Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä

Esitys aiheesta: "Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä"— Esityksen transkriptio:

1 Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä
Jääkiekkoliitto Taitovalmentajakoulutus Vierumäki Sami Kalaja

2 Taidon määritelmä ja luokitteluja
Motorinen taito: ”taito, joka vaatii vapaaehtoista kehon ja/tai raajojen liikettä tavoitteen saavuttamiseksi (Magill, 2010)” Hieno vs. karkeamotoriikka Suljettu vs. avoin taito Erillis-, sarja- ja jatkuvat taidot Yksilö- vs. vuorovaikutteiset taidot

3 Motorinen oppiminen Motor learning (motorinen/taidon oppiminen):
”set of internal processes associated with practice or experience leading to relatively permanent changes in the capability for movement” (Schmidt & Lee, 2005, 302) =”harjoittelun aikaansaama kehon sisäinen tapahtumasarja, joka johtaa pysyviin muutoksiin potentiaalissa tuottaa liikkeitä”

4 Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta
Ekologisten mallien mukaisia perusoletuksia liikkeiden säätelystä: ”Vapausasteongelma” Itseorganisoituminen

5 Liikuntataidon oppiminen on ongelmanratkaisutehtävä
Luonnollisessa olosuhteissa suoritettava liikuntataito ei koskaan samanlainen Liikunta kehittää aivojen kognitiivisista toiminnoista vastaavia osia -vrt. oppimisvaikeudet ja kömpelyys Kognitiivisen ja motorisen toiminnan taustalla hermostoon rakentunut moniosainen ja –tasoinen järjestelmä Oppija ratkoo tiedollisia ongelmia alusta lähtien

6 Taito vs. tekniikka Tekniikalla tarkoitetaan eri liikuntamuotojen
ja urheilulajien perusliikkeitä Biomekaaninen painotus

7 Motorinen käyttäytyminen
Motorinen käyttäytyminen (motor behavior) = havaittavissa olevaa käyttäytymistä, johon vaikuttavat harjoittelun lisäksi monet muutkin tekijät, kuten motivaatio, väsymys, kunto, tarkkaavaisuus ja vireystila Taidon oppimista laajempi käsite Lähellä termiä ”suoritus”

8 Motorinen kehittyminen
Motorinen kehittyminen (motor development )= ”jatkuva motoristen taitojen ja liikkeen säätelymekanismien kehittyminen varhaislapsuudesta vanhuuteen” (Haywood & Getchell, 2009)

9 Motorinen kontrolli Liikkeiden säätely l. motorinen kontrolli (motor control) = ”hermo-lihasjärjestelmän toiminta koordinoidessaan lihaksia ja raajoja liikkeiden toteuttamisen aikana” (Magill, 2010) Kaksi teoriasuuntaa: Informaatioprosessointi Dynamiikka oppijan ja ympäristön välillä - Ekologinen malli

10 Taitojen oppimisen tiedostamattomuus
Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen osissa ”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964) Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen Piilo-opetussuunnitelma? Taitorefleksit

11 Keskushermoston toiminta
1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot) 2. Havaintoyksikkö (aistit) 3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori) 4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot) 5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä) Keskushermoston toiminta

12 Pelkistetty liikkumisen toimintakaavio (Schmidt, 2008)
Ärsykkeen tunnistus Liikevastauksen valinta Aivot Liikevastauksen ohjelmointi Suorituksen vertailu Suoritusmielikuva Motorinen ohjelma Selkäydin Palaute: lihasvoima ja pituus Lihakset Palaute: Nivel- ja kehon asento Liikesuoritus Palaute: näkö, kuulo, tunto Ympäristö Tieto tuloksesta/suorituksesta Mitattu tulos

13 Liikkeiden säätelyn ”luupit”

14 Havaintomotoriset & fyysiset kyvyt

15 Tehokas taitoharjoittelu huomioi kyseiset tekijät
Liikuntataidon oppimisessa mukana lukuisia kognitiivisia (=tiedollisia) taustatekijöitä Motivaatio Muisti Tarkkaavaisuus Mielikuvat Tehokas taitoharjoittelu huomioi kyseiset tekijät

16 Motivaatio Sisäinen/ulkoinen motivaatio
Koettu pätevyys, autonomia, sosiaalinen yhteenkuuluvuus Tavoiteorientaatio (tehtävä/kilpailusuuntautuneisuus) Flow

17 Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti
Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana tekijänä liikuntataitoa oppimisessa Positiiviset kokemukset painuvat helpommin pitkäkestoiseen muistiin Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista -Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun Avoimet ja suljetut taidot ja muisti? Liikkeen loppupiste ja muisti?

18 Sisäinen/ulkoinen kohde -Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa?
Tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer & Sagal, 2001) Kapea/laaja Sisäinen/ulkoinen kohde -Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa? Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella” Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus

19 Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle
Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa käsi kädessä Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja rinnakkaisiin aivomekanismeihin Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle Eri aistikanavat mukana prosessissa -näkö -kinestesia -kuulo

20 Havaintokamera ”Quiet-eye -tutkimus”

21 ”Quiet-eye -harjoittelu”

22 ”Quiet-eye -tutkimus”

23 ”Quiet-eye -tutkimus”
Tarkka näkö Ääreisnäkö

24 Mielikuvat

25 Liikuntataidon opettaminen mielikuvien luomista ja muokkaamista
Mielikuvat Mielikuva on ”havainnon kaltainen elämys, johon ei kuitenkaan liity mitään ulkoista ärsykettä joka toimisi havainnon kohteena” (Morris, Spittle & Watt, 2005) Liikuntataidon opettaminen mielikuvien luomista ja muokkaamista Mielikuva on taitoa keskushermostossa edustavan hermoverkon ”peili” Taito kehittyy havaintokehässä Ideomotorinen harjoittelu

26 Päätöksenteko oppimisprosessissa
Havainto Päätöksenteko Toiminta

27 Kiitokset ja lähde Timo Jaakkola (2013). Esitys Jyväskylän yliopiston Taitovalmennuksen täydennyskoulutus.