Miksi verta? Kuljettaa happea.

Esitys aiheesta: "Miksi verta? Kuljettaa happea."— Esityksen transkriptio:

1

2 Miksi verta? Kuljettaa happea.
Kuljettaa kuona-aineita pois (esim. CO2 keuhkoihin, urea munuaisiin ja edelleen virtsarakkoon). Kuljettaa ravintoaineita ja hormoneja. Siirtää lämpöä. Puolustusjärjestelmä.

3 Plasma (n. 55 % veren tilavuudesta)
90% vettä, loput 10%: Ravinto- ja rakenneaineet (kulkeutuvat esim. suolesta kudoksiin). Hiilidioksidi (kudoksista keuhkoihin ja sieltä uloshengitysilmaan) Kuona-aineet (munuaisiin pois suodatettaviksi). Hormonit (viestinviejinä). Plasmaproteiinit (mm. albumiinit kuljettavat vaikealiukoisia aineita, fibrinogeenit hoitavat veren hyytymistä).

4 Punasolut eli erytrosyytit (45% tilavuudesta)
- Litistetyn kolikon muotoisia, ei tumaa. Täynnä (90% tilavuudesta) neljästä hemistä, proteiinista ja rauta- atomista koostuvaa hemoglobiinia. Ainoa tehtävä: hapen (O2) kuljetus. Syntyvät punaisissa luuytimissä, perna varastoi, perna ja maksa tuhoavat. Jos happea kudoksiin pitkään liian vähän, munuaisten erittämä erytropoietiini (EPO) saa punasolujen määrän kasvamaan. Verikokeissa mitataan usein: 1. Hemoglobiiniarvo (grammaa Hg litrassa) – miehillä , naisilla 2. Hematokriitti (punasolujen prosenttiosuus) – yleensä 33-45%.

5 Valkosolut eli leukosyytit (alle 0.5% tilavuudesta)
- Tumallisia, melko kookkaita, vähän (n /mm3, kun punasoluja on n /mm3). - Elimistön poliiseja – suojelevat vieraita soluja, kappaleita ja aineita vastaan. - B-imusolut: tuottavat vasta-aineita taudinaiheuttajille. - T-imusolut: tuottavat myrkkyjä (sytokiineja) taudinaiheuttajia vastaan. - Makrofagit eli syöjäsolut: liikkuvat soluväleissä, ottavat vieraita hiukkasia sisäänsä. Neutrofiili josta voi kehittyä T-imusolu Monosyytti jos voi kehittyä makrofagi

6 Verihiutaleet eli trombosyytit (alle 0.5% tilavuudesta)
Punasoluja pienempiä, elottomia ’hituja’ Osallisena veren hyytymiseen: Haava → verihiutaleita rikki → trombiinia vereen (tämän syntymiseen tarvitaan kalsiumia) → liukoinen fibrinogeeni nauhamaiseksi fibriiniverkoksi → verisoluja tarttuu verkkoon → kuivuminen → rupi Seerumi = plasma ilman fibrinogeenia ja fibriinisäikeitä Ongelmia: Hyytyminen kymmenien reaktioiden ja entsyymien summa. Yksikin entsyymi rikki → veri ei hyydy → erilaiset verenvuototaudit. Vauriot verisuonissa – suuria liikkuvia hyytymiä → tukoksia (trombeja eli veritulppia) ahtaisiin verisuoniin.

7 Fysiologinen suolaliuos
Veren konsentraatio vastaa 0.9-prosenttisen suolaliuksen konsentraatiota (ns. fysiologinen suolaliuos) Mitä tapahtuu jos vereen lisätään laimeampaa tai väkevämpää liuosta? ABO-veriryhmät Punasolujen pinnalla on antigeenejä, valkuaisaineita joihin tarttuu niihin sopiva vasta-aine (antibodi). Veriryhmä A Punasolujen pinnassa A-antigeeniä, veressä B-vasta-ainetta Veriryhmä B Punasolujen pinnassa B-antigeeniä, veressä A-vasta-ainetta Veriryhmä AB Punasolujen pinnassa A ja B antigeenejä, veressä ei voi olla vasta-aineita Veriryhmä O Punasolujen pinta sileä, veressä voi olla molempia antigeenejä Suomalaisista A = 44%, B = 17%, AB = 8% ja O = 31% (Pohjois-Amerikan alkuasukkaat lähes sataprosenttisesti O)

8 Verenluovutuskaavio

9

10 Ihmisen sydän (jossa luodin reikä)
SYDÄN (cardia – kreikk.) Pussissa oleva ontto lihas ( g). Ulkopinnalla kaksikerroksinen sydänpussi (vähentää kitkaa). Oma kontrollijärjestelmä (sinussolmuke tahdistaa) ja verenkierto (sepelvaltimot). Sykkeessä kaksi osaa: 1. Diastole (veltostuminen) ja 2. Systole (supistuminen). …tapahtuvat peräkkäin Läpät (eteisten ja kammioiden, ja eteisten ja laskimoiden välillä) estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Ihmisen sydän (jossa luodin reikä)

11

12 EKG (elektrokardiogrammi)
Mittaa sydänsolujen solukalvojen jännitteen muutoksia: P-aalto: eteisten depolarisaatio (jännite-ero solukalvolta katoaa) → eteiset supistuvat. QRS-kompleksi: kammioiden depolarisaatio → kammiot supistuvat. T-aalto: kammioiden repolarisaatio (solujen sisäpinnan negatiivinen jännite palautuu) EKG kertoo sinussolmukkeen ja/tai sydänlihaksen toiminnan häiriöistä: Takykardia = nopealyöntisyys Brakykardia = hidaslyöntisyys Kammiovärinä = erittäin nopea ja epäsäännöllinen rytmi (esim. sydäninfarkti, sähköisku).

13 Valtimot (arteriat) vievät verta pois sydämestä ja laskimot (venat) palauttavat veren sydämeen. Välillä veri on hoitanut askareitaan hiussuonien (kapillaarien) kautta soluissa. Valtimoiden seinämä paksu ja lihaksikas, laskimoiden ohut. Laskimoissa läpät estävät takaisinvirtauksen. Laskimoissa ei painetta – miksi lentokoneessa pitää käyttää tukisukkia/-sukkahousuja? Laskimot lähellä ihon pintaa, valtimot syvempänä kehossa.

14 SUONIRETKI Pari tai kolmen hengen ryhmä tutustuu toisiinsa.
Tarkastelkaa kättä ja koettakaa tunnistaa siellä kulkevia laskimoita. Voitte piirtää kuvan esim. vihkoon ja paikantaa pinnallisten laskimoiden sijainnin kädessä. Painamalla laskimo kiinni veri alkaa pakkautumaan laskimoläppien taakse. Mikä on läppien etäisyys toisiinsa? Tarkastelkaa ja kokeilkaa jotakin ryhmäläistä käsistä, kaulasta ja kasvoista. Mitkä valtimot näkyvät sykkivinä?

15 Verenpaine Ihanne: 120/80 mmHg Yläpaine (systolinen) valtimoissa kun sydän supistuu. Alapaine (diastolinen) valtimoissa silloin kun vasen kammio on täyttymässä.

16 VERENKIERRON HÄIRIÖITÄ
Heikentynyt sepelvaltimovirtaus  happivajaus sydämessä = angina pectoris. Ateroskleroosi = valtimoiden rasvakovetustauti, kovettumaan (=plakkiin) voi muodostua trombi (=hyytymä). Tukos sepelvaltimossa  Sydäninfarkti. 3. Heikentynyt laskimopaluu, laskimoiden verentungos, läpät vioittuneet. Jalkojen nosto auttaa. 4. Suonikohjut. Laskimoiden kimmoisuuden pysyvä väheneminen ja laajentumien. Yleensä jaloissa, Syynä usein laskimoläppäviat. 5. Peräpukamat. Suonikohjuja peräaukon ympärillä.

17 Pituuden ja verenpaineen väliltä ei löytynyt yhteyttä Bi4.1 ryhmästä.

18 Hengitys (keuhkotuuletus)
Hengityselimet huolehtivat toimivasta hapen saannista ja hiilidioksidin poistosta. Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa alveoleissa. Siellä O2 diffuntoituu keuhkorakkuloiden hiussuoniin ja sieltä sydämen kautta koko kehoon. Veressä O2 tarttuu punasolujen hemoglobiiniin (proteiini). Hengitystä säätelee ydinjatkeen hengityskeskus. Kaulavaltimoissa ja aortassa olevat aistinsolut (kemoreseptorit) toimittavat sinne tiedon.

19

20 Keuhkosairauksia 1. Tulehdussairaudet (infektiot, allergiat tai vastaavat). Esim. bakteerikeuhkokuume (Streptococcus pneumoniae) ja mykoplasmakeuhkokuume (Mycoplasma pneumoniae), 5-20 % kaikista keuhkokuumeista. 2. Syöpä ja muut kasvaimet. Keuhkosyöpä (keuhkosolujen hallitsematon kasvu). 3. Perinnölliset sairaudet. Esimerkiksi PCD-oireyhtymä: tarkoittaa ihmiselimistön värekarvojen liikkumattomuutta tai tehotonta liikettä. Kartagenerin oireyhtymä jos sisäelimet peilikuvina.