ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI ASUKKAALLE

Esitys aiheesta: "ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI ASUKKAALLE"— Esityksen transkriptio:

1 ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI 70 000 ASUKKAALLE
maisema-arkkitehti Kaisa Yli-Jama/ Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Yleissuunnitteluosasto/ Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOM – UUSI KAUPUNKI ASUKKAALLE Viherverkoston suunnitteluperiaatteet Luonnonarvojen selvitys ja huomiointi suunnittelussa

2 YLEISKAAVATYÖN TAUSTAA
Alueliitos tuli voimaan vuoden 2009 alusta lähtien. Östersundomiin laaditaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteinen yleiskaava. Suunnittelualue on laajuudeltaan 45 neliökilometrin suuruinen sisältäen Helsinkiin liitetyn alueen lisäksi Länsisalmen, Länsimäen, Granön saaren ja Majvikin.

3 MAISEMARAKENNE SUUNNITTELUN POHJANA
Laaksot, selänteet, purolaaksot, ranta, saaristo ja maiseman huippukohdat muodostavat hyvin selväpiirteisen maiseman, johon nykyinen asutus on sijoittunut maaseutumaisesti. Tielinjat noudattelevat maastoa ja alavat laaksot ovat raivattu pelloiksi ja laitumiksi selkeine reunavyöhykkeineen.

4

5 TAVOITTEET Alueen maankäytön lähtökohtia tutkittiin mm. kaupunkimaisemallisten tilojen kautta eli minkälaista kaupunkitilaa nykyiseen maisemarakenteeseen voisi muodostua. Tavoitteena on pientalokaupunki, jonka rakenne tukeutuu raidejoukkoliikenteeseen.

6 ARVOT Eri selvityksissä todetut luonnon, kulttuurihistorian ja muinaishistorian arvokohteet kattavat lähes koko alueen.

7 KAUPUNKIEKOLOGINEN OHJELMA Monilajisen ja elinvoimaisen kaupunkiluonnon syntymiselle luodaan mahdollisuuksia. Pientalokaupungin korttelitypologiat ovat tähän omiaan. Suojelukysymyksiä lähestytään dialogisesti. Rannikon ja Sipoonkorven väliset yhteydet sijaitsevat purolaaksoissa ja ne ovat ulkoilua palvelevia viheryhteyksiä. Natura 2000 –alueille laaditaan tuleva kaupunkirakenne huomioiva hoito- ja käyttösuunnitelma.

8 KAAVAVAIHTOEHDOT Ensimmäinen luonnos on ollut nähtävillä keväällä 2011 ja kaavaluonnoksen aineistosta on saatu runsaasti palautetta. Palautteen ja lisäselvitysten perusteella tutkitaan ja vertaillaan erilaisia yleiskaavavaihtoehtoja. Luontojärjestöjen varjokaava on yksi vertailtavista vaihtoehdoista. Vaikutustenarvioinnissa kriteerit jakautuvat eri mittakaavatasoihin, sillä kaikki kriteerit eivät skaalaudu. Oletetun lopputuloksen arvioinnin lisäksi olisi tärkeää suunnitella prosessit, joiden avulla päästään haluttuun lopputulokseen.

9 (maakunta, Suomen etelärannikko) (osayleiskaava, asemakaava)
SEUTU (maakunta, Suomen etelärannikko) MAISEMA (yleiskaava-alue) PAIKKA (osayleiskaava, asemakaava) KRITEERI INDIKAATTORI Tuotantokyky Kasvullisen maan pinta-ala Toimiva ekologinen verkosto Laajat yhtenäiset viheralueet Viheryhteydet Monimuotoinen luonto Tiettyjen lajien esiintyminen Ravinnon-tuotanto Viljelykelpoisen maan pinta-ala Ilmastonmuutokseen varautuminen Paljon biomassaa sisältävät alueet KRITEERI INDIKAATTORI Toimiva hydrologia Imeyttävä pinta-ala, hulevesien hallinta Saavutettavuus Asutuksen etäisyys eri kokoisista viheralueista Toimintamahdollisuudet Erilaisten julkisten alueiden kirjo: palstapuutarhojen, rantareittien, venesatamien, uimarantojen jne. määrä asukasta kohti Kaupunkiluonnon määrä Alueväljyys KRITEERI INDIKAATTORI Monimuotoinen luonto Biotooppien moninaisuus, kaupunkiluonnon lajirikkaus Laatu Asukkaiden tyytyväisyys viheralueisiin Taloudellisuus Hoitoluokitukset, rakennetun puiston suhde luonnonmukaisesti hoidettuihin alueisiin.