Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.

Esitys aiheesta: "Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa."— Esityksen transkriptio:

1 Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa elektroneja se hapettuu ja kun se vastaanottaa elektroneja se pelkistyy Hapetus-pelkistysreaktiossa tapahtuu aina molemmat hapettuminen ja pelkistyminen, eli elektronien siirtyminen on tasapainossa  elektroneja ei merkitä reaktioyhtälöön Elektronien siirtyminen = varauksen liikkuminen = sähkövirta

2 Metallien jännitesarja s.20/maol s.146
Metallit järjestetty pienenevän hapettumiskyvyn mukaan Sen avulla voidaan ennustaa tapahtuuko metallin ja toisen metallin ionien välillä redox-reaktio Metalli voi pelkistää itseään huonommin hapettuvien metallien ionit, jolloin se hapettuu itse Jalometallit reagoivat ns. hapettavien happojen kanssa, eli happojen joissa pelkistyy jokin muu aine kuin vety

3 Normaalipotentiaalitaulukko
Maol s. 146 Kertoo pelkistymisreaktion potentiaalin (jännitteen) vertailureaktioon verrattuna (vertailuolosuhteissa T,c…) Vertailureaktiona vetyionin pelkistyminen Hapettumisreaktion potentiaalit vertailuolosuhteissa saadaan pelkistymisreaktion arvon vastalukuna Normaalipotentiaaliarvoja voidaan käyttää arvioimaan reaktion tapahtumista ja aineen pelkistys/hapetuskykyä kts. Kirja Reaktio tapahtuu spontaanisti, kun hapetus- ja pelkistysreaktioiden potentiaalien summa on > 0V

4 Hapetusluvut Hapetusluku on varaus, joka atomilla olisi, jos sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi elektronegatiivisemmalle atomille Perustilassa 0 Yksiatomisella ionilla hapetusluku on sama kuin varaus Neutraalissa molekyylissä hapetuslukujen summa on 0 Moniatomisessa ionissa hapetuslukujen summa on sama kuin varaus Tarkat säännöt s.27 Hapetusluvun kasvaessa aine hapettuu (eli luovuttaa elektroneja) ja pienetessä aine pelkistyy Yleisimmät hapetusluvut MAOL s.136

5 Tasapainotus ja hapetusluvut
Hapetus-pelkistysreaktiossa tapahtuu aina hapetuslukujen muutoksia Hapettuvan aineen hapetusluku kasvaa ja pelkistyvän pienenee Hapetuslukuja voidaan käyttää avuksi reaktion tasapainottamisessa Selvitä hapetuslukujen avulla, mikä pelkistyy ja mikä hapettuu Tasapainota niin, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät yhtä suuret Tasapainota muut yhtälössä olevat aineet normaalisti (Huom. Ei saa muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden suhteita) Tarkista aina lopuksi, että reaktioyhtälön molemmilla puolilla on sama määrä ainetta ja varausta

6 Osareaktiot Hapetus-pelkistysreaktiot on joissain tapauksissa helpoin ratkaista kirjoittamalla reaktiossa tapahtuvat hapetus- ja pelkistysreaktio erikseen osareaktioina Kts. kirja