Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä.

Esitys aiheesta: "Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä."— Esityksen transkriptio:

1 Metropolialueen kuntajakoselvitys Tuusulan valtuusto 13.10.2014 Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

2 Metropoliselvityksen kunnat 2 Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi Tuusula Vihti Sipoo Selvitys valmiina 26.11.2014

3 Metropoli 2030:n strategiset tavoitteet 1.Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2.Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3.Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4.Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue pp.kk.vvvv 3 Osasto

4 Talouden toimintaympäristön muutokset  Pitkään jatkunut olematon talouskasvu  Avoimen sektorin rakennemuutos  Kestävyysvajeesta johtuvat hyvinvointivaltion rahoitusongelmat  Nopeasti etenevä ikääntyminen (Valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsaus 2014) pp.kk.vvvv 4 Osasto

5 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa 2010 2030 2020 2000 Talous kiristyy 1990 1980 1970 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 50 60 70 80 2040 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti vuosi indeksi 50 60 70 80 indeksi 40 0 0

6 Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen  Julkinen sektori ei voi valita menestysaloja, vaan sen tehtävänä on rakentaa sellainen toimintaympäristö, joka synnyttää menestyviä aloja ja yrityksiä.  Helsingin seutu voi menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa vain voimavarat yhdistämällä.  Alueen kuntarakenne ei ole vuosikymmeniin vastannut alueen taajamarakennetta, joka on johtanut osaoptimointiin ja voimavarojen tuhlaukseen. 6

7 Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi  Kuntien välinen yhteistyö  Hyviä tuloksia  Parhaat hedelmät jo kerätty  Ei ratkaisu, mutta tarvitaan jatkossakin  Metropolihallinto  Metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita…  14-16 kuntaa, uusi hallintotaso vaaleineen  Kuntarakenteen muuttaminen  Metropolikaupunki, Keski-Uudenmaan Kaupunki  Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta pp.kk.vvvv 7 Osasto

8 Alustava linjaus 3.6.2014  Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista.  Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.  Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta.  Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski- Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita.  Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 8

9 Miksi osakuntaliitos  Lentoaseman seutu on kansallinen kehittämiskohde. Monipuolinen yritys- ja palvelukeskittymä, korkea jalostusarvo ja vetovoimainen ympäristö luovat uutta ja tuovat myös globaalisti toimivia yrityksiä seudulle Siksi  Resurssien yhdistämisellä kehittämiseen tehokkuutta ja uskottavuutta  Kehittämispotentiaali käyttöön: 38 000 vs. 1 078 000 asukasta  Suomen liikennemaantieteellisen aseman maksimaalinen hyödyntäminen pp.kk.vvvv 9 Osasto

10 Kehärata voimistaa Aviapoliksen kehitystä – tärkeä myös Tuusulalle pp.kk.vvvv 10 Osasto

11 Lentokenttäkilpailu kiristyy: Schiphol Sky City pp.kk.vvvv 11 Osasto. Lentokenttiin tukeutuvat yrityspuistot kilpailevat toisensa kanssa, parhaiten pärjäävät sellaiset, joissa kehittäminen tapahtuu koko alueen puitteissa. Stockholm Airport City-hankkeeseen investoidaan lähivuosina mittavasti. Schiphol Amsterdamissa on sen esikuva.

12 Ruotsinkylän koulu Klemetskogin koulu Osakuntaliitosalueen sijainti

13 Ote Tuusulan yleiskaava 2040 luonnoksesta

14 Focus-alue osayleiskaava 2014

15 Kuntajaotuksen muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 §) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. pp.kk.vvvv 15 Osasto

16 Kunnan osan siirtäminen toiseen kuntaan (Kuntarakennelaki 11 §)  Kun kyseessä on kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, säädetään vireillepanosta mm: Ministeriö voi panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen kuntaan määräämällä toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen.  Metropoliselvitys on VM:n määräämä erityinen kuntajakoselvitys. Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. 16

17 Päätöksenteko osakuntaliitoksissa (Kuntarakennelaki 19 §) Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskunta- rakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. pp.kk.vvvv 17 Osasto

18 Selvittäjät esittävät kaksivaiheista prosessia  Selvittäjät esittävät valtiovarainministeriölle osana metropolikaupungin perustamista erityistä kuntajakoselvitystä Tuusulan eteläisimmän osan siirtämiseksi metropolikaupunkiin. Kysymys ei ole osakuntaliitoksesta Vantaaseen.  Ministeriö päättää asiasta erikseen, kun edellytykset metropolikaupungin syntymiselle tiedetään.  Jos selvittäjien esitys hyväksytään ministeriössä, aikataulu muutokselle olisi sama kuin koko metropopolikaupungin perustamiselle (v. 2017). pp.kk.vvvv 18 Osasto

19 Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: Metropoliselvitys @metropoliselvit