Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava 13.10.2014 Matti Vatilo.

Esitys aiheesta: "Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava 13.10.2014 Matti Vatilo."— Esityksen transkriptio:

1 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Keravan kuntalaisten ja valtuuston kuulemistilaisuus Kerava 13.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

2 Kuntajaon kehittäminen kuntarakennelaissa  Kuntarakenneselvitys – mm. metropoliselvitys ”Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.” (Kuntarakennelaki 2§) ”Yhdistymisselvityksessä tulee arvioida … kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta.” (Kuntarakennelaki 4e§) pp.kk.vvvv 2 Osasto

3 Kuntauudistus – lakihankkeet  Metropolihallinto Budjettiriihi: Lakiesitys 14 kunnan metropolihallinnosta 4.12.2014 mennessä; keskeistä kuntien kannalta MAL-tehtävien sisältö, rahoitus ja päätöksenteko  Sote-uudistus Lakiluonnos lausuntokierroksella 14.10.2014 asti, lakiesitys 11/2014, voimaan 2017; keskeistä kuntien kannalta tuottamisvastuun edellytykset  Kuntalaki Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi 26.8.2014, lakiesitys 10/2014, voimaan 2015; kuntien hallinnon, päätöksenteon ja talouden ”pelisäännöt”  VOS-laki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta vahvistettiin elokuussa 2014 ja tulee voimaan ensi vuoden alussa pp.kk.vvvv 3 Osasto

4 Metropoliselvityksen kunnat 4 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Tuusula Vihti Sipoo Selvitys valmiina 26.11.2014

5 Selvityksen tarkoitus  Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen.  Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta  Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta  Selvittäjät voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta

6 Talouden toimintaympäristön muutokset  Pitkään jatkunut olematon talouskasvu  Avoimen sektorin rakennemuutos  Kestävyysvajeesta johtuvat hyvinvointivaltion rahoitusongelmat  Nopeasti etenevä ikääntyminen (Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014) pp.kk.vvvv 6 Osasto

7 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 2010 2030 2020 2000 Talous kiristyy 1990 1980 1970 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 50 60 70 80 2040 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti vuosi indeksi 50 60 70 80 indeksi 40 0 0

8 Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1.Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2.Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3.Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4.Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue pp.kk.vvvv 8 Osasto

9 Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen  Julkinen sektori ei voi valita menestysaloja, vaan sen tehtävänä on rakentaa sellainen toimintaympäristö, joka synnyttää menestyviä aloja ja yrityksiä.  Helsingin seutu voi menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa vain voimavarat yhdistämällä.  Alueen kuntarakenne ei ole vuosikymmeniin vastannut alueen taajamarakennetta, joka on johtanut osaoptimointiin ja voimavarojen tuhlaukseen. 9

10

11 pp.kk.vvvv 11 Osasto Sipoo Vantaa Helsinki Kirkkonummi Espoo Vihti Tuusula K. Kerava 18 % 20% 27 % 37 % 27 % 40 % 18 % 17 % 14 % 40 % 34 % 31 % 28 % © MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti

12 pp.kk.vvvv 12 Osasto

13 Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi  Kuntien välinen yhteistyö  Hyviä tuloksia  Parhaat hedelmät jo kerätty  Ei ratkaisu, mutta tarvitaan jatkossakin  Metropolihallinto  Metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita  14-16 kuntaa, uusi hallintotaso vaaleineen  Kuntarakenteen muuttaminen  Metropolikaupunki, Keski-Uudenmaan Kaupunki  Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta pp.kk.vvvv 13 Osasto

14 Alustava linjaus 3.6.2014  Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista.  Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.  Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta.  Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski- Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita.  Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 14

15 Metropolikaupunki ja -seutu Kolme kuntaa: Espoo-Helsinki- Kauniainen-Sipoo-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentän yritysvyöhyke (Aviapolis) kokonaisuudessaan metropolikaupungin osaksi Kirkkonummi-Vihti (+Lohja ym.) Kerava-Tuusula (+Hyvinkää-Järvenpää- Mäntsälä-Nurmijärvi- Pornainen) 15 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Tuusula Vihti Sipoo

16 Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (Keski-Uudenmaan kaupunki) pp.kk.vvvv 16 Osasto 1.kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen 2.kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: cityalueen lähipalvelut citypalvelut kaupunkipalvelut 3.kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu 4.kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen 5.kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen 6.kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen

17 17

18 Metropolikaupunki  Muodostuu Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaasta, Sipoosta ja Tuusulan eteläosasta (1.078 miljoonaa asukasta)  Sisäiseltä rakenteeltaan monikeskuksinen  Jakautuu palvelualueisiin – ”kotikaupunkeihin”, joilla on vaaleilla valitut aluevaltuustot ja lähipalvelujen järjestämisvastuu. Palvelualueita 15-20, jolloin niiden laskennallinen koko nykyisellä väestöpohjalla on 50 000 - 80 000 asukasta. Väestöpohja on viitteellinen, ja riippuu Metropolikaupungin eri osa-alueiden toiminnallisista tarpeista.  Palvelualueita kehitetään osana kaupunkikeskusverkkoa. Jos palvelualueella on useampi kuin yksi kaupunkikeskus, joku niistä on alueensa pääkeskus  Palvelualueilla ja niiden alakeskuksissa on tarpeellinen määrä kaupunginosia ja pienalueita mm. asemakaavoitusta ja tilastointia varten pp.kk.vvvv 18 Osasto

19 pp.kk.vvvv 19 Osasto Yksikeskuksinen kaupunki Virtaukset yksisuuntaisia. Yksi hallitseva keskus ja alakeskukset Hierarkinen rakenne. Monikeskuksinen kaupunki Kaikkien keskusten välillä kaksisuuntaisia virtauksia Keskukset joko samankaltaisia tai erikoistuneita Lähde: Lähellä kaupungissa ja Vesa Kanniainen

20 pp.kk.vvvv 20 Osasto Sote-alue Metropolihallinto Ym. Metropolikaupunki Palvelualue (15-20) ”Kotikaupunki” Kaupunkikeskus Talous, hallinto, johtaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Sosiaalinen koheesio 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Neuvolat, kunnallinen päivähoito Varhaiskasvatus, perusopetus Nuorisotilat, lähikirjastot Lähiliikuntapaikat Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä päivittäinen käyttö Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Saavutettavuus joukkoliikenteellä käyttöfrekvenssi: päivittäin – viikoittain - vuosittain Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Metropolihallinto: 14-16 kuntaa, suppeat tehtävät Uudenmaan liitto / maakuntakaava, aluekehitys Sote-palveluiden tuottaminen HSL, HSY

21 Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit