Keski-Uudenmaan UUSI kunta Sivistyksen palvelut 30.9.2014, esittely Nuorisovaltuustoille.

Esitys aiheesta: "Keski-Uudenmaan UUSI kunta Sivistyksen palvelut 30.9.2014, esittely Nuorisovaltuustoille."— Esityksen transkriptio:

1 Keski-Uudenmaan UUSI kunta Sivistyksen palvelut 30.9.2014, esittely Nuorisovaltuustoille

2 Sivistyspalvelujen kokonaisuus Ryhmä jakoi kokonaisuuden 10 osa-alueeseen: Toteutus omana työnä, yhteistyönä, ulkopuolisten toimesta tai ostettuna Tavoitellaan kampuksia (palvelupisteitä), joissa on erilaisia alan sisältöjä kiinteästi, mobiilisti tai sähköisesti; myös muiden alojen sisältöjä Varhaiskasvatus Perusopetus Toinen aste Nuoriso Liikunta Kirjasto Kulttuuri Opisto Muu koulutus Oppilas- ja opiskelijahuolto Vapaa-ajan- ja kulttuuripalvelut

3 Uusi palveluverkko 2030 Koulujen ja päiväkotien muodostamisen lähtökohdat vuoden 2030 oppilasmäärillä: 5-sarjainen yhtenäiskoulu (+ muutamia pienkouluja) Opetusryhmän koko 24 opp. Päiväkodit pääsääntöisesti koulujen yhteydessä ja kooltaan 150 lasta ( => 6-8 ryhmää / pk) Tuloksena 42 koulua (ka. 800 opp./koulu) ja 74 päiväkotia (150 lasta / pk) Esiopetus osa varhaiskasvatusta Ruotsinkielisiä kouluja 2-3

4 Uusi palveluverkko 2030 Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja Sijoittuminen sinne, missä enemmistö lapsista on Ei ole merkitty kartalle, koska vuoteen 2030 mennessä on niin kaavoitus, rakentaminen kuin väestömääräkin muuttunut vuoden 2013 tilanteesta Kuvaa periaatetta muodostaa yksiköitä sekä optimoinnin tarjoaman säästöpotentiaalin, joka on –Toiminnan osalta noin 15% (40 Me) –Kiinteistöjen osalta noin 31% (10 Me; huoneistoala - 32%) –Yhteensä n. 17% (50 Me) –Investointitarve 710 Me, jonka takaisinmaksuaika 14 v

5 5

6 Toinen aste On seudullinen palvelu ja sisältää lukio- ja ammatillisen koulutuksen (löytyy cityistä) Olisi uuden kunnan oma oppilaitos ; nykyisten koulutuskuntayhtymien kohtalo (Keuda, Amisto, Hyria) Haasteena nykyiselle toiminnalle rahoituksen muutokset sekä järjestämisluvan hakeminen (valtion halu karsia toimijoita ja leikkaa rahoitusta) Joukkoliikenne saatava kuntoon ja riittäväksi!

7 Opisto (vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus) Nykyiset eri kunnalliset opistot yhdistetään ja syntynyt opisto koordinoi myös jäljelle jääviä yksityisiä / ulkopuolisia toimijoita Isomman yksikön kyky tuottaa palveluja vähenevällä rahalla kohtalainen (valtio leikkaa rahoitusta) voimavaroja löytyisi paremmin myös kehittämiseen toimintaa löytyy niin cityistä kuin lähipalvelunakin sekä mobiilisti Vaatii julkista liikennettä

8 Opiskelijahuolto On lähipalvelua ja seudullista palvelua Vaatii sote-ratkaisulta järkevyyttä ja synkronointia! Lainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen ja lisäresursointi helpompi voimavarat yhdistämällä (mm. ammattilaiset, rekrytointi, koulutus)

9 Kirjasto ja kulttuuri Ovat lähipalveluja ja seudullisia palveluja, joita on cityjen kampuksilla tarjolla enemmän kuin muissa keskuksissa Sisältöä tuottaa myös muut kuin kunnalliset toimijat Sähköisiä ja mobiileja palveluja (kirjastoissa jo nyt) Paikallisen identiteetin kannalta tärkeitä! Voimavarojen yhdistäminen järkevää (mm. henkilöstö, avustukset, kehittäminen, kokoelmat)

10 Nuoriso On lähipalvelua sekä seudullista palvelua (sis. mm. työpajat, etsivät) Valikoima laajin cityissä, muualla korostuu mobiilit ja sähköiset palvelut Paikalliset toimijat tärkeitä samoin kuin kytkös yritystoimintaan Haetaan toimintamallia kuntakokeilulla nuorisotakuun ja opiskelijahuollon toteuttamiselle lain vaatimusten mukaiseksi

11 Liikunta Lähipalvelua ja seudullista palvelua Palvelujen tuottajina myös kolmas sektori Tarjonta runsain cityjen kampuksilla (vrt. tilat) Olemassa olevat rakenteet tehokkaammassa käytössä => investoinnit vähäisemmät Paineita joukkoliikenteelle

12 Muu koulutus On seudullista palvelua, jota tuottavat ulkopuoliset tahot (amk:t, yliopistot, yksityiset oppilaitokset) Isompana omistaja / kuntana painoarvo kasvaisi ja siten => toimipisteverkko ulottuisi vielä KU-kuntaankin

13 Yhteenvetoa Kokonaisuuden kannalta yhdistyminen koetaan ryhmän näkemyksen mukaan hyvänä / palvelut turvaavana vaihtoehtona Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta yhdistyminen ei juurikaan hyödytä nykyisiä kuntia, jos niissä ei ole tarvetta (kykyä) ryhtyä palveluverkon optimointiin Talouden paine sisältä ja ulkoa on ohjannut palveluverkon optimointiin Säästöpotentiaali toteutuu vain, jos verkkoa optimoidaan kuvatulla tavalla Lainsäädännön kasvavat vaatimukset johtavat uusiin resursseja vaativiin järjestelyihin joka tapauksessa (oppivelvollisuus, opiskelijahuolto, rahoituksen leikkaus) Yhdistyminen turvaisi toimintoja ja palveluja (mm. opistot, lukiot, kulttuuri) Saataisiin resursseja kehittämiseen ja koordinointiin Olemassa olevat resurssit olisivat tehokkaammin käytössä

14 Yhteenvetoa Mahdollisia lisäkustannuksia: –Joukkoliikennettä, erityisesti poikittaisliikennettä, sekä mahdollisia yhteiskuljetuksia, tulee kehittää ja lisätä. Merkittävimpiä ovat koulukuljetukset. –ICT-järjestelmien yhtenäistäminen koko kunnan tasolla, mihin liittyy jo käynnissä olevat pedagogiset Kuuma TVT - hankkeet. Sivistyksen osa-alueista työryhmä ei esitä mitään valtiolle siirrettäväksi. Kaikki sivistyspalvelut ovat lakiin perustuvia. Osassa palveluita on järjestämisvelvollisuus, osassa mahdollisuus valita palvelujen järjestäminen ja osassa palveluja luoda edellytyksiä. Mikäli liitoksesta ei tule mitään, on sivin osa-alueissa paineita tehdä rakenteellisia muutoksia joka tapauksessa! (mm. lukiot, nuorisotakuu, opistot, kulttuuri, liikunta )

15