny toiminnan kustannukset pienenevät toimituskerrat harvenevat ja sitä kautta pakokaasupäästöt vähenevät… Jos poltetaan lämpöenergia loppusijoitettavan jätteen (kaatopaikalle menevän jätteen) määrä vähenee haitta päästöt kustannusten lisääntyminen… Kaatopaikka  hyöty / haitta turvallinen loppusijoitus luonnonvarojen haaskaus

4 Miksi ehkäistä jätteen syntyä?
Kasvavat jätemäärät kertovat meille siitä, että yhteiskunnassa luonnonvaroja käytetään entistä enemmän ja ne päätyvät nopeammin jätteeksi. Mitä vähemmän luonnonvaroja käytetään, sitä vähemmän syntyy jätettä ja päästöjä ympäristöön. jäte on tuhlattua raaka-ainetta. MIPS (Material Input Per Service Unit) ekotehokkuuden mittaamiseen soveltuu hyvin MIPS. Se kertoo kulutuksen eli tuotteen tai palvelun aiheuttaman materiaalivirran käyttökertaa kohti. MIPS saadaan jakamalla luonnonvarojen kokonaiskulutus (MI) käyttökertojen määrällä (S). MIPS-laskenta ottaa huomioon kaikki materiaalivirrat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Siten se ottaa huomioon myös ne ainemäärät, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Kun kaikki tuotteen valmistuksen takia alkuperäiseltä paikaltaan luonnon ekosysteemeistä siirretyt luonnonvarat otetaan huomioon, saadaan lopputulokseksi ns. ekologinen selkäreppu. Se sisältää myös tuotannon piilovirrat, kuten kaivosjätteet, kuljetuksissa kuluvan polttoaineen, valmistuksessa käytetyn veden ja energian sekä tuotteen pakkaukset. esimerkiksi yhden kultakilon tuottaminen on vaatinut kg kiinteitä materiaaleja kännykän (paino 150 – 200 g) ekologinen selkäreppu on n. 116 kg näin ollen, jos kännykkää ei ”uusi” joka vuosi, ehkäistään 150 grammaa painavan jätteen synty, niin säästetään grammaa luonnonvaroja!

5 Miten ehkäistä jätteen syntyä?
Jätteen synnyn ehkäisemisessä tärkeää on esim. materiaalien ja niiden elinkaaren tunteminen materiaalien käytön suunnittelu ja oikeaoppinen käyttö materiaalihukan välttäminen raaka-aineiden järkevä hankinta koneiden ja laitteiden energiataloudellinen käyttö sekä huolto ja kunnossapito

6 Jätteen synnyn ehkäisyn keinoja hoitolaitoksessa
materiaalien käytön suunnittelu, materiaalihukan välttäminen oikeaoppinen käyttö turhan kertakäytön karsiminen tarkoituksenmukaiset tilaus- ja pakkauskoot Hoitotyössä Suojaustarpeen arviointi (käsineet vai käsihuuhde) Vaihtoehtoisten (vähemmän haitallisten) tuotteiden tunteminen Laitteiden ja työvälineiden oikeaoppinen käyttö, puhdistus ja huolto Laitteen käyttöohjeen lukutaito Ihon desinfioinnin tarpeen arviointi injektion yhteydessä (sis. aseptinen työjärjestys, infektioriskin arviointi) Kestokäyttöisen kaarimaljan käyttö ja puhdistus: dekon käyttö Kestopesulappujen käyttö kertakäyttöisten sijasta (jos saatavilla) tai potilaan omien pesuvälineiden käyttö Kertakäyttöisten suojakäsineiden tarveharkintainen käyttö Milloin pistämiseen tarvitaan 1, milloin 2 neulaa? Sairaalalaitteiden oikeaoppinen käyttö ja huolto Aseptiikassa Kotitaloudessa Vähän pakattujen tuotteiden suosiminen hankinnoissa esim. kotihoidossa Elintarvikkeiden irtomyynnin suosiminen Asiakkaan opastaminen ja ohjaaminen kulutusvalinnoissa Oikeiden annoskokojen arviointi Pesuaineiden tarkoituksenmukainen valinta ja annostelu Vedetön siivous, mikrokuituliinojen käyttö Siivoustyössä: siivousvälineet, joissa vaihdettavia osia Yritystoiminnassa Esim. markkinointi: paperista sähköiseen materiaaliin Asiakas- ja tuoterekisteri ym. sähköisenä Ympäristönäkökohtien huomioiminen liikeideassa

7 Hoitoalan jätteet Perushoidossa syntyviä jätteitä ovat mm.
kertakäyttöiset patjasuojukset, poikkilakanat, ym. vuodesuojat vaipat, terveyssiteet, inkontinenssisuojat pakkauspaperi, pakkauspahvi, pakkausmuovi elintarvikkeiden ylijäämät ja pakkausjätteet henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, mm. hammasharjat, parranajovälineet, pesusienet yms. käsipyyhkeet vanhentuneet ja pilalle menneet tuotteet avatut lääkeampullit, avatut steriilit pakkaukset, vanhentuneet lääkkeet… suojakäsineet ruuantähteet ja kahvinporot kahvimukit sanoma- ja aikakauslehdet Keskusteltavaa: Mitä jätettä syntyy eniten sairaalassa päiväkodissa kodissa oppilaitoksessa työpaikalla

8 Hoitoalan jätteet Sairaalassa syntyy seuraavia ongelmajätteitä
vanhentuneet lääkkeet loisteputket, lamput yms. värikasetit (jos eivät ole täytettävissä tai aivan tyhjiä) elohopeaa sisältävät loisteputket ja -lamput, lämpö- ja kuumemittarit, amalgaamijäte vanhoja paikkoja poistettaessa raskasmetalleja sisältävät akut ja paristot (vanhat) kylmälaitteet, kuten jääkaapit ja pakastimet radioaktiiviset jätteet röntgenkehitteet ja -kiinnitteet filmit öljy

9 Hoitoalan jätteet Erityisjätteet
Viiltävää ja pistävää jätettä ovat mm. neulat kertakäyttöveitset veitsenterät infuusioletkujen terävät osat lansetit Biologisia jätteitä ovat mm. suuret kudospalat sikiöt, raajat näyteviljelyt verimaljat runsaasti verta sisältävät siteet tai letkustot veri

10 Tartuntavaarallinen jäte – luokka A
Potilaisiin kosketuksissa ollut jäte, joka on kontaminoitunut seuraavilla tartuntavaarallisilla mikrobeilla (ohjeellinen lista): + Lähde: Terveydenhuollon jätteet - Keräyksen, käsittelyn, kuljetuksen ja loppusijoituksen yleiset suuntaviivat, Timo Miettinen, 2006, STTV

11 Tartuntavaarallinen jäte – luokka B
Tartuntavaarallisilla aineilla, jotka eivät täytä luokan A kriteereitä, kontaminoitunut jäte. Luettelo tartuntavaarallisista aineista löytyy sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisusta nro 43/2002 Biologisten tekijöiden luokitus. Mikrobiologiset viljelmät, jotka sisältävät seuraavia tartuntavaarallisia mikrobeja (ohjeellinen lista): Lähde: Terveydenhuollon jätteet - Keräyksen, käsittelyn, kuljetuksen ja loppusijoituksen yleiset suuntaviivat, Timo Miettinen, 2006, STTV

12 Lajittelupelialustat

13 Pelin ohjeistus Peliin kuuluu lajittelualustat (diat 14-21), jotka koostuvat erilaisista jäteastioista Oppilaitoksessa kootaan ”jätepussiin” (puhtaita) jätteitä ja/tai kuvia erilaisista jätteistä kertakäyttökäsine, taitos, ruisku… Pelin ideana on, että jätteet asetetaan oikeaan jäteastiaan, lajitteluvalinnat käydään yhdessä läpi ja pohditaan myös jätteen syntyä ehkäiseviä vaihtoehtoja Tässä vaihtoehtona on, että oppilaitos kokoaa ”jätepussin” oikeista (puhtaista/turvallisista) jäteistä. Eli esim. kumihanska, sidetaitos, ruisku…) Kokemukseni mukaan tehostaa oppimista, kun käsitellään konkreettisia juttuja.

14

15

16 Pakkauslasijäte sairaalalasille on oma keräysjärjestelmä

17 Ongelmajäte

18 Pistävä ja viiltävä jäte

19

20

21 Lajittelupelin purku Hoitoala

22 Muistutukseksi Jätehuollon tärkeysjärjestys
Ensin pyritään ehkäisemään jätteen synty. Jos se ei onnistu, niin huolehditaan jätteen asianmukaisesta kierrätyksestä ennen laitosmaista polttoa tai kaatopaikalle sijoittamista. Aluksi voi muistin virkistykseksi keskustella jätehuollon tärkeysjärjestyksestä

23 Pistävä ja viiltävä jäte Tartuntavaarallinen jäte
Lasi Keräyspaperi Sekajäte Energiajäte Biojäte tai + Ongelmajäte Pistävä ja viiltävä jäte Tartuntavaarallinen jäte

24 Miten näiden kanssa toimitaan asiakkaan kotona?
Perushoidon jätteet, esim. kertakäyttöiset poikkilakanat, vaipat, terveyssiteet, inkontinenssisuojat käsipyyhkeet suojakäsineet ruuantähteet ja kahvinporot sanoma- ja aikakauslehdet sekajätteeseen lajitellaan energiajätteeseen lajitellaan biojätteeseen lajitellaan keräyspaperi

25 Miten näiden jätteiden kanssa toimitaan asiakkaan kotona?
Ongelmajätteet, esim. vanhentuneet lääkkeet loisteputket elohopeaa sisältävät kuumemittarit akut ja paristot ongelmajätteeseen lajitellaan

26 Miten näiden jätteiden kanssa toimitaan asiakkaan kotona?
Erityisjätteet esim. neulat infuusioletkujen terävät osat (runsaasti) verta sisältävät siteet tai letkustot Veri Neulat yms. pakataan läpäisemättömään astiaan ja toimitetaan hävitettäväksi pistävinä ja viiltävinä jätteinä esim. oman toimipisteen kautta. Verellä tahriintuneet siteet yms. voidaan laittaa muoviin pakattuna sekajätteisiin.

27 Jätteen synnyn ehkäisy (JSE)
Miten jätteen syntyä voi päivittäisessä työssä ehkäistä? esim. missä tilanteissä on pakko/syytä käyttää kertakäyttökäsineitä, missä hoitotilanteissa se ei ole välttämätöntä Tehtäviä käsienpesun materiaalihävikki kokovertailu: pakkaus/tuote