Valmiit aineistot Nelli Piattoeva. Luennon sisältö Yleiskuva valmiista aineistoista, pääpaino koulutuspoliittisissa asiakirjoissa Esimerkkejä tutkimuksista,

Esitys aiheesta: "Valmiit aineistot Nelli Piattoeva. Luennon sisältö Yleiskuva valmiista aineistoista, pääpaino koulutuspoliittisissa asiakirjoissa Esimerkkejä tutkimuksista,"— Esityksen transkriptio:

1 Valmiit aineistot Nelli Piattoeva

2 Luennon sisältö Yleiskuva valmiista aineistoista, pääpaino koulutuspoliittisissa asiakirjoissa Esimerkkejä tutkimuksista, joissa kyseinen aineisto ollut köytössä Ryhmätehtävä

3 Aineistotyyppi – “valmis” aineisto Aineisto, johon tuottamiseen tutkija ei ole osallistunut (koulutuspoliittiset asiakirjat (=dokumentit), lehtikirjoitukset, muistelmat yms) ◦ “Naturally” occuring data – luonnossa esiintyvä? Aineiston klassifikaatio (Scott, 1990) Dokumentti on ainoa aineisto, joka säilyttää muotonsa ja sisältönsä aikojen saatossa; toisaalta sen tulkinta on sidoksessa aikaan ja paikkaan

4 Metodologis-teoreettinen lähtökohta Kieli nähdään todellisuutta heijastavan välineen sijaan todellisuutta aktiivisesti rakentavana ja kohteita merkityksellistävänä käytäntönä ◦ Sosiaalisen konstruktionismin traditio, esim. diskurssianalyyttinen tutkimusote, retoriikan tutkimus Puhetavat ja merkitysjärjestelmät kilpailevat toistensa kanssa; ts. ei ole yhtä tapaa kuvata maailmaa Toisaalta tekstit/puhe eivät kuvaa, vaan muodostavat erilaisia “versioita” asioista Tekstien seuraukset: poliittiset, moraaliset, kognitiiviset yms.

5 Teksti on vallankäytön muoto, väline ja symboli ◦ Esim. puhumattomuuden seurauksena joku ilmiö tai versio siitä lakkaavat olemasta Kenen ääni kuuluu? Kuka hallitsee keskustelua? Kenen tai keiden versio maailmasta on hallitseva? Teksti on osa laajempaa kokonaisuutta, johon heijastuvat olemassa olevat valtasuhteet, ideologiat sekä käytänteet ◦ Teksti ja konteksti ovat erottamattomat Retoriikan tutkimuksesta lainaten kiinnitetään huomiota siihen, miten kieltä käytetään suostuttelun välineenä toiminnan aikaansaamiseksi (uusi retoriikka mm. Chaim Parelman)

6 Mitä aineistolle on tyypillistä (“syntyperä”, olemassaolon tarkoitus, argumentaatio, vakuuttamiskeinot yms)? Mille yleisölle se on suunnattu? Missä kontekstissa tuotetaan? Ketä tai keitä aineistot edustavat?

7 Koulutuspoliittiset asiakirjat Koulutuspolitiikan tutkimuksessa käytetään usein aineistona koulutuspoliittisia asiakirjoja eli viranomaisten tuottamia aineistoja kuten lakeja, ohjelmia, työryhmien raportteja, arviointeja, opetussuunnitelmia yms. Koulutuspolitiikka=yhteiskuntapolitiikan osa-alue, jonka tarkoitus on valvoa ja ohjata koulutusta Juridis-hallinnollinen aineistotyyppi, joka kertoo byrokraattis-hallinnollisen tarinan (Vuorikoski 1999) Yksittäisten vaikuttajien äänet eivät yleensä tule esiin ◦ tekstin “tekijä” on anonyymi Asiakirjojen väliset yhteydet (dokumenttiavaruus, dokumenttiketju: juridinen hierarkia, sisältöjen välinen logiikka)

8 Tekstin ja niiden luomat diskurssit (=tapa puhua) ovat interventioita “todellisuuteen” Tämä on otettava huomioon erityisesti koulutuspoliittisia asiakirjoja tarkastellessa – tarkoitus vakuuttaa ja saada toimintaa aikaan Toisaalta teksti ei vaikuta vain sillä, mitä se sanoo, vaan myös sillä, että se sanoo (Summa 1989) Kuvauksissa pyritään luomaan kuva todellisuudessa, joka ikään kuin heijastaa todellisuutta problematisoimatta sen eri tulkintoja Pyrkivät konsensukseen ja luomaan puhetta, jota kaikki voisivat hyväksyä (Simola 1995) Samalla sulkevat pois jonkun toisen tavan puhua (ema) Mutta missä määrin ovat edelleen ristiriitaisia ja moniäänisiä?

9 Vakuuttamiskeinoina käytetään mm. “vaihtoehdottomuusstrategiaa” ja “asiantuntijuusstrategiaa” Globalisaation seuraukset strategioiden kannalta

10 Aineistoesimerkki - komiteanmietinnöt Esim. komiteanmietintö: kuka kutsui ryhmän koolle (mitkä tahot ovat päässeet mukaan ja mitkä eivät, mitä tekijöitä siihen liittyy), Mikä on määritelty “ongelmaksi” (toimeksianto, tehtäväalue), joka kaipaa pohtimista, ratkaisua ja mahdollisesti lainsäädännöllistä muutosta?

11 Kritiikki asiakirja-aineistoa kohtaan Dokumentit – “ideaalimaailma”, “todellisuus” tekstien ulkopuolella ruohonjuuritasolla. Suositaan dynaamisia tutkimusmenetelmiä, joiden tarkoitus on samalla esim. voimaannuttaa tutkimukseen osallistuvat Dokumentit eivät ole “luotettavia”, joten pyritään dokumenttianalyysin sijaan niiden luoman kuvan kritiikkiin ja totuuden etsimiseen Dokumentit muodostavat vain laajemman viitekehyksen Dokumentit ovat tutkijasta riippumaton aineisto, joten ne eivät välttämättä kohtaa tutkimuksen tehtävien ja/tai tutkijan intressien kanssa

12 Tutkimusesimerkki Sari Kärkkäinen (2009) Laatu Venäjän korkeakoulupolitiikassa Eräiden 2000-luvun ohjausdokumenttien diskursiivisen rakentumisen analyysi. ProGradu. HY ” Venäläisten byrokraattisten koulutuspoliittisten tekstien ymmärtäminen ja kääntäminen selkokielelle olisi ollut haasteellinen tehtävä jo venäjää äidinkielenään puhuvalle ja minulle se on ollut yksi tutkimuksen isoimmista haasteista ja tehtävistä. Tämän tutkimuksen myötä olen alusta alkaen opiskellut venäläisen byrokraattisen koulutuspoliittisen kielen” (ema, 90).

13 State and citizenship education in Finland and Russia (oma tutkimus) Kansalliset koulutuspoliittiset asiakirjat UNESCOn ja COEn asiakirjat – ylikansallinen diskurssi Tavoitteet: ◦ jäljittää ja tulkita kansalaisuuskasvatusta koskevat tavoitteet ja sisältö sekä niiden muutokset ◦ jäljittää kansalaisuuden ja kansallisuuden muuttuvat merkitykset kansalaisuuskasvatuksen sisältöjen kautta ◦ tulkita muutokset laajemman poliittisen kontekstin ja sen muutoksen valossa, kansallisesti ja ylikansallisesti

14 Aikakausilehdet Julkinen keskustelu, josta olemassa kirjallisia dokumentteja ◦ Mirka Räsänen (2006) Transformatiivisuus opettajapuheessa: diskurssianalyysi opettajan yhteiskuntasuhteen, vaikutusvallan ja ideologisen paikan rakentumisesta Opettaja-lehdessä vuosina 1978 ja 2004. ProGradu TY. ◦ “Tuo esiin virallistekstien ulkopuolella määriteltävää opettajuutta, ja heijastaa arjen työtä ja kentällä jaettuja käsityksiä eri tavalla kuin virallistekstit” (ema, 106)

15 Samalla rakentaa yhteiskunnallista mielipidettä ja kansalaisten jaettuja merkityksiä, jotka puolestaan rakentavat suomalaista opettajaeetosta ja välittyvät koulutuspoliittiseen päätöksentekoon (ema)

16 Kirjallisuus Alasuutari, Pertti (1999). Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Atkinson, Paul & Coffey, Amanda (1997). Analysing documentary realities. In: David Silverman (ed.) 1997. Qualitative Research. Theory, method and practice. Sage Publications. Edwards, Richard; Nicoll, Katherine; Solomon, Nicky and Usher, Robin (2004). Rhetoric and educational discourse. Persuasive texts? London and New York: Routledge Falmer. Eskola, Jari & Suoranta, Juha (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. McCuloch, Gary (2004) Documentary Research in education, history and the social sciences. London & New York: RoutledgeFalmer Mäkelä, Klaus (1995). Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. In: Klaus Mäkelä (ed.) 1995. Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus Saarinen, Taina (2008) Position of text and discourse analysis in higher education policy research. Studies in Higher Education 33 (6), 719-728. Silverman, David (2005). Interpreting qualitative data. 2. edition. London: Sage. Simola, Hannu (1995) Paljon Vartijat. Suomalainen Kansanopettaja Valtiollisessa Kouludiskurssissa 1860-luvulta 1990-luvulle. Helsingin yliopisto, Vuorikoski, Marjo (1999). Sosiaalityön professionaalistuminen ja koulutus. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.

17 Tehtävä Lukekaa tekstit huolellisesti ja vertailkaa ne mm. seuraavien kysymysten pohjalta: 1) Kenelle teksti on kirjoitettu ja mikä on sen tarkoitus? 2) Mihin ongelmaan etsitään ratkaisuja? 3) Mitä teemoja aineistossa on? 4) Mitä vakuuttamiskeinoja tekstissä käytetään? 5) Mihin tutkimuskysymyksiin tällä aineistolla voidaan “vastata”?