Virvatuli-koulutusseminaari Anna-Elina Lavaste, rehtori

Esitys aiheesta: "Virvatuli-koulutusseminaari Anna-Elina Lavaste, rehtori"— Esityksen transkriptio:

1 Virvatuli-mallin mukainen johtamisen arviointi Kuopion konservatoriossa
Virvatuli-koulutusseminaari Anna-Elina Lavaste, rehtori Kuopion konservatorio

2 KUOPION KONSERVATORION JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:n hallitus Johtokunta Opettajaneuvosto Johtoryhmä rehtori, hallintopäällikkö, apulaisrehtori Ammatillinen koulutus (apulaisrehtori, rytmimusiikin linjanjohtaja ) Laajennettu johtoryhmä 19 Johtoryhmä 3 Ainekollegioiden puheenjohtajat 6 Rytmimusiikin linjanjohtaja Musiikkileikkikoulun johtajat 2 Tanssikoulun johtaja 1 Sivutoimipisteiden johtajat 5 Tuottaja-tiedottaja Alueellinen toiminta, 5 toimipistettä Konsertti- ja esiintymistoiminta Ainekollegiot (6) piano, jouset, puhaltimet, muut soittimet, rymimusiikki, musiikin perusteet Tanssikoulu Musiikkileikkikoulu

3 Arvioinnin toteutus Itsearviointi toteutettiin Virvatuli-mallin mukaisesti talvella 2013 Arvioinnissa mukana koko laajennettu johtoryhmä (18 henkilöä), joista jokainen arvioi omaa osaamistaan Arviointiryhmän huomio: kaikki arviointikohdat eivät sovellu kaikille laaj. jory:n jäsenille Kyselyn muokkaus: lisättiin EOS (en osaa sanoa) ja merkinnät JR (johtoryhmä) ja LJR (laajennettu johtoryhmä)

4 Kyselyyn vastasi 10 henkilöä, johtoryhmä 3 + 7 muuta
Vastausprosentti näkökulmasta riippuen 52,3 – 100 % Kaikkien vastausten niputtaminen yhteen tuotti oudon arviointituloksen – oppilaitoksen johtamisosaaminen näytti monessa osiossa heikolta Lopullisessa analyysissä aineisto jaettiin kahtia, JR ja LJR, jolloin saatiin todenmukaisempi kuva osaamisesta

5 Arviointikyselyn arviointi
Kaikki arviointikohdat sopivat vain pedagogisesti koulutetuille ”ammattijohtajille” (rehtori ja apulaisrehtori) Hallintopäällikölle ei sovi kohta C (taiteellis-pedagoginen johtaminen) Vastuuopettajille (LJR:N muut jäsenet) sopivat osittain kohdat C, E ja F ja H Kyselyä olisi pitänyt muokata enemmän LJR:n jäsenten erilaisten tehtävien ja vastuiden mukaan

6 Näkökulmia johtamisen arviointiin
Jokaisella oppilaitoksella on oma johtamismallinsa Tästä johtuen johtamisen arviointikyselyn yleispätevyys ei ole samaa luokkaa kuin muiden kyselyjen Johtamisen arviointityökalua täytyy voimakkaasti muokata oppilaitoksen johtamismallin mukaiseksi Vertaisarviointi toteutettiin 3 musiikkioppilaitoksen johdon yhteisenä tapaamisena – kyselyjä ei käsitelty, mutta johtamisjärjestelmien vertailu ja muu keskustelu oli erittäin antoisaa. Suosittelen!

7 Johtamisen arviointikyselyyn liittyviä huomioita ja korjausehdotuksia
Arviointikohta A: Asiat sisältyvät pedagogiseen johtamiseen B: Otsikointi mieluummin Strateginen johtaminen, useita kaksijakoisia kysymyksiä (”havaitseminen ja ratkaiseminen”), joihin vaikea vastata, Arviointikohdat C, D ja F menevät osittain päällekkäin, selkeämpi jäsennys C: Taiteellinen ja pedagoginen johtaminen pitäisi erottaa, pedagoginen kehittämisen näkökulma puuttuu E: Kriteerit yhteismitattomia, fokus selkeämmin johtamisosaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä F: Liikaa kysymyksiä, osa kuuluisi kohtiin C ja D

8 G: Talousjohtamisen arviointikohta niukka, pitäisi kysyä myös talouden lainalaisuuksien ymmärtämistä (tulojen muodostuminen, kustannusrakenne, oman toiminnan vaikutus kustannuksiin jne.)

9 Ehdotus kyselyn rakenteeksi
A. Pedagoginen johtaminen (sis. nyk. A, C, osittain F) B. Taiteellinen johtaminen (fokuksessa oppilaitoksen konsertti-, esiintymis- ja näyttelytoiminnan linjaaminen ja ohjaaminen ym. taiteelliseen toimintaan liittyvät tehtävät) C. Strateginen johtaminen D. Henkilöstöjohtaminen (sis. osittain nyk. kohdan F) E. Talousjohtaminen F. Muu osaaminen G. Oman osaamisen arviointi ja kehittäminen

10 Johtamisen arvioinnin tulos
Arviointikysely ei onnistunut kovin hyvin, arviointityökalu ei ollut täysin toimiva Oppilaitoksessa on tehty v:sta 2005 säännöllisesti henkilöstökysely, jossa henkilökunta on arvioinut myös johtamista, sen nojalla on tehty johtamisen kehittämistyötä Virvatuli-arviointi kannatti silti tehdä, koska siinä näkökulma oli toinen ja esille tuli selviä kehittämiskohteita oppilaitoksen johtamisjärjestelmässä Vertaisarviointi antoi vielä lisää tärkeää tietoa ja uusia näkökulmia Arviointi käynnisti oppilaitoksen organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisen, johon liittyy mm. sisäistä koulutusta hallinnosta ja johtamisesta Loppupäätelmä: tärkeintä on, että arviointia ylipäätään tehdään, ei prosessin mallikkuus!