Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1

Esitys aiheesta: "Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1"— Esityksen transkriptio:

1 Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1

2 Sisältö 1 Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia 2 Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsaus 3 Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa 4 Askeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteen

3 Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia

4 Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti
OKM tukee kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla valituille pilottiorganisaatioille Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta ja niissä käytettävistä pohjista ja koulutusmateriaaleista Tukipaketti viimeistellään pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten palvelujen muutokset kohdistuvat Tukipaketti parantaa koulutuksen järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten välineiden kansallisiin palvelujen kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja joustavia opintopolkuja

5 Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä

6 Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria
Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden kokonaisuuksia. Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri – joko se on suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti ja satunnaisesti. tämä vai tämä

7 Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on
Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, palvelut, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena yhteen. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Toiminta Tieto Tietojärjestelmä Teknologia Kartturi, JHS-179

8 Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä
Kokonaisarkkitehtuuri on: Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”

9 Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole
Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus.

10 Yhteentoimivuus on muutakin kuin teknistä integraatiota
Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Lainsäädännön yhtenäistäminen Toiminnan yhteentoimivuus Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet

11 Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA Työ ja elinkeinot –kohdealueen KA Liikenne ja viestintä –kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne –kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen KA Opetus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus –kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet –kohdealueen KA Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous –kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut –kohdealueen KA

12 Kokonaisarkkitehtuurityö on hierarkkista
Suomen maan- käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusarkkitehtuuri Toteutus JHKA Opetuksen ja opintohallinnon kansalliset viitearkkitehtuurit Paikallinen tai alueellinen viitearkkitehtuuri Kohde- arkkitehtuurit Ratkaisu- arkkitehtuurit Ratkaisut ja palvelut

13 IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 20% Toiminnan ja sen välineiden kehittäminen edellytää selkeää kuvaa Toiminnan tarpeista Palveluista Toimijoista, käyttäjistä, rooleista Prosesseista Toiminnanohjauksesta Käsitteistä, tiedoista 80% 13

14 Kokonaisarkkitehtuurimallin osat
KA-menetelmä, kehys KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla KA-hallintamalli KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua, tehdä arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että linjausten mukaiseen päämäärään päästään KA-kypsyys-tasomalli KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle 14

15 KA-menetelmän periaatteet
KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin Näkökulmat Toiminnan näkökulma Tiedon näkökulma Tietojärjestelmän näkökulma Teknologian näkökulma Käsitteelliset tasot Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla) Käsitteellinen taso (MITÄ) Looginen taso (MITEN) Fyysinen taso (MILLÄ)

16 Kokonaisarkkitehtuurikehys – näitä kuvataan
Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Roolit Palvelut Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessilista/kartta Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Prosessikuvaukset Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatiomalli Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet

17 KA-menetelmän käyttö Pitäisi kehittää X:ää Yhteentoimivuuden tarpeet Mihin tämä muutos vaikuttaa? Mitä on jo olemassa? Kansalliset ja alueelliset määritykset? Toiminnan tarpeet Miten tukee strategiaa? Kuka tarvitsee ja mitä? Miten toimitaan? Tiedon tarpeet Mitä tietoa tähän liittyy? Mikä on tiedon päälähde? Mitä tietoa tarvitaan johtamiseen? Tietosuojatarpeet? Järjestelmien tarpeet Mitä tukijärjestelmiä tarvitaan? Miten ratkaisut integroidaan? Teknologian tarpeet Miten korkeaa käytettävyyttä tarvitaan? Mitä ylläpitoa teknologia edellyttää Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti Kehittäminen tehdään projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkunhallintaan

18 Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla
Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita Käsitteitä tukevat järj.palv Teknologiatarpeet Toiminnan haasteet & tavoitteet Käsitteet Järjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Palveluissa käsiteltävät käsitteet Palveluita tukevat järjestelmäpalvelut Palvelut Iteratiivinen tarkennus Iteratiivinen tarkennus Millä prosesseilla palvelut tuotetaan Miten jäsennetään loogisesti Miten ratkaistaan loogisesti Miten käsitteet mallinnetaan Miten teknologia jäsennetään Miten hallintaan Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Prosessikuvaukset Tiedot Teknologiakomponentit Mitä tietoja prosesseissa käsitellään Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden välillä Tietovirrat

19 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Johto, toiminnan kehittäjät, käyttäjät Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

20 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Tietohallinto Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

21 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ IT-palveluntuottaja Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä- palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta- arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

22 Arkkitehtuurinhallinnan laatutekijät
Tee linjauksia, joita tulee noudattaa Hanki KA-linjaamiselle mandaatti. Määritä, mitkä linjaukset ovat sitovia koko organisaatiossa Tee yksiselitteisiä KA-linjauksia Tee selkeä linjaus, ei yleisiä pohdintoja. Erota linjaukset esiselvityksistä ja taustamateriaalista Viesti linjaukset selkeästi Jos asiantuntijat ja projektipäälliköt tai toiminnan kehittäjät eivät tunne KA-linjauksia tai eivät ymmärrä niitä, niin eivät he niitä noudakaan Määritä, kuka saa tehdä KA-linjauksia Kuvaa, kuka saa tehdä linjauksia. Hyväksykää kaikki linjaukset sovitulla mallilla muodollisesti Valvo linjausten noudattamista Valvo, että sovittuja linjauksia ja toimintatapoja noudatetaan. Sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata jotain negatiivista

23 Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa

24 SADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelut

25 Tausta: Oppijan palvelukokonaisuus
Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADe- ohjelman hankkeista Hankkeesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja kehittää oppimisen sähköisiä palveluita Ylimmät vaikuttavuustavoitteet: Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti Kansalainen pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan tuottavuuden lisääminen Työmarkkinoiden tarvitseman työvoiman tarjonnan ja laadun turvaaminen

26 Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet

27 Näistä ei ole vielä päätöksiä
Opetustoimen sähköisiä palveluita keskitetään ja yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan näkökulmasta Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita Koulutustiedon verkkopalvelu Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut Opintoihin haun kansallinen palvelu Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu (lähinnä lukuvuositasoinen läsnäolo – onko aktiivinen opiskelija) Koodistopalvelu sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen tunnustetut tutkinnot Tutkintorakenteiden hallintapalvelu – väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot Hakeutuminen opintojaksoihin ja opintojaksototeutuksiin Työelämäyhteistyön palvelut Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut Koodistopalvelun laajennukset Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita Koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut. SADe- hankkeessa toteutettavat palvelut Myöhemmin mahdollisesti toteutettavaksi suunnitellut palvelut Näistä ei ole vielä päätöksiä

28 Todennetun osaamisen rekisteri, TOR

29 Todennetun osaamisen rekisteri - TOR
Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen. Rekisteri toimii opetustoimialan keskeisenä tietovarastona ja sen sisältämän tiedon puitteissa on mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita kansalaisille ja muille toimijoille. Kansallinen todennetun osaamisen rekisteri tuo hyötyjä sekä oppijalle että muille sidosryhmille. Se tarjoaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. TORin tietoja voidaan hyödyntää monella eri tapaa Oppijan verkkopalvelussa

30 TORin arkkitehtuuriperiaatteet

31 TORiin liittyvät substanssipalvelut
Tutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittely Tutkintorakenteiden hallinta ja suunnittelu Tutkintorakenteiden suunnittelu Tutkintorakenteiden hallinta Tutkintotiedon käyttö Tutkintotiedon katselu Tutkintotiedon koneellinen hyödyntäminen Tutkintotiedon manuaalinen välittäminen Tutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen Tutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallinta Osaamisen tunnustaminen, tutkintojen myöntäminen Osoitetun osaamisen tunnustaminen Tutkintotiedon käytön suostumusten hallinta Tutkintotiedon käytön valtuutusten hallinta Tutkintotiedon tietopyyntöjen hallinta Tunnustetun osaamisen hallinta Tutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminen Tutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelut Tutkintotiedon virheiden korjaaminen Tutkintotiedon täydentäminen Tutkintotiedon poistaminen Tilastopalvelut tutkintotiedosta Tietopalvelut tutkintotiedosta

32 Myöhemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys
Ensivaiheessa TORiin tallennetaan tunnustetut tutkinnot Seuraavassa vaiheessa TORia voidaan laajentaa taltioimaan yksittäiset osatutkinto- ja opintosuoritustiedot – tämä mahdollistaa opintojen joustavamman suorittamisen ja koulutuksen järjestäjien resurssien yhteiskäytön TOR voidaan laajentaa ”sähköiseksi CV:ksi” Tähän kannattaa varautua jo 1.vaiheessa, jotta vältetään ”uudelleenkoodausta” Sähköisen CV:n ytimessä on todennettu osaaminen (kuvassa ruskealla), mutta tietorakenteessa on varauduttu laajempaan kompetenssitiedon hallintaan Sähköistä CV:tä voidaan käyttää monissa osaamisenhallinnan ja työelämän prosesseissa

33 Hakeutujan palvelut

34 Hakeutujan palvelut Hakeutujan palvelut kokoavat hakeutumiseen ja koulutustarjontaan liittyvät palvelut yhteen tavoitetilassa kaikilla koulutusasteilla. Palvelun käyttäjällä on käytössään kaikki tarvittavat informaatiopalvelut ja hakemiseen liittyvät palvelut yhdessä paikassa. Palvelu hyödyntää täysimääräisesti muita rekisteritietoja (esim. TOR) Ensisijaisina käyttäjinä ovat kansalaiset, jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä hakupalvelut että koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalvelut. Osa hakeutujan palveluista voi olla myös koulutuspalvelujen tuottajien ylläpitämiä.

35 Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet

36 Hakeutujan palveluiden tietojärjestelmäpalvelut

37 Oppijan palveluiden aikataulu
(SADe-johtoryhmä 03/2013) Opintopolku.fi Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät –Kesä 2014 Syksy 2014 Kevät 2015 Toisen asteen yhteishaun testaus ja käyttäjäkoulutukset ( Korkeakoulut) Toisen asteen yhteishaku Pilotti 09/2013 Yhteishaun lisäksi muu peruskoulun jälkeinen koulutus TOR vaihe1 03/2014 Aikuiskoulutustarjonta ja hakupalvelu 10/2014 ePerusteet IHEP-pilotti 12/2014 (Korkeakouluhaku) IHEP-käyttöönotto Palveluiden loppukehitystyö Hankkeen päättäminen 10/2015

38 Käyttöönottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa
Toteutuksessa oleva palvelukokonaisuus rakentuu palvelukeskeisen arkkitehtuurin varaan.   Arkkitehtuuriratkaisu mahdollistaa palveluiden uudelleen käytettävyyden, pitkän elinkaaren, ketterän jatkokehittämisen ja alentaa jatkoinvestointitarpeita. Keskeisessä roolissa on palveluille luotava julkinen rajapinta, jonka kautta palvelut ovat eri osapuolten käytettävissä koko julkishallinnossa. Järjestelmäkokonaisuuden ohjelmointityö käynnistyi 04/ Kokonaisuus on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Palvelukokonaisuuden kehittämisessä on käytössä 4htv SADe-ohjelmasta. Opetushallituksessa hankkeeseen osallistuu kokopäiväisellä panoksella 40 toimittajaresurssia ja 25 Opetushallituksen resurssia. Koulutustakuun täytäntöönpano vuoden 2013 syksyn yhteishaussa (2.aste) edellyttää järjestelmän käyttöönotto Toisen asteen toiminnallisuuksien priorisointi on johtanut siihen, että muu toiminnallisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana.

39 Opintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa

40 Opintohallinnon viitearkkitehtuuri
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuushanketta Opintohallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa opintohallinnon tavoitetilan toiminnallis-teknisen kokonaisuuden ja kuvaa tarkemmin, miten SADe-hankkeen myötä tuotettavat kansalliset palvelut kytkeytyvät koulutuksen ja oppimisen elinkaariprosesseihin Viitearkkitehtuurin dokumentaatio: Opintohallinnon kansallinen viitearkkitehtuuri v1.0 Liite 1, KA-taulukot Liite 2, Analyysi keskeisimmistä KESUn opintohallintoon vaikuttavista linjauksista Liite 3, Opetus- ja koulutussanasto (OKSA),

41 Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa
Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta. Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot. Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin.

42 Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet

43 Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys
Tutkinto Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3 Tutkinto Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3

44 Opintohallinnon roolit / rooliryhmät
Oppijan roolit Oppijan lähiomaisen roolit Johtamisen roolit Työnantajien roolit Opetustoimen ammattihenkilöstön roolit Opintohallinnon hallinnolliset roolit Asiakasyritysten roolit Oppisopimus-palveluiden roolit Oppilashuollon roolit Muut roolit Esim.

45 Käsitteet / sanasto Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA). Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin tärkeää prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ”aita vs. aidan seiväs”

46 Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta
Koulutuksen suunnittelu Koulutus- tarjonnan hallinta Opiskelija-haku ja valinta Opetuksen toteutuksen suunnittelu Opintojen suunnittelu Toteutusten hallinta Opetus ja opiskelu Arviointi ja suoritusten hyväksyminen Tilastointi ja raportointi Koulutuksen ja opetuksen strateginen suunnittelu Koulutuksen yleissuunnittelu Opetussuunnitelmien hallinta Koulutustarjon-nan määrittely Valintaperus-teiden suunnittelu Koulutuspaik-kojen tarjoaminen haettavaksi Suoritettavien tutkintojen suunnittelu Rahoitus-suunnittelu Viestintä / markkinointi Opiskelijahaku Opiskelijavalinnat Hakeutumis-vaiheen henkilö-kohtaistaminen Neuvontapalvelut Opintojakso-toteutusten suunnittelu Resurssi-suunnittelu: Tilojen, välineiden ja opetus-henkilöstön hallinta Lukujärjestys-suunnittelu Toteutusten julkaisu haettavaksi Tutkinto-tilaisuuksien suunnittelu Henkilökohtaistaminen Opintojakso-toteutuksiin ilmoittautuminen Läsnäolo-ilmoittautuminen Opintojakso-toteutuksiin sijoittelu Logistiikka, koulukuljetukset, muu tarkennettu resurssien hallinta Opiskelijan tietojen hallinta Tarkennettu toteutus-suunnittelu Opinto-ohjaus Opetuksen toteuttaminen Pedagogisten välineiden hyödyntäminen Opiskelijan ja huoltajien vuorovaikutuksen hallinta TET ja työssä-oppimisjaksojen & harjoittelun hallinta Poissaolojen hallinta Oppilashuolto Opinto-ohjaus Keskeyttämis-tilanteiden hall. Palautteen kokoaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi ja hall. Opiskelija- ja huoltaja-palautteen kokoaminen Tutkintojen myöntäminen Todistusten tuottaminen Yleisesti: tuloksellisuuden arviointi Tilastojen tuottaminen Mittarien arviointi Raportointi Kelalle, OKM:ään ja Tilasto-keskukseen OPH:n arvioinnin käsittely Yhteistyö entisten opiskelijoiden kanssa Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu) Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia systemaattisesti. Ura- ja rekrytointipalvelut Johtaminen, seuranta Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.

47 Päätietojen keskinäiset suhteet
Ohjaavan tahon määritykset Opetuksen suunnittelunäkökulma Oppijan ja opiskelun näkökulma Ohjaa, määrittää Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Suoritettu tutkinto Koostuu Koostuu Johtaa Tutkinnon osan perusteet Ohjaa, määrittää Tutkinnon osa Ohjaa, määrittää Tutkinnon osasuoritus Koostuu Muodostaa Oppimisjakso Opintosuoritus Käytä määritettyjä loogisia tietokokonaisuuksia. Erota tieto tiedon ominaisuudesta Jakautuu Voi johtaa Opetustapahtuma Opetustapahtuman läpivienti Voi johtaa Voi koostua Voi koostua Voi johtaa Oppitunti Pienin suoritettava koulutuksen osa Oppituntiin osallistuminen

48 Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla
Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla

49 Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu tietojärjestelmäpalveluista
Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv. Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut Opetus ja opiskelu Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut Johtaminen ja seuranta Koulutuksen suunn. Koulutustarjonta Lukuvuosi-ilmoittautuminen Pedagogiset apuvälin. Alumnitoiminta Tilastot ja raportointi Tutkintorak. hall. Opiskelijavalinta OJT-haun palvelut Oppimisympäristöpalv Lisäopintojen markkinointi Tilannekuvapalvelut OPS hall Hakuneuvonta HOPS-hallinta Läsnäolon hall. Ennustemallit Opiskelurahoitus Opintosuoritusten hall. Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen Opiskelijatietopalvelut Palautteen hall. Koulukuljetukset / logistiikka Opiskelijan perustiedot Opiskelijan erityistiedot Opetustarjonnan hall Opinnäytetöiden hall. Tutkintojen hall Opetusryhmien hall. Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut Opiskelijaviestintäpalv. Kodin ja koulun yhteistyö Opinto-ohjaus Oppimisen ja osaamisen arviointi Opetusresurssien hall. Oppilashuolto Suostumustenhall. Materiaalimaksut Resurssienhall – tilat/laitteet/lisenssit Työelämäyhteistyö Kirjasto- ja tietopalv. Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut Yleiset tekniset tukipalvelut Työsuhteen hall. Palkkahallinta Taloushallintapalvelut Tunnistaminen Identiteetinhallinta Lokipalvelu Osaamisen hallinta Sähköinen asianhall. Ja arkistointi Org.tietojen hallinta Julkaisujärjestelmäpalv ESB / integraatio Sähk. asiointi

50 Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin
Koulutuksen järjestäjä 1 Koulutuksen järjestäjä 2 Koulutuksen järjestäjä 3 DW DW Integraatio Kansalliset integraatiopalvelut Koulutus-asteen benchmark TOR Kansalliset koulutuksen tietovarannot

51 Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ympäristön välillä
Koulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallinto Koulutuksen suunnittelu Koulutus- tarjonnan hallinta Opiskelijahaku ja valinta Opetuksen toteutuksen suunnittelu Opintojen suunnittelu Toteutusten hallinta Opetus ja opiskelu Arviointi ja suoritusten hyväksyminen Tilastointi ja raportointi 1: tutkintorakenne, kansllinen eOPS 0: Koodistot 2: Koulutustarjonta, valintaperusteet 1b: paikallinen OPS 3: Valintaesityslista, kansallinen opiskelijatunnus 4: Opiskelijavalintatiedot 5: Lukuvuosi-ilmoittautumistieto 4b: Paikan vastaanotto 6: OJT-tarjontatiedot 8: OJT-haku/ilmoittautuminen, opiskelijatunnus 7: HOPS 9: OJT-valintatiedot 10: Läsnäolotiedot 11: Opintosuoritukset 12: Osatutkintosuoritukset 13: Tutkintosuoritukset 14: Tilastotiedot Kansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, Kotve

52 Opintohallintoympäristön tietovirtakartta

53 Askeleet kansalliseen opetustoimen yhteentoimivuuteen

54 Opintohallinnon viitearkkitehtuurin soveltamisen askeleet paikallistasolla
6 Varmista yhteentoimivuus Tee yhteistyötä 5 Sovella viitearkkitehtuuria toimintaa ja ratkaisuja kehitettäessä 4 Laadi oma opintohallinnon kehittämispolkusi 3 Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi 2 Selvitä oma lähtötilanteesi 1 Tutustu huolellisesti kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin

55 Askel 1: Tutustu viitearkkitehtuuriin
Tutustu kansalliseen viitearkkitehtuuriin Tutustu huolellisesti sekä kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin sekä sen taustalla oleviin Oppijan palvelukokonaisuuden viitearkkitehtuureihin Arvioi oman organisaatiosi tarve kytkeytyä yhteentoimivasti kansallisiin prosesseihin ja järjestelmiin – sekä kollegaorganisaatioihin Arvioi, mitkä kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurit merkittävimmin vaikuttavat omaan organisaatioosi ja sen ratkaisuihin 1 Tukipaketin aineisto: Koulutuspaketti

56 Askel 1: Tukipaketti Koulutuspaketin tarkoituksena on saada koulutuksen järjestäjät ymmärtämään ja sisäistämään: Mitä tarkoittaa kokonaisarkkitehtuuri Mikä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on Mikä on kansallisen opintohallinnon merkitys koulutuksen järjestäjälle Miten opintohallinnon viitearkkitehtuuri edistää kansallista yhteentoimivuutta oppijan näkökulmasta Miten kehitys kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin suuntaan auttaa koulutuksen järjestäjää itseään Mitä kehittäminen edellyttää prosesseilta, rooleilta, tiedoilta ja tietojärjestelmiltä Millä askelilla kehittäminen voidaan toteuttaa 1

57 Askel 2: Selvitä oma lähtötilanteesi
Selvitä systemaattisesti lähtötilanteesi Määritä lähtötilanteesi – hyödynnä tässä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää Järjestelmäsalkku, Tietovirrat, Loogiset tietovarannot Vertaa prosessejasi, roolejasi ja käsitteistöäsi kansalliseen arkkitehtuuriin Dokumentoi lähtötilanteesi Käsittele lähtötilannetta organisaation eri tasoilla Tietohallinto, johto, opetuksen ammattilaiset 2 Tukipaketin aineisto: Lähtötilanteen kuvauspohja ja kuvausohje + esimerkkikuvaus

58 Askel 2: Tukipaketti 2 Kuvauspohjan ja ohjeen sisältö
Nykytilan kuvauspohja ja esimerkki Tietojärjestelmäsalkku Keskeiset tietovarannot Liittymät ja tietovirrat Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun prosessit (ylätaso) Prosessien ja järjestelmien roolit Keskeiset toiminnassa käytettävät käsitteet Nykytilan kokoamispohja Lisäksi keskeiset kehittämistarpeet: toiminta ja järjestelmät Yhteensopivuuden arviointipohja Vertailukriteerit kansalliseen yhteentoimivuuteen kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista: toiminta, tieto, tietojärjestelmät, rajapinnat/integraatiot 2

59 Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi
Tunnista kehittämistarpeet Analysoi lähtötilanne Miltä osin lähtötilanteen ratkaisu ei ole yhteensopiva kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa? Miltä osin nykyinen toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin tarpeisiin? Määritä kehittämiskohteet Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi? Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa paikallisesti? Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää? Miten oppijan palveluita voisi kehittää? 3 Tukipaketin aineisto: Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja, kehittämistarpeiden kokoamispohja

60 Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi
Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja Yhteensopivuus kansallisten opintohallinnon prosesseihin Yhteensopivuus kansallisten tietovarantojen tieto- ja käsitemalleihin (esim. oppijanumero) Yhteensopivuus kansallisiin opintohallinnon tietojärjestelmäpalveluihin ja integraatioihin Kehittämistarpeiden dokumenttipohja Yhteenveto: Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi? Miltä osin nykyinen opintohallinnon toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin tarpeisiin? Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa koulutuksen järjestäjällä itsellään? Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää? Miten oppijan palveluita kannattaa muuten kehittää? 3

61 Askel 4: Laadi opintohallinnon kehittämispolku
Määritä tarkemmat oman organisaatiosi opintohallinnon kehittämisen askeleet Toiminta, organisointi, prosessit, tietojen hallinta, tietojärjestelmät Aikatauluta kehittäminen Sovita tämä resursseihisi, kansallisen arkkitehtuurin toteuttamisaikatauluun ja kehittämistarpeisiisi Vastuuta kehittäminen Määritä kehittämispolun ohjausmalli ja mittarit  Sitouta organisaation johto – hyväksytä opintohallinnon ja yhteentoimivuuden kehittämispolku organisaation johdossa 4 Tukipaketin aineisto: Kehittämispolun dokumenttipohja, vaiheistuksen dokumenttipohja, kansallisen kehittämisen aikataulu, presentaatiopohja

62 4 Askel 4: Tukipaketti Kehittämispolkupohja Johdon presentaatiopohja
Keskeisten kehitettävien kohteiden yhteenveto Kehittämispolun vaiheet ja aikataulutus Tässä taustalla on kansallisten keskitettyjen oppijan palvelujen aikataulu Yksinkertainen gantt-pohja Kehittämispolun kärkihankkeiden hankekortit Kehittämispolun tuotokset Kehittämispolun ohjaus Organisointi Päätöksenteko Tarkistuspisteet ja mittarit Johdon presentaatiopohja 4

63 Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria
Hyödynnä kansallista arkkitehtuuria kehittämisessä Hyödynnä kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria kaikissa oman kehittämispolkusi askelissa Erityishuomio tarjouspyynnöissä. Liitä kansallinen viitearkkitehtuuri ja sen vaatimukset osaksi tarjouspyyntöjä Vaadi erityisesti rajapintojen ja tietomallien yhteentoimivuutta Kehitä prosesseja yhteentoimivuuden suuntaan Kouluta ja perehdytä käyttäjät uuteen toimintamalliin ja uusiin välineisiin 5 Tukipaketin aineisto: Esitäytetty vaatimusmäärittelypohja

64 Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria
Vaatimusmäärittelypohja hankintoja tai omaa kehittämistä varten Kansallisen yhteentoimivuuden vaatimukset Muu opintohallinnon yleisen tason vaatimusmäärittely Tätä voi täydentää omilla paikallisilla erityisvaatimuksilla 5

65 Askel 6: Varmista yhteentoimivuus
Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen 6

66 Askel 6: Varmista yhteentoimivuus
Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen 6

67 Tukipaketin laatimisen vaiheistus ja aikataulutus
Tehtävä Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tukipaketin sisältömäärittely, pilottien (2) valinta 1) Koulutuspaketin työstö 2) Nykytila-arviopohja / malli – täsmennys 3 & 4) Kehittämispolun laatimismalli 5) Tarkennettu paikallinen vaatimusluettelopohja Pilottien tuki (2) - Kansallisen yhteentoimivuuden valmiusarvio (1 ja 2) - Paikallinen kehittämissuunnitelma Seminaari 1, Tukimalli ja valmistautuminen Seminaari 2: Pilottien tuotokset, jatkosuunnittelu Tukimallin viimeistely pilottien tulosten perusteella Yleinen tukipaketti valmis Tukiprojekti päättyy Kuva valmiuksista kansallisiin palveluihin

68 Kansalliset seminaarit
Tukiprojektissa järjestetään kaksi kansallista seminaaria, johon kutsutaan kohdennetusti mutta kattavasti koulutuksen järjestäjiä eri koulutusasteilta: 1. seminaari: Tilannekatsaus opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautumiseen ilman tukipakettia oppilaitoksissa Tukipaketin läpikäynti ja kommentointi Alustavien kehittämiskohteiden kokoaminen Tukipaketin hyödyntämisen vaihtoehdot ja näkökulmat Pilottien ensitunnelmat 2. seminaari: Pilottien tulosten ja tuotosten esittely ja arviointi Kokemusten kokoaminen Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja priorisointi Jatkojalkautuksen suunnittelu, vertaistukiverkoston muodostaminen OKM:n ja OPH:n tuki jatkossa kansallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi

69 Pilottiorganisaatioiden osallistuminen
Mitä pilotit tästä saavat Konsultti tukee organisaation kansallisen yhteentoimivuuden kehittämistä – on mukana tuottamassa aineistoa, jonka avulla organisaatio valmistautumista kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseen Mahdollisuus antaa palautetta OKM:lle ja OPH:lle ja näin parantaa kykyä kytkeytyä kansallisiin Verkostoituminen muiden pilottitoimijoiden kanssa Mitä piloteilta odotetaan Tahtotila aidosti valmistautua siihen, että heidän opintohallintotoiminto kytketään kansallisiin oppijan palveluihin Halu viedä läpi edellä kuvattu tukimalli oman organisaation kannalta Yhteyshenkilön nimeäminen Kyky varata resursseja tämän työn läpivientiin Halu ja kyky antaa tukipakettia kehittävää palautetta projektille