Käsiteanalyysi Mikä on käsite? Konkretia ja abstraktio

Esitys aiheesta: "Käsiteanalyysi Mikä on käsite? Konkretia ja abstraktio"— Esityksen transkriptio:

1 Käsiteanalyysi Mikä on käsite? Konkretia ja abstraktio
Käsitejärjestelmät Käsitemäärittely Teoreettisten käsitteiden rooli Esimerkit: asuminen kaupunkitila

2 Mikä on käsite? Käsi-te: jotain, jolla tarttua kohteeseen
Konsepti (concept): järjellä haltuun otettava kokonaisuus Ymmärtäminen: kohteen saartaminen – ja tappaminen? Käsiteanalyysi: kohteen pilkkominen hallittaviksi paloiksi – säilyykö kokonaisuus hengissä?

3 Konkretia ja abstraktio
”In a certain Chinese encyclopedia animals are divided into: (a) belonging to the emperor (b) embalmed (c) tame (d) sucking pigs (e) sirens (f) fabulous (g) stray dogs (h) included in the present classification (i) frenzied (j) innumerable (k) drawn with a very fine camelhair brush (l) et cetera (m) having just broken the water pitcher (n) that from a long way off look like flies” (Foucault: Le mots et les choses/The Order of Things) Jorge Luis Borges

4 Konkretia ja abstraktio
Konkreettinen, fyysinen suhde ei ole ”käännettävissä” kieleksi Käsite on aina abstraktio, irrotettavissa tilanteesta ja sijoitettavissa jonnekin muualle Toisaalta todellisuussuhde on aina käsitteiden läpitunkema Käsitteillä on toisaalta oma konkreettinen historiansa (genealogia) ja ne sisältävät siten myös valtaulottuvuuden

5 Merkitysteorioita Käsitteen merkitystä vastaa idea mielessä
Berkeleyn kritiikki: yleiskäsitettä ei voi kuvitella Käsite viittaa olioon tai ominaisuuteen maailmassa (kuvaa sitä) Wittgensteinin kritiikki: emme voi tietää, mihin viitataan (kokoon, väriin, lukumäärään…) Käsitteen merkitys on yhtä kuin sen käyttö Wittgenstein: kielipeliteoria, perheyhtäläisyys Tavallisen kielen filosofia (ordinary language) Peirce: ikonit (fyysinen vastaavuus), indeksit (fyysinen osoittaminen), symbolit (koodattu merkitys)

6 Käsitejärjestelmät – ”ajattelun arkkitehtuuri”
Käsitteiden merkitys on aina riippuvainen toisista käsitteistä Strukturalismi: merkitys syntyy käsitteiden välisistä eroista Syntagmaulottuvuus: käsitteiden sijaitseminen rinnakkain/peräkkäin Paradigmaulottuvuus: käsitteiden vaihtoehtoisuus Daniel Chandler

7 Käsitejärjestelmät – ”ajattelun arkkitehtuuri”
Käsitejärjestelmien valta: ”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja. Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava” (Wittgenstein) Käsitteiden politiikka: ”Sanoissa on se huono puoli, ettei koskaan tiedä kenen suussa ne ovat olleet”

8 Käsitemäärittely Tutkimuksessa – toisin kuin arkikielessä - on tavalla tai toisella määriteltävä käsitteet Teoreettiset käsitteet osa teorian käsitejärjestelmää Tekniset termit erikseen määriteltyinä Luonnollisten käsitteiden eksplikointi Luonnollisten käsitteiden operationalisointi (esim. ÄO) Havaintokäsitteet

9 Teorian rooli käsiteanalyysissa
Empirismi: teoria empiirinen yleistys havainnoista (Hume: peittävän lain malli) Realismi: teoreettiset käsitteet viittaavat havaintojen ”taakse” Bhaskar: teoria viittaa generatiivisiin mekanismeihin, jotka eivät välttämättä aktivoidu Aktualismi vs. possibilismi Instrumentalismi: teoreettisilla käsitteillä ei vastinetta todellisuudessa, ne ovat työvälineitä Konstruktionismi: todellisuus koostuu käsitteistä, teoria osa käsitteellistä todellisuutta

10 Asuminen Asuminen on…

11 Tila Tila on…