Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Kielellinen erityisvaikeus

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Kielellinen erityisvaikeus"— Esityksen transkriptio:

1 Kielellinen erityisvaikeus
Maria Widenius Puheterapeutti, FM

2 Kielenkehitys Ikä Kielenkehitys 1 v 6 kk 10–30 sanaa
Lapsi ymmärtää enemmän kuin tuottaa 2 v n. 250 sanaa Kahden sanan yhdistelmiä 3 v Puhe vieraalle aikuiselle ymmärrettävää Lapsi taivuttaa sanoja (verbit, aikamuodot, vertailumuodot) Kielto- ja kysymyslauseet 4–5 v Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseen muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot  (”kukkeja”, ”töipaikka”) Kertova puhe 6 v Puhe yleiskielen mukaista Kielellisen tietoisuuden taidot kehittyvät (Joko se puhuu, 2004)

3 Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus
Lapsen/nuoren vaikea-asteinen kielellinen häiriö Kielen kehitys poikkeavaa ja selvästi jäljessä muuta kehitystä Kielellinen häiriö tuottaa sosiaalisia ja käyttäytymisen ongelmia

4 Yleisyys Arviota yleisyydestä vaihtelevat tutkimuksittain, n. 7 %
vaikea-asteisena 1 % Pojilla yleisempi kuin tytöillä

5 Kielellinen erityisvaikeus on pysyvä häiriö, mutta se muuttaa muotoaan iän myötä
Nuoruusiässä vaikeudet painottuvat oppimisvaikeuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin

6 Piirteitä mm. ensisanat viiveellä
puutteelliset sanahahmot (pani po. banaani, eeoe po. lentokone) puutteet lauserakenteissa äänteellisen kehityksen häiriöt kielen käytön poikkeavuus (pragmatiikka) auditiivisen erottelun ja muistin heikkous

7 Piirteitä: ymmärtämisen vaikeudet
Kielen ymmärtämisen vaikeudet ovat hyvin yleisiä, mutta voi olla vaikeita huomata arjessa Voi ilmetä levottomuutena, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä Voi johtua: Kielellisen muistin vaikeudesta Kuulonerottelun vaikeudesta Sanavaraston ja käsitteiden hallinnan puutteista

8 Ymmärtämisen tukeminen
Ymmärtämisen tukeminen korostuu, kun jutellaan vaikeammista asioista, tunteista, menneistä asioista tai annetaan ohjeita NÄYTÄ ensin itse, miten asia tehdään PILKO ohjeet pienempiin osiin KUVITA, PIIRRÄ

9 Piirteitä: oraali/verbaali dyspraksia
Neurologisperäinen häiriö, joka vaikuttaa puhemotoriikan ohjelmointiin Voi vaikeuttaa puheen ja kielen kehitystä -puutteelliset sanahahmot voi hidastaa esim. aktiivisen sanavaraston kasvua ja kieliopin kehittymistä Oraalimotoriikka: kynttilöiden ja saippuakuplien puhaltaminen, pillit, suujumppaa, veden porskuttelu jne. Puheliikkeiden harjoittelu ja automatisoituminen

10 Piirteitä: nimeämisvaikeudet
Ei tarkoita että lapsi unohtaa jo opittuja sanoja, sanat ei vaan ole juuri sillä hetkellä ”käytettävissä” Tilannesidonnaista; joskus sana löytyy, joskus ei

11 Piirteitä: pragmatiikan vaikeudet
Vaikeuksia käyttää kieltä vuorovaikutuksen välineenä Yleensä puhe selkeää ja sanavarasto laaja Puhe usein vuolasta ja syrjähtelevää Vuorottelu vaikeaa Vaikeuksia ymmärtää erityisesti ei-kirjaimellista kieltä ja tulkita toisten eleitä ja ilmeitä Puheessa liian paljon/vähän tietoa Mielen teoria/ mielen malli

12 Piirteitä kouluiässä nimeämis- ja sananlöytämisvaikeudet
Uusien sanojen ja käsitteiden oppiminen Kielellinen muisti ja –päättely Kuullun ja/tai luetun ymmärtäminen (pitkät, monimutkaiset ja käsitteelliset lauseet) Sujuvan luku- ja kirjoittamistaidon oppiminen Kerronnan vaikeudet Vieraat kielet Matematiikan sanalliset tehtävät Keskittyminen ja oman toiminnan ohjaus Sosiaaliset taidot, tunteiden käsittely

13 Kieli oppimisen välineenä:
- kieli erillinen osa ympäröivästä arkitodellisuudesta - sanavaraston täytyy kasvaa uusien aihepiirien myötä - vaaditaan entistä tarkempaa ilmaisutaitoa

14 Lukivaikeudet Kielellinen erityisvaikeus lisää riskiä lukivaikeudelle sekä laajemmille oppimisvaikeuksille Johtuu - fonologisista vaikeuksista, eli äänteiden käsittelyn taidoista - nimeämisvaikeudet, eli sanojen sujuvan mieleenpalauttamisen ongelmat

15 Kielellinen tietoisuus
kyky havainnoida ja jaksotella puhetta huomio kiinnitetään sanojen merkityksien asemesta kielen muotoon esim. sanojen pituuksien vertailu, riimittely, tavutus, alku- ja loppuäänteen tunnistaminen Ei voi olla totta, kellarissa vilistää… Kumpi on pitempi sana, käärme vai mehiläinen?

16 Tunnista lapsen oppimistyyli
Oppiiko hän näkemällä, kuulemalla, tekemällä, kokemalla, lukemalla? Liikemuisti

17 Liitännäishäiriöitä Motorinen kömpelyys Tarkkaavuuden häiriöt
Toiminnanohjauksen ongelmat Aistiyliherkkyys

18 Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot
kuvat piirtäminen ilmeet, eleet tukiviittomat KEINOT EDISTÄVÄT LAPSEN KIELENKEHITYSTÄ

19 Miksi puhetta tukevat keinot?
Ymmärtämisen tukeminen Pysähtyminen, hidastaminen 2 kanavaa: kuulo- ja näköaisti Ilmaisun ja kerronnan tukeminen Lapsen omat aloitteet Menneeseen palaaminen Rytmi, oman vuoron ottaminen Ajan ja paikan hahmottaminen AINA LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE LASTA KIINNOSTAVASTA TOIMINNASTA!

20 Tukiviittomat Viitotaan lauseen avainsanat
Hyödynnetään visuaalista kanavaa Tukevat puheen ymmärtämistä Tukevat kielenkehitystä Rytmi!

21 Kuvat ja piirtäminen kerronnan tukena

22 Mistä kuvia? Esim.

23 Piirtämisharjoitus

24 Tietokoneohjelmat Lukimaa ja Lukimaa 2 Lexia Oppivisa
Ristisanoja ynnä muuta Suomiset seikkailevat Muistileikki

25 Tabletit

26 Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun…
käytte ruokakaupassa Suunnitelkaa ja tehkää yhdessä ostoslista (kirjoita, piirrä tai rastita mainoksista kuvia), toimii muistin tukena Etsikää, nimetkää, punnitkaa, laskekaa tuotteita, maksakaa, pakatkaa ja purkakaa yhdessä

27 Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun…
valmistatte ruokaa Nimetkää käyttämiänne välineitä ja ruoka-aineita Voitte käyttää kuvitettuja ruokaohjeita: Mitatkaa, punnitkaa ja laskekaa ruoka-aineita

28 Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun…
ruokailette Kattakaa pöytä, miettikää montako ruokailijaa on, mitä välineitä tarvitaan, laitetaanko ne vasemmalle vai oikealle puolelle, keskustelkaa päivän tapahtumista ruokailun aikana, kuvailkaa miltä erilaiset ruoat maistuvat (suolainen, makea, karvas, hapan) tai miltä ne tuntuu (pehmeä, kova, sileä…)

29 Arjen tuki: mitä voitte tehdä kun…
ulkoilette Retket puistoon, metsään, kalastamaan, torille jne. Keskustelkaa, nimetkää, kuvailkaa näkemiänne ja kokemianne asioita

30 Puhevammaisten tulkkauspalvelu
Palvelua voivat tarvita kuulevat henkilöt, joilla on vamman tai sairauden takia vaikea ymmärtää tai tuottaa puhetta tai vaikea lukea ja kirjoittaa Esimerkiksi osa ihmisistä, joilla on kielellinen erityisvaikeus Laissa määritelty subjektiivinen oikeus Tulkkauspalvelua voi saada vähintään 180 tuntia vuodessa Käyttäjälle ilmaista

31 Tulkkauspalvelua voi käyttää
työssä käymisen opiskelun asioimisen harrastusten yhteiskunnallisen osallistumisen tukena

32 Miten haetaan? Puheterapeutin lausunto palvelun tarpeesta
Täytetään KELAN lomakkeet: TU 1 Vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus TU 11 Vammaisten tulkkauspalvelun asiakasprofiili Hakemus KELAAN, jossa tehdään päätös tulkkauspalvelusta


Lataa ppt "Kielellinen erityisvaikeus"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google