Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

USKONTO PERUSKOULUN OPETETTAVANA AINEENA

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "USKONTO PERUSKOULUN OPETETTAVANA AINEENA"— Esityksen transkriptio:

1 USKONTO PERUSKOULUN OPETETTAVANA AINEENA
Markku Salakka KTK 358

2 Uskonto ala-asteella opetettavana aineena 2 op
JOHDANTO Uskonto ala-asteella opetettavana aineena 2 op

3 TAVOITTEET kehittää luokan- opettajan peruskou- lun uskonnonopetukseen
TIEDOLLINEN KOMETENSSI ELI AMMATTITAITO pyrkimys kehittää luokan- opettajan peruskou- lun uskonnonopetukseen liittyvää ammatillista kompetenssia ASENTEISIIN LIITTYVÄ KOMETENSSI ELI AMMATTITAITO TAIDOLLINEN KOMETENSSI ELI AMMATTITAITO

4 OPPIMISMUODOT PIENRYHMÄALUSTUKSET
4 hengen ryhmä, joka muodostuu kahdesta työparista Ryhmälle 90 min/45 min/työpari OPPIMISPÄIVÄKIRJA Ei tarvitse palauttaa Taustalla oleva työskentelyväline, jonka avulla voi yhdistää luennoilla ja pienryhmissä tapahtuvaa pohdinta, minkä pitää näkyä esseissä

5 PIENRYHMÄOPETUS Opetusmenetelmät uskonnonopetuksessa
kertova opetus, pantomiimi, varjokuvat, kuva-analyysi, pysäkkityöskentely, yhteistoiminnalliset menetelmät, Oppimateriaaleihin perehtyminen Uskonnollinen oppimisympäristö (kirkkovierailu)

6 ESSEE aihe liittyy luokanopettajan uskonnon-opetukseen ammatillisena haasteena ja huomioi luokanopettajan ammatillisen kompetenssin uskontoa opettavana opettajana Sisältää aineistoa kirjallisuudesta, luennoista ja pienryhmätyöskentelystä Johdannossa hyvä luonnehtia esseen mahdollista kytkeytymistä kirjoittajan omaan pienryhmäaiheeseen merkkiä (myös välilyönnit) viitteet käytettyyn kirjallisuuteen (+ kansilehti, kirjallisuus-luettelo, mahdollinen muu materiaali) Selkeä liittyminen ja keskustelu suhteessa käytettyyn kirjallisuuteen Kansilehdellä; esseen nimi, tekijä, vuosikurssi, jättöpäivämäärä Jätetään liitetiedostona:

7 KIRJALLISUUS POPS 2004: www.edu.fi
Uskonnonopetus uudella vuosituhan-nella (2005) Toim. A Kallioniemi & J Luodeslampi. Kirjapaja. Helsinki. Opetan uskontoa alakoulussa (2007) Toim. S. J. Luodeslampi &. Nevalainen LK-kirjat, Helsinki. Johdatus kristilliseen kasvatukseen. (2008) Toim. J. Porkka. LK-kirjat. Helsinki. Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus (2007) Toim. T. Sakaranaho & A. Jamisto. Helsingin yliopisto. Casper –painotalo. Kurikka. Urbaani usko. Nuoret aikuiset, usko ja kirkko (2006) Toim. T. Mikkola & K. Niemelä & J. Petterson.Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 96. Kontaktiopetusta korvaava kirjallisuus soveltuvin osin) Grimmitt M (ed.) Research and Development Good Pedagogie Practice in RE Watson, B. (2006/1993) The effective teaching of religious education

8 Mitä opetetaan kun puhutaan uskonnosta ja sen opettamisesta
NÄKÖKULMIA USKONTOON Mitä opetetaan kun puhutaan uskonnosta ja sen opettamisesta

9 YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS JA USKONNONOPETUS
modernista postmoderniin yhteiskuntaan kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen suhde eurooppalaiseen ja globaaliin aatteelliseen ja uskonnolliseen kenttään kontekstuaalisuuden merkityksen tiedostaminen suhde kansalliseen identiteettiin suhde etnisyyteen ja etniseen identiteettiin moniarvoistuminen maallistuminen (sekularismi ja sekularisaatio)

10 NÄKÖKULMIA USKONTOON JA SEN OPETTAMISEEN
ANTROPOLOGINEN (uskontotiede) Uskonto inhimillisen elämän ilmentymänä KULTTUURI-HISTORIALLINEN (kirkkohistoria, yleinen historia) Uskonto historiallisena prosessina Kirkkohistoria esimerkki uskonnon itseymmärrykselle rakentuvaa historian tulkintaperspektiivistä YHTEISKUNNALLINEN (uskontososiologia) Uskonto yhteiskunnallisena ja poliittisena ilmiönä Uskonnolliset yhteiskunnalliset virtaukset (dynamiikka) Uskonnolliset yhteiskunnalliset makro- ja mikrorakenteet

11 PSYKOLOGINEN (uskontopsykologia)
FIOSOFINEN (uskonnonfilosofia) Mitä uskonto on (ontologia) Millaista on uskonnollinen tieto (epistemologia) EETTINEN Millaista on uskontoperustainen etiikka (kristillinen, islamilainen, hindulainen, samanistinen) etiikka Moraalin perusta (moraalinen motivaatio; miksi olla hyvä/paha?) PSYKOLOGINEN (uskontopsykologia) Uskonnollisen käyttäytymisen psykologiset selitysmallit Uskonnolliset kasvu- ja kehitysteoriat HUMANISTINEN uskonto yleissivistykseen kuuluvana tekijänä sen erottamattomana osana Uskonnollinen humanismi (kristillinen humanismi) Ei-uskonnollinen humanismi

12 Uskonto ja oppiminen

13 USKONNOLLINEN ELÄMÄNTAPA JA USKONNON HARJOITTAMINEN
Voidaan aistia ja tunnistaa, sen ilmetessä Näkyy käyttäytymisenä ja tapana elää Uskonnollisesti merkitystäyteisenä maailmanku-vana Uskonnollisena kasvatuksena Rukouksena Osallistumisena uskonnollisiin riitteihin ja kulttiin Osallistumisena uskonnolliseen toimintaan Uskonnollisen yhteisön jäsenyytenä

14 Uskonnollisena puheena (ajatukset, sisäinen ja ulkoinen puhe)
Uskonnollisina ja uskontopohjaisina asenteina, arvoina, normeina Uskonnollisina primäärisinä sosiaalisina suhteina, joihin käyttäytymistä säätelevien arvojen ja normien muotoutuminen perustuu Ajankäytössä ja siihen liittyvissä valinnoissa ja perusteissa Vallankäytössä ja siihen liittyvissä valinnoissa ja perusteissa Uskonnollisten, henkisten ja aineellisten artifaktien ja kulttuuristen rakenteiden Kenelle se näkyy? (yhteisölle, yhteiskunnal-le, yksilölle, ”Jumalalle”)

15 Teologinen näkökulma Kysymys “jumalasta”, “jumaluudesta” tai “tuonpuoleisuudesta”, tai “arvopohjasta Monoteismi, polyteismi, panteismi, ateismi, agnostismi Kasvatus toimintana tähtää asetettuihin ihanteisiin, jotka ilmenevät arvoina Arvot suuntaavat käyttäytymistä, yhteiskuntaa ja identiteettiä rakentavaa normistoa ihanteet ovat aina jotain toteutumatonta

16 PEDAGOGINEN IHMISKUVA
Mitä ihmisen ei tule olla? Kasvatuksen rajoittava tehtävä? Epäarvot Mitä ihminen on? Kasatuksen lähtötilana Mitä ihmisen tulee Olla? Kasvatuksen Päämääränä? Arvot

17 NÄKÖKULMIA USKONNON OPPIMISEEN (Hull 2000, 2002)
1. oppia uskonto(on) 2. oppia uskontoa 3. oppia uskonnosta 4. poisoppia uskonto tai uskonnosta ”luopumus” Eri muodot saattavat vaihdella

18 1. oppia uskonto(on) Oppia ja sisäistää jokin uskonto ja omaksua se omaksi vakaumuksekseen Esim. kasvaa uskontokunnan jäsenyyteen ja sisäistää uskonnollinen identiteetti omakseen Oppia kokemaan uskonnon arvot ja normit omikseen Sisäistää ja alkaa elää kyseisen uskonnon arvojen mukaista elämäntapaa todeksi omassa elämässään Kasvatusympäristönä on tällöin uskonnollinen mikro- ja markoyhteisö ja kulttuurinen muoto, johon oppija on sitoutunut

19 2. Oppia uskonnosta Oppia tarkastelemaan uskontoa sen ulkopuolelta,
Vaihtoehtoisesta uskonnollisesta viitekehyksestä tai perspektiivistä tai ei-uskonnollisesta perspektiivistä Prosessi vaihtelee riippuen siitä onko lähtötilanteena kyseisen uskonnon jäsenyys vai ei Jos kyseessä on jäsenyys – perspektiivi muuttuu ja vaihtuu sisäpuolisesta ulkopuoliseksi Tällöin ulkopuolinen perspektiivi pitää opetella ja oppia uutena Ulkopuolinen perspektiivi voi olla myös valmis, ”annettu” (ateismi, sekularismi)

20 3. Oppia uskontoa Oppia tapaa eläytyä uskontoon, sen omaan näkökulmaan, kun lähtökohtana on oppijan ulkopuolisuus suhteessa kyseiseen uskontoon kyky ymmärtää toisin, itselle vierasta näkökulmaa tai kulttuuria Kyky eläytyä itselle outoon näkökulmaan Eläytyä ”turistina”, ei pysyvään oppimistulokseen pyrkien Eläytyä pyrkimyksenä sisäistää tuo toinen näkökulma vaihtoehtoiseksi näkökulmaksi ja osaksi omaa maailmankuvaa

21 4. Poisoppia uskonnosta Uskonto nähdään kielteisenä ja negatiivisena tekijänä ihmiselle, yhteiskunnalle ja kulttuurille Uskontoa ei opeteta lainkaan Ideologinen poisopettaminen uskonnosta mustamaalaaminen Ideologiset vaihtoehdot; Vaihtoehtoinen uskonnollinen katsomus Ateismi (sekularismi) Agnostismi Kvasiuskonnollisuus ideologioissa

22 USKONTO, USKONNOT JA MONIKULTTUURISUUS

23

24 I N T E G R A O A D P T I O N M I N Z A T O A C E P T N D E F N C D E
M. Bennett (1986) Development model of interculutral sensitivity Ethnocentric intercultural sensitivity Ethnorelative intercultural sensitivity I N T E G R A O A D P T I O N M I N Z A T O A C E P T N D E F N C D E N I A L

25 PERUSKOULUN USKONNONOPETUKSEN REUNAEHTOJA

26 USKONNONVAPAUS JA USKONNONOPETUS
uskonnonvapauslaki (2003) Vapaus uskontoon ja sen harjoittamiseen julkisesti ja yksityisesti Vapaus uskonnosta: uskontoon ei saa pakottaa yksilön vapautta loukkaavalla tai riistävällä tavalla Perheen oikeus lasten kasvattamiseen jokaisella on oikeus oppia ja opettaa omaa uskontoaan ja siihen rinnastettavaa elämänkatsomusta perustuvat em. lisäksi ihmisoikeuksien julistukseen lapsen oikeuksien julistukseen Suomen perustuslakiin koululakiin (peruskoululaki 2003

27 JÄSENYYSPERIAATE uskonnonopetusta annetaan sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu mainittuun yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen määräytyy vanhempien uskonnon mukaan (äidin uskonto, erityisellä sopimuksella isän uskonto) uskontokuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan ilmoituksesta osallistua em. opetukseen

28 OPPILAIDEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ
koululla on velvollisuus järjestää uskontokunnan mukainen uskonnonopetus vähintään kolmelle oppilaalle sitä erikseen pyytämättä ev. lut. ja ortodoksisen kirkon jäsenille uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille erikseen pyytämättä elämänkatsomustiedon opetusta muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille erillisestä anomuksesta

29 OPETTAJA JA USKONTOKUNTA-SIDONNAINEN USKONNONOPETUS
opettajalla ei enää jäsenyysvaatimusta eli häneltä ei enää edellytetä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä em. uskonnon opetukseen opetus perustuu virkavastuuseen kuten muidenkin oppiaineiden Opettajan pedagoginen ja ammatillinen kompetenssi uskontoa opettavana ammattikasvattajana korostuu

30 PERUSKOULUN OPS:N TAVOITTEET
POPS 2004

31 Uskonnon oppimäärä alakoulussa
12 x 200 x 5 t = tuntia (n.) koulussa 13 x 38 = 494 8 x 38 = 304 alakoulussa (+ 6. luokka luokanopettajan antama uskonnonopetus) 1-2 tuntia vuodessa (= oppituntia/v) 114 tuntia yläkoulussa (38 oppituntia/v, aineenopettajan antama uskonnonopetus) 8 vuosiviikkotuntia 1 tunti/viikko neljällä vuosiluokalla (n. 38 t/v) 2 tuntia/viikko kahdella vuosiluokalla (n. 76 t/v) tuntien jaksottaminen tasajako koko vuodelle keskittäminen joihinkin jaksoihin vuodessa

32 PERUSKOULUN USKONNONOPETUKSEN TAVOITTEET
ikäkauden ja siihen kytkeytyvän kehitysvaiheen huomioon ottaen edistää: uskonnollista ja katsomuksellista yleissivistystä tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaa elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja (sekä asenteita)

33 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökul-masta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa koros-tetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta koh-data muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

34 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

35 Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

36 Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
• kykenee eettiseen pohdintaan • tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

37 ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä (spiritualiteetti, kasvatus ja uskonnonopetus) Pyhän ulottuvuus kytkeytyy läheisesti yhteen spiritualiteetin kanssa

38 Muut uskonnot Adventistinen uskonto Bahá´í-uskonto
Buddhalainen uskonto Herran kansa ry:n uskonto Islam uskonto Juutalainen uskonto Katolinen uskonto Kristinyhteisön uskonto Myöhenpien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonto Vapaakirkollinen uskonto

39 SPIRITUALITEETTI

40 SPIRITUALITEETTI, EETTISYYS JA USKONNOLLISUUS
spiritualiteetti on laajempi käsite kuin eettisyys tai uskonto uskonto ja eettisyys ovat spiritualiteetin ilmenemismuotoja, mutta eivät kattavasti Hay: ”spiritualiteetti on tietoisuutta siitä, että on olemassa muutakin kuin arkitodellisuus spiritualiteetti on yhteydessä ihmisen kuvittelukykyyn, kykyyn ylittää välitön kokemus

41 SPIRITUALITEETIN ILMENEMINEN
arvokkuus ja arvostaminen herkistyminen kokemuksen intensiivisyys ja kokonaisvaltaisuus merkitystäyteisyys, joka ei ole välttämättä sanoitettavissa eettisen tietoisuuden herääminen

42 KUUSI HERKKYYSALUETTA
elämän mysteereille jatkuvalle muutokselle ihmisen suhteelle ja riippuvuudelle luonnollisesta järjestyksestä kaiken järjestelmällisyydelle toisen ihmisen tiedostamiselle ja kunnioittamiselle oikealle ja väärälle

43 Identiteetti ja sen muotoutuminen uskonnon opet uksessa

44

45 IDENTITEETTIÄ KOSKETTAVANA (IDENTITEETTITEOREETTINEN)
Millaisena ihminen (yksilö, yhteisö) näkee itsensä Millaiseksi se tunnustaa itsensä Millaisena se tunnistaa itsensä Miten muut hänet näkevät Kuka määrittää hänet Keneksi hänet määritetään Kuinka pysyviä nämä määritykset ovat Millaisista tekijöistä ne riippuvat Monikulttuurinen identiteetti Identiteettineuvottelu Kulttuurienvälinen vuorovaikutus neuvottelutilanteessa Kulttuurienvälinen herkkyys

46 Nykyilmisen identiteetit
PYHIINVAELTAJAIHMINEN länsimaisen nykyihmisen edeltäjä ja arkkityyppi MODERNI- JA POSTMODERNI IDENTTEETTI ’’KULJEKSIA (STROLLER TURISTI (TOURIST) KULKURI (VAGABOND) (PELUR)

47 MODERNI IDENTITEETTI identiteetti on modernin ajan tuote ja keksintö
identiteetin luominen ja rakentaminen merkityksen antamisprosessi, rakentamis-prosessi identiteetin pitäminen yhtenäisenä matka kohti päämäärää kehitys on jatkumo perustuu valintoihin, joiden seurauksena jäävät jäljet

48 POSTMODERNI IDENTITEETTI
ongelmana identiteetin säilyttäminen maailmassa tapahtumien kulku ”kokoelma sattumuksia” menneisyys kielletään kestämättömänä tulevaisuus halutaan pitää avoinna elämä on episodeja ei pysyviä kehyksiä identiteetille


Lataa ppt "USKONTO PERUSKOULUN OPETETTAVANA AINEENA"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google