Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Terveempi Pohjois-Suomi 2: Mitä saavutettiin, mikä muuttui?

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Terveempi Pohjois-Suomi 2: Mitä saavutettiin, mikä muuttui?"— Esityksen transkriptio:

1 Terveempi Pohjois-Suomi 2: Mitä saavutettiin, mikä muuttui?
Sanna Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija

2 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Sanna: Menen nämä tosi nopsaan. Laitan kuitenkin eri dioihin, koska olisi muuten raskaslukuinen yleisölle.

3 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin Sanna

4 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointi-koordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. Sanna

5 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. Sanna

6 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. OSATAVOITE 3: Strategisen tason hyvinvointilinjaukset konkretisoituvat kuntien palvelurakenteiden toiminnassa kaikilla toimialoilla. Sanna

7 Kuntalaisen hyvinvoinnin edistyminen
Maamme kunnissa, palvelualueilla ja maakunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka perustuu aktiivisesti toimiviin hyvinvointirakenteisiin OSATAVOITE 1: Osahankealueiden luottamushenkilöillä, johtavilla viranhaltijoilla ja hyvinvointikoordinaattoreilla (tmv.) on riittävä hyvinvointijohtamisen osaaminen sekä aktiivisesti toimiva tukiverkosto. OSATAVOITE 2: Yli puolessa maamme kunnista käytetään poikkihallinnollisesti sähköistä hyvinvointikertomusta (eHVK) osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. eHVK on käyttäjäystävällinen ja vastaa keskeisimpien käyttäjäryhmien tarpeisiin. OSATAVOITE 3: Strategisen tason hyvinvointilinjaukset konkretisoituvat kuntien palvelurakenteiden toiminnassa kaikilla toimialoilla. OSATAVOITE 4: TerPS2:n koordinaatiohankkeen, osahankkeiden ja sidosryhmien välinen yhteistyö on tukenut hyvinvointijohtamisen ja -rakenteiden kehittämistä kunnissa, palvelualueilla, maakunnissa ja kansallisesti. Sanna

8 Aktiivisesti toimivat hyvinvointirakenteet
Sanna

9 Hyvinvointiryhmät Suvi:
Autettu kuntia perustamaan poikkihallinnollisia, kunnan strategiseen johtoon kytkeytyviä tai sitä olevia ryhmiä, aktivoitu ja kehitetty ryhmien toimintaa.

10 Esimerkkejä 14 keskeisen toimijan rooleista ja vastuista:
Kannustaa muita jäseniä ryhmän työskentelyyn ja hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoon, seurantaan ja arviointiin Hyväksyy hyvinvointikertomukset ja vuosittaiset raportit Suvi Varmistaa, että hyvinvoinnin näkökulmat on kytketty kuntastrategiaan kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun / talousarvioon ja -suunnitelmaan osavuosikatsauksiin tilinpäätöksiin arviointi- ja toimintakertomuksiin innokyla.fi/web/malli784775

11 Vuosikelloja HVK-työ Koko HVK:n hyväksyminen
KV TA2014 ja TS 25.11 ja päätös 2.12. Lautakunnat ja johtokunnat Käyttösuunnitelmien hyväksyminen alkavalle vuodelle Johtokunnat hyväksyvät lopulliset talousarviot HVK-työ Koko HVK:n hyväksyminen talousarviokäsittelyn yhteydessä Hyvinvointisuunnittelun huomioiminen käyttösuunnitelmissa KH TA-esitys KH budjettiriihi 7.11 KV 14.2 Palvelumalli2020 työpaja Joulu Tammi KH+KV Talousarvioseminaari Marras Helmi TP2012 KH 21.3 ja 26.3 Kuntalaisten kannanotto kj-esitykseen KJ TA-esitys 28.10 Suvi Hyvinvointitiedot Loka Päätöksen-teko Maalis KV vero-päätös 14.10 KV strategiatyöpajat: 19.2,,20.3, 3.4, 24.4 ja16.5 Strategiset linjaukset Hyvinvointisuunnitelma Syys Huhti KV 16.9 yhteenveto hk-vaiheesta KH+KV 8.5. Talousarvion valmistelun linjaukset vuodelle 2014, seminaari VÄLITP. KV 16.9 KH 9.9 KH 9.9 yhteenveto hk-vaiheesta Elo Touko HVK : edell. kauden/ vuoden yhteenveto Alueellisten yhteistyöryhmien lausunnot Heinä Kesä Suunnit-teluohje KH 20.5 30.8 lautakuntien ja johtokuntien esitykset KV kaupunkistrategian hyväksyminen TP2012 KV 17.6 KV 17.6 suunnitteluohje tiedoksi Hyvinvointisuunnitelma Copyright 2007 KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy (PKF)

12 Hyvinvointiryhmien toiminta
Sanna

13 Mielestäni hyvinvointiryhmä on taas yksi ylimääräinen työ,
jolla vain täytetään lainsäätäjän keksimien ylevien periaatteiden mukaiset vaatimukset. Sanna

14 on työn aikana virinnyt ja kehitys on lähtenyt hyvään suuntaan.
Huolimatta rakenteiden keskeneräisyydestä, monenlaista yhteistä toimintaa ja yhteistyötä on työn aikana virinnyt ja kehitys on lähtenyt hyvään suuntaan. Sanna

15 Osaaminen Sanna

16 Koulutuksia, seminaareja
Hyvinvointi-johtaminen ja –rakenteet Sähköinen HVK Suvi: Mainitse haasteena erityisesti luottamushenkilöiden osaaminen! Vuosikello Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) Koulutettu 1460 henkilöä + osahankehenkilöstön pitämät koulutukset

17 Tukea omatoimisiin koulutuksiin
Suvi

18 Sähköinen hyvinvointikertomus (HVK)
Suvi

19 Julkaistu työvälineen versio 0.3
Suvi

20 Julkaistu toimintamalli
Suvi innokyla.fi/web/malli784775

21 Työväline levinnyt hyvin
134 kuntaa on valmistellut työvälineellä vähintään yhden kertomuksen 102 kunnalla valmistelu työvälineellä on kesken tai kunnalla on ainakin käyttäjätunnus Työvälinettä käyttää yhteensä 236 kuntaa eli 78 % Manner-Suomen kunnista Kuntaliiton omistukseen 11/2014 Sanna

22 110-sivuinen vaatimusmäärittely
Sanna

23 Käytettävyyttä edistetään
Sanna

24 Hyvinvointikertomuksen kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun opetellaan
Sanna

25 Oikealla tiellä ollaan!
Taustatiedon kokoaminen ja muutosten seuraaminen on välttämätöntä kestävälle päätöksenteolle. Kyllä välinekin siitä jalostuu – yhdessä ja ajan kanssa! Sanna

26 Täydellisen turhaa byrokratiaa – maalaisjärki olisi täysin riittävä hyvinvointia mietittäessä.
Älytöntä touhua. Sanna

27 Pikkuhiljaa myös ryhmän sitoutuminen on kasvanut ja
HVK nähdään muunakin kuin välttämättömänä pahana. Sanna

28 Hyvinvointijohtamisen kulttuuri
Sanna

29 Hyvinvointijohtamisen periaatteiden toteutuminen vielä alkutaipaleella…
Sanna

30 Kuntaliiton tuki on hyvin tärkeä,
että hyvinvointityö ja –kertomukset saadaan osaksi talouden ja toiminnan suunnittelua kunnissa. Voisiko tietoa jakaa myös kuntajohdon tilaisuuksissa, jossa on myös muuta kunnan toimintaan liittyvää asiaa? Suvi

31 lisäpotku, että tämä väline
Sähköinen HVK on keskeinen kuntajohtamisen työväline, mutta nyt tarvitaan vielä se lisäpotku, että tämä väline saadaan entistä paremmin yhteensopivaksi toiminta- ja taloussuunnittelun kanssa, jotta sähköinen HVK nousee sille kuuluvaan paikkaan kaikissa kunnissa. Suvi

32 Näkymätön lasiseinä kunnan sisällä
Hyvinvointi-kertomus Kuntastrategia Toiminta- ja talous-suunnitelma Suvi: Tämä todellisuus on tullut esille osahankekäynneillä, eli edelleen esiintyy valitettavan paljon tuota lasiseinää, joka estää tai ainakin vaikeuttaa hyvinvointiasioiden kytkemistä kunnan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Usein tarkoittaa käytännössä esim. sitä, että strategiaa valmistelevassa ryhmässä ei ole hyvinvointiryhmän jäsentä tai jäsen ei syystä tai toisesta nosta hyvinvointiasiaa näkyväksi osaksi strategiaa. Tämän kampittamiseksi tarvitsee Kuntaliiton tehdä töitä. Käyttö-suunnitelmat / Tuloskortit Seuranta-asiakirjat osavuosikatsaukset tilinpäätökset toimintakertomukset arviointikertomukset Vuosittainen hyvinvointi-raportti

33 Miten poikkitoiminnalliselle hyvinvoinnin edistämiselle käy soten irtaantuessa peruskunnasta entistä enemmän? Kunta: Peruspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen + vastuu hyvinvoinnin edistämisestä Sote-tuottaja: Sote-palvelujen tuottaminen Sote-alue: Sote-palvelujen järjestäminen Sote Suvi Sote Tekninen Sivistys Kulttuuri- ja vapaa-aika YTY

34 TerPS2:n merkitys Sanna

35 Sanna TerPS2 Hv-johtamisen aallon-harjalla
Tukenut muutoinkin tapahtunutta kehitystä Tehnyt abstraktista konkreettista Raivannut tietä läpi-murrolle? Sanna

36 Kiitos yhteistyökumppaneille!
Kunnat Sosiaali- ja terveysministeriö / Kaste-ohjelma Kanerva-KASTE-hanke Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt Maakuntaliitot Aluehallintovirastot Sosiaalialan osaamiskeskukset Ammattikorkeakoulut, yliopistot Innokylä Lukuisat muut hankkeet

37 Hyvinvointityö kantaa hedelmää! Kiitämme! 
Asenne sekä hyvinvointityön rakenteet ja toteutus johtamisineen ovat nyt maamme kunnissa ja kuntayhtymissä hyvin pohjustettuja – jo paljon alkua pidemmällä. Nyt ei kannata jarrutella vaan antaa luovuudelle, rohkeudelle ja hyväksi havaituille toimintamalleille tilaa ja pysyvyyttä - Kuntaliiton tuella! Hyvinvointityö kantaa hedelmää! Kiitämme! 


Lataa ppt "Terveempi Pohjois-Suomi 2: Mitä saavutettiin, mikä muuttui?"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google