Gm-kasvit ja ympäristö FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007.

Esitys aiheesta: "Gm-kasvit ja ympäristö FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007."— Esityksen transkriptio:

1 Gm-kasvit ja ympäristö FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007

2 Riski eliökunnalle  jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella  koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia  luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

3 Gm-ainesta ympäristöön  Gm-kasvista erittyy gm-ainesta maaperään ja sen bakteereihin Nielsen et al. 2001  erittymällä juurista DeVries et al. 2003,  siitepölyn kautta Saxena et al. 2004  jopa 24 km päähän Watrud et al. 2004.  viljelyjätteenä pellolle  huuhtoutumana vesistöihin jopa 82 km päähän Douville et al. 2007.

4 Gm-aines säilyy  muuntogeeni säilyy maassa neljä vuotta DeVries et al. 2003  gm-rapsin siemen maassa ainakin 5 v.  Saksassa yli talven Meier 2003  Kanadassa yli talven Douville et al. 2007  Gm-aines kestää kompostoinnin Guan 2004

5 Myrkkyjen käyttö ei vähene  Vastustuskykyiset rikkakasvit ja tuholaiset pakottavat lisäämään ruiskutusmääriä Benbrook 2004  myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä  myrkkyjäämät tuotteissa ovat suuria, jopa 50-kertaisia normaalituotantoon verrattuna. pers.comm. Dr. Guazzelli

6 Nykyiset gm-lajikkeet  Bt-toksiinia erittyy kaikkiin kasvinosiin koko kasvukauden. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50- kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä. Raps et al. 2001.  Gm-kasvin bt-toksiini säilyy maassa ainakin 7 kk. Myrkkyä on enemmän korjuutähteessä. Baumgarte & Tebbe 2005.  Vaikutuksia maan bakteerikantoihin. Baumgarte & Tebbe 2005

7  Muutoksia gm-kasvien juuriston sienilajistossa, maahengityksessä ja maabakteerien kannoissa. Castaldini et al. 2005.  Bt-toksiini säilyy hyönteissyöjissä, ja sitä löytyi petopistiäisistä. Burgio et al. 2007.  Bt-maissin kasvinosien sisältämää toksiinia siirtyy myös seitsemään maakovakuoriaislajiin, jotka eivät ole kohdelajeja. Zwahlen & Andow 2005.

8  Bakteereille ympäristössä oleva DNA on raaka-ainetta jota ne liittävät osaksi omaa perimäänsä. Meier & Wackernagel 2003  Näin ne saavat uusia aineenvaihduntareittejä ja sopeutuvat paremmin ympäristöoloihin. Springael & Top 2004.  Tällä menetelmällä ovat kehittyneet moniresistentit sairaalabakteerit

9 Siirtogeenit siirtyvät   Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho- promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet 1999.  Laboratoriokokeessa gm-kasvin DNA kykenee plasmidilla tartuttamaan maaperäbakteerin, ja toimimaan siinä. Plasmidin mukana siirtyy myös kasvin dna:ta. Gebhard & Smalla 1998

10  Geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin, ja siirsivät bakteereihin antibioottiresistenssigeenejään. Kay et al. 2002.  Gm-tupakan lehti- ja juurikudos pystyi tartuttamaan siirtogeenisiä plasmidejaan (pieniä DNA-renkaita) maaperäbakteeriin. Siirrossa liittyi bakteeriin myös tupakan omia geenijaksoja. de Vries 2004.

11 Kenttäkoe on riski  jo useita kertoja kenttäkoekasvit ovat sekaantuneet ihmisten ruokaketjuihin, sillä eristys ei pidä  gm-kasveja löytynyt Japanissa ja Uudessa-Seelannissa, vaikka viljely on kielletty

12 Tarpeeton geenikoivukoe  kaikki metsäsertifikaatit ovat sanoutuneet irti gm-puista  mitään taloudellista hyötyä ei ole  mitään valtavaa tautiongelmaa koivulla ei ole  taloudellinen riski on suuri: jos kokeesta karkaa jotain, menetetään maine ja keski-eurooppalaiset ostajat

13 Koivu on elintärkeä luonnolle  Suomessa koivu on elintärkeä ravintokohde monelle nisäkkäälle (hirvet, jänikset, peurat, hiiret ja myyrät)  kanalinnuille (teeret, pyyt ja riekot)  pikkulinnuille: siemensyöjille kuten urpiaisille, vihervarpusille, peipolle, järripeipolle; tikoille, varsinkin valkoselkätikoille; hyönteissyöjille kuten kertuille, tiaisille, puukiipijöille, hippiäisille, kerttusille ja siepoille

14  ravintoketjun alussa kirvoille, luteille, perhosille ja kovakuoriaisille sekä muurahaisille ravinto tai ruokailupaikka  kasvualustana sammalille, jäkälille ja naavoille, pesäpaikkana linnuille, karikkeen tuottajana maaperälle ja sen eliöille  koivun hajottajia esim. koivunpunikkitatti, sekä kääpiä, ruosteita ja homeita  sieniä hajottavat sienisääsket ja kuoriaiset päätyvät edelleen muiden ravinnoksi, joten vaikutukset tuntuvat koko ravintoketjussa

15 Onko tarvetta? Onko oikeutta?  aitauksessa geenikoivut ovat yhä osa ekosysteemiä  jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua  kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa  on otettu riski jonka suuruutta emme tiedä