Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta 9.3.2011 Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Esitys aiheesta: "Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta 9.3.2011 Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ."— Esityksen transkriptio:

1 Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta 9.3.2011 Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

2 Yleistietoja tiedonkeruusta Tilastokeskuksen valtakunnallinen opettajatiedonkeruu keväällä 2010 edellinen tiedonkeruu suoritettiin vuonna 2008 perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö vastausprosentti n. 90 OPH:n julkaisu ”Opettajat Suomessa 2010” julkistetaan 10.3.2011 Heljä Misukka, OAJ2

3 Esimerkkejä opettajakunnan sukupuolijakaumasta perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 73 % naisia perusopetuksen rehtoreista 42,9 % naisia lukiokoulutuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 66 % naisia lukiokoulutuksen rehtoreista 35,4 % naisia Heljä Misukka, OAJ3

4 Esimerkkejä opettajakunnan ikärakenteesta kaikista perusopetuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 35 % 50-vuotta täyttäneitä luokanopettajista 32,1 % 50-vuotta täyttäneitä, suhteellisesti eniten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa, vähiten Itä- Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevät luokanopettajat keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat erityisopettajista 36,1 % 50-vuotta täyttäneitä, suhteellisesti eniten Lapissa ja Etelä-Savossa, vähiten Kainuussa ja Varsinais- Suomessa lukiokoulutuksen rehtoreista ja päätoimisista opettajista 41 % 50-vuotta täyttäneitä ruotsinkielisessä koulutuksessa työskentelevät keskimäärin nuorempia kuin suomenkielisen koulutuksen opettajat Heljä Misukka, OAJ4

5 Opettajien kelpoisuustilanteesta suhteellisesti suurimmat kelpoisuustilanteen parannukset erityisopettajien ja sivutoimisten tuntiopettajien ryhmissä vuoteen 2008 verrattuna Perusopetus suomenkielisistä rehtoreista ja päätoimisista opettajista 90,5 % kelpoisia, ruotsinkielisistä 81,3 % vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 87,4 % ja 77,2 % luokanopettajista kelpoisia 95,7 % (suomenkielinen) ja 87,9 % (ruotsinkielinen) kelpoisia opettajia yli 95 % kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla (88,3 %) Heljä Misukka, OAJ5

6 Erityisopetus erityisopettajista kelpoisia 76,1 % (suomenkielinen) ja 74,8 % (ruotsinkielinen) erityisopettajien kelpoisuustilanteen muutokset: v. 2002 68,8 %, v. 2005 71,3 %, v. 2008 73,2 % ja v. 2010 76,1 % selviä alueellisia eroja kelpoisuustilanteessa: Keski-Suomi 92,8 %, Pohjois-Karjala 88,1 %, Uusimaa 64,3 % ja Päijät-Häme 69,2 % Heljä Misukka, OAJ6

7 Erityisopettajien kelpoisuus (%) 7 Lähde: Tilastokeskus

8 Lukiokoulutuksessa suomenkielisistä lehtoreista 97,5 % ja ruotsinkielisistä 95,2 % kelpoisia Vapaa sivistystyö kelpoisten opettajien osuus kasvussa; vuonna 2002 kelpoisia 68 % vuonna 2010 75 % muutos lähinnä kansalaisopistoissa paras kelpoisuustilanne humanistisella ja kasvatusalalla, kelpoisia 94 % heikoin tilanne sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tutkinnon puuttuminen ja pedagogisten opintojen puuttuminen Heljä Misukka, OAJ8

9 OAJ:n kommentit huomenna Kelpoisuustilanne hyvä mutta laajennusohjelmien merkitys Ryhmäkokotiedot TVT:n osalta tilanne: perusopetuksen lehtoreista vain 1/3 henkilökohtaisessa käytössään tietokone, luokanopettajista alle puolella. Lukion lehtoreista alle 40 %:lla ja tuntiopettajista 1/4. Täydennyskoulutusvelvoite Heljä Misukka, OAJ9