Maitovarmuus Suomessa

Esitys aiheesta: "Maitovarmuus Suomessa"— Esityksen transkriptio:

1 Maitovarmuus Suomessa
Imetyspäivän seminaarissa Liisa Ansio, doula

2 Mikä meitä nyt uhkaisi? Luonnonkatastrofit
tulvat ja myrskyt Kansalliset erikoistilanteet lakot, pandemia ja epidemiat vedenjakelun ongelmat, sähkönjakelun ongelmat Kansainväliset erikoistilanteet terrorismi, kriisit, sodat, kansainväliset jännitteet Luonnonkatastrofit tulvat ja myrskyt Aiheuttavat sähkönjakeluun, vedenjakeluun ja logistiikkaan ongelmia. Kansalliset erikoistilanteet lakot, pandemia ja epidemiat vedenjakelun ongelmat, sähkönjakelun ongelmat Vesiongelmista on jo esimerkkejä. Pandemian vaikutuksia voi vain arvailla. Lakkojen alla ihmiset innostuvat hamstraamaan ja toisaalta sekasortoinen, epävarma mieliala vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Kansainväliset erikoistilanteet terrorismi, kriisit, sodat, kansainväliset jännitteet Saattavat vaikuttaa yllättävästikin Suomeen. Kahdenväliset suhteet merkittävässä osassa huoltovarmuutta.

3 Kuka pitää meistä huolta?
Hätä- ja kriisitilanteita varten Suomessa toimii Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus koordinoi valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Hätä- ja kriisitilanteita varten Suomessa toimii Huoltovarmuuskeskus. Perustettu tässä muodossa Huoltovarmuuskeskus koordinoi valtion ja elinkeinoelämän yhteistyötä yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Kokoaa eri toimijat yhteen, niin eri valtion virastojen ja valtiollisten yhteyksien toimijat kuin elinkeino-elämästä kriittisen teollisuuden toimijat. Vastaa laaja-alaisesti koko yhteiskunnan toiminnasta, mukana myös maanpuolustustyö, terveys, ravitsemus, tietoliikenne ja kauppa sekä pankkiliikenne. Toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Yhteistyössä myös muiden ministeriöiden kanssa. Aiemmin oli kaksi eri huoltovarmuudesta vastaavaa tahoa, toinen vastasi puolustuksesta ja toinen huoltovarmuudesta.

4 Miten meistä huolehditaan?
Huoltovarmuus kattaa koko tuotantoketjun Valtion varmuusvarastot Kansalliset huoltovarmuussuunnitelmat Kansainvälinen yhteistyö Huoltovarmuus kattaa koko tuotantoketjun. Valtion varmuusvarastot. ruokaviljaa ja siemenviljaa kriittisten materiaalien varmuusvarastot energian turvaaminen Kansalliset huoltovarmuussuunnitelmat puhtaan veden turvaaminen, (5-10 l/ hlö/ vrk), ruuan jakelukanavat, materiaalin ja tuotannon turva, tekniset varajärjestelmät esim. tiedonkäsittelyn varajärjestelmät, pankkitoiminta ja mobiiliviestintä. Kansainvälinen yhteistyö. esim. Naton rauhankumppanuus ja muut organisoidut yhteistyömuodot kahdenväliset kauppasuhteet ja yhteistyö

5 Miten huolehditaan kaikkein pienimmistä?
Vauvoja varten ei ole erillistä huoltovarmuussuunnitelmaa Terveydenhuoltojärjestelmällä oma osa huoltovarmuudessa. Elintarviketeollisuus on kriittistä teollisuutta. Vauvoja varten ei ole omaa, erillistä huoltovarmuussuunnitelmaa Sitä ei ole tosin millekään muulle ryhmällekään. Aikuisia varten on laskettu varmuudeksi 2800 kcal/ vrk. Siitä pitäisi sitten riittää vauvoillekin. Terveydenhuoltojärjestelmällä oma osa huoltovarmuudessa. Mutta onko sen sisällä maitovarmuutta? Elintarviketeollisuus osa kriittistä teollisuutta. Sen sijaan muut lastentarvikkeet eivät ole. Esimerkiksi tuttipulloja ei valmisteta Suomessa.

6 Mitä on maitovarmuus? Maitovarmuus on imeväisikäisten lasten ravinnon varmuutta. Parasta maitovarmuutta on imetys. Mutta mikä on tuhansien suomalaisten korvikkeella ruokittujen lasten maitovarmuus? Maitovarmuus on imeväisikäisten lasten ravinnon varmuutta. Termi on keksitty tätä päivää, tätä imetysviikkoa varten. Maitovarmuus on imetyksen varmuutta, maitovarmuus on turvallisen korvikkeensyönnin varmuutta. Parasta maitovarmuutta on imetys. Yleensä ajatellaan, että imetys tärkeää kehitysmaissa, vastasyntyneille tai alle puolivuotiaille. Maitovarmuuden kannalta KAIKKI imetys on tärkeää. Kaikenikäisten, kaikenkokoisten ja kaikenlaisten vauvojen imetys on tärkeä osa imeväisikäisten lasten huoltovarmuutta. Mutta mikä on tuhansien suomalaisten korvikkeella ruokittujen lasten maitovarmuus?

7 Maitovarmuutta teollisuudesta
Korvikeruokittujen vauvojen elämä ja hyvinvointi tarvitsee teollista korviketta. Valio valmistaa noin puolet Suomessa myytävästä nestemäisestä korvikkeesta. Korvike samoin kuin vauvojen vellit ja puurot kuuluvat ensimmäiseksi turvattaviin elintarvikkeisiin. Kriisiä varten on varmuussuunnitelma. Korvikeruokittujen vauvojen elämä ja hyvinvointi on tarvitsee teollista korviketta. Valio valmistaa noin puolet Suomessa myytävästä nestemäisestä korvikkeesta. Valio on huoltovarmuuskeskuksen yhteistyökumppani. Kaikki jauhemainen korvike tuodaan muualta. Suomalaiset pakkaukset. Puhtaan veden välttämättömyys. Korvike samoin kuin vauvojen vellit ja puurot kuuluvat ensimmäiseksi turvattaviin elintarvikkeisiin. Kriisiä varten on varmuussuunnitelma. Kansainvälinen yhteistyö Nutricia Babyn kanssa.

8 Ei pelkkää maitoa Korvikeruokittujen vauvojen maitovarmuus ei ole pelkkää maitoa. Varmuutta puhtaasta vedestä. Varmuutta puhtaista pulloista. Varmuutta korvikeruokinnan taidosta ja – tiedosta. Miten tämä osa maitovarmuutta turvataan? Korvikeruokittujen vauvojen maitovarmuus ei ole pelkkää maitoa. Varmuutta puhtaasta vedestä. Jauhemaisten korvikkeiden käytöstä on kauheita, kansainvälisiä esimerkkejä. Myös nestemäisten korvikkeiden tarjoamiseen tarvitaan puhdasta vettä. Varmuutta puhtaista pulloista. KS. edellinen. Pullojen pesu ja sterilointi? Miten onnistuu viikon kestävän sähkökatkoksen aikaan? entä miten onnistuu, jos puhdasta vettä ei ole? Varmuutta korvikeruokinnan taidosta ja –tiedosta. Terveydenhuollon tietoa ja tukea. Miksi korvikeruokintaan on päädytty? Miten tämä osa maitovarmuutta turvataan?

9 Maitovarmuutta äidinmaidosta
Kriisin aikaan imetys on entistä tärkeämpää. Äidinmaidon maitovarmuus ei ole suoraan Huoltovarmuuskeskuksen vastuulla. Maitovarmuuden kannalta imetys ei ole vain perheen oma, henkilökohtainen valinta. Suomalaiset imetystilastot surullisia maitovarmuuden näkökulmasta.

10 Synkkinä aikoina lauletaanko silloinkin
Synkkinä aikoina lauletaanko silloinkin? Silloinkin lauletaan, synkistä ajoista. - Bertold Brecht

11 Miksi odottaa synkkiä aikoja?
Äidinmaidon maitovarmuuden heikoin lenkki on imetystiedon ja -taidon puute. Nyt on aika korjata puute. Tärkeää imetystietoa ja -taitoa maitovarmuuden kannalta on: maidon määrän nostaminen relaktaatio maidon luovutus ja ristiinimetys osittaisimetys Miksi ei jo nyt suuntauduta maitovarmuuteen? Kriisi ei tule kello kaulassa eikä varoita ennalta. Äidinmaidon maitovarmuuden heikoin lenkki on imetystiedon ja -taidon puute. Suomessa ristiriitainen suhtautuminen imetykseen. TOISAALTA se nähdään tärkeänä ja parhaana vaihtoehtona, TOISAALTA sille ei ole riittäviä edellytyksiä. Se nähdään perheiden omana valintana, jopa niin paljon, että äitien oma toive imettää jää kuulematta ja kohtaamatta. Myytit ja uskomukset ohjaavat vieläkin imetystä (joskus se ei vain onnistu, kaikilta ei imettäminen suju, kaikki eivät vain halua imettää, kyllä kiinteät voi aloittaa jo varhain…) Osittaisimetyksen ohjaaminen on puutteellista ja pohjautuu usein mutu- tietoon. Imetyksen edistämisen toimintaohjelma on hyvä työkalu tämän korjaamiseen. Nyt on aika korjata puute. Tärkeää imetystietoa ja -taitoa maitovarmuuden kannalta on: maidon määrän nostaminen On tärkeää, että äidit saavat tietoa, miten maidon määrään voi vaikuttaa, jotta vältytään tarpeettomalta korvikeruokinnalta ja varhaiselta kiinteiden aloittamiselta. Kriisin tullen voi olla tarpeen osata nostaa maidonmäärää. relaktaatio puhutaanko tästä missään? Että kerran imettänyt äiti voi imettää uudelleen? Että vieroittumisen jälkeen maidontuotannon voi nostaa uudelleen. Kriisin tullen hyödyllinen taito niin vauvan kuin taaperonkin äidille. maidon luovutus ja ristiinimetys Nykyisin maitoa luovutetaan vastasyntyneille, mutta voisiko olla varajärjestelmä, että maitoa voisi luovuttaa myös muille? Entä ristiinimetys? Mikä sitä estää? Voisiko siihen kannustaa äitejä? Mikä merkitys tässä on äitien välisellä yhteistyöllä ja äitien yhteisöllä? osittaisimetys Koskee kaikenikäisiä lapsia. Yli vuoden vanhakin lapsi hyötyy imetyksestä ja erityisesti kriisitilanteissa taaperoimetyksestä tai ison lapsen imetyksestä voi olla arvaamatontakin hyötyä. Mihin katoaa tarvittava tieto? Onko sitä olemassa? Pitäisikö sitä tuottaa?

12 Mitä juuri minä voin tehdä maitovarmuuden hyväksi?