Ajankohtaista Maaningan kunnassa

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista Maaningan kunnassa"— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista Maaningan kunnassa
Kuntapäivä Kunnanjohtaja Soile Lahti

2 Maaningan talous pähkinänkuoressa v. 2011
Toimintatuotot 18 m€ (TP ,2 m€, TP ,6 m€) Toimintakulut 37 m€ (TP ,8 m€, TP m€) Palvelujen ostot 18,6 m€ (TP ,7 m€, TP ,5 m€, TA ,2 m€) Verotulot /asukas € (TP 2010 / €) Valtionosuudet /asukas € (TP 2010 / €) Henkilöstön määrä 409 (TP ) Toimintakuluissa Lomituspalvleut, Palveuiden ostossa Siiliset. Henkilöstön määrässä huom. Lomitus, vos-harkkarit nostivat

3 Maaningan talous pähkinänkuoressa v. 2011 (2)
Tulos € (TP €, TA €) Vuosikate /asukas 239 € (TP €, TA €) Vuosikate % poistoista 100,9 % (TP ,2 %, TA ,4 %) Suhteellinen velkaantuneisuus 31,8 % (TP 2010 / 47,3 %) Lainat /asukas € (TP 2010 / 2483 €) Investointien tulorahoitus% 101,1% (TP %)

4 Yleistä taloudesta Alijäämäisiä tilinpäätöksiä vuodesta 2005 lähtien
”Aina kun yksi asia saatiin kuntoon, ilmaantui toinen ongelma” Maaningalle kertyi ensimmäistä kertaa kattamatonta alijäämää vuonna 2011, alijäämää nyt noin € Vuonna 2011 tehtiin arvio siitä, että vaan ilman erityisiä tasapainottamistoimia ja määrätietoista talouden tervehdyttämistä alijäämä uhkaa nousta kestämättömälle tasolle Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi ja alijäämän kattamiseksi hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2011 Ilmaantumisjärjestyksessä keskeisimmät syytä alijäämiin ovat olleet Käyttötalouden menot oman kunnan toiminnassa parina ensimmäisenä alijäämävuotena Välttämättömät investoinnit Siiliset, jonka kulujen kasvu ollut Maaningalla yli miljoona euroa/vuosi Pienen kunnan riskinsietokyky

5 Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma
Tavoitteena on, että vuoden 2013 tilinpäätös on ns. nollatulos ja että taseen alijäämä on katettu vuoden 2014 loppuun mennessä Periaate: tulopohjan parantamiseen tähtäävien toimien ohella keskitytään vain kunnan perustehtävän kannalta oleellisiin ydintoimintoihin ja luovutaan sellaisesta omaisuudesta ja toiminnasta, joka ei ole perustehtävän hoitamisen kannalta välttämätöntä Keinovalikoimassa mm. veronkorotukset, kunnan kiinteistöohjelma, kouluverkostotarkastelu, henkilöstön tehtäväkuvat ja mitoitukset (lomautukset eivät ole poissuljettuja), yhteistoiminta-alueiden talouden ohjaus, hankkeet, avustusten leikkaukset, tuottavuuden parantaminen ym. Erityishaasteena se, että kuntayhteistyön kasvaneen volyymin ja erityisesti Paras-hankkeen edellyttämien sote-ratkaisujen myötä kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteet voivat kohdistua vain pieneen osaan kunnan taloudesta (80%/20%) Alijäämäisiä tilinpäätöksiä vuodesta 2005 lähtien Syyt vaihdelleet, kuvaavaa on, että kun yhden asian sai hallintaan, seuraava putkahti esiin

6 Kunnan toiminta ja kuntayhteistyö
Viime vuosien kuntayhteistyöhankkeita: Maaningan, Nilsiän ja Siilinjärven Siiliset -sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 2010 (edeltävästi Siilinjärven- Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän purkaminen) Perusturvan ja terveydenhuollon yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa 2013 – todennäköinen, mutta ei vielä lopullista päätöstä (edeltävästi Siilisetin purkaminen) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue 2011 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue 2012 Lomituspalvelut 2011 Kun lisäksi otetaan huomioon aiempi kuntien välinen yhteistyö (mm. erikoissairaanhoito, pelastustoimi, jätehuolto, palkka- ja taloushallinto, kansalaisopistotoiminta, tietohallinto) ja kuntayhteistyössä hoidettavien palveluiden kokonaisuuden merkitys kunnalle, kunnan oma toiminta ja kuntayhteistyö eivät ole erillisiä teemoja, vaan kunnan toiminnassa kuntayhteistyöllä on yhä suurempi merkitys. Muutos ei ole mikään tilapäinen asiantila, jonka jälkeen koittaa suvantovaihe. Maaningalla on ollut muutosten aikaa koko sen viiden ja puolen vuoden ajan, kun olen kuntaa johtanut. Tuntuu, että viime aikoina tämä muutosten tahti on vain kiihtynyt. Osa muutostilanteista on ollut kotikutoisia, osassa niihin on meitä ohjannut valtio. Yhtä kaikki, väittäisin, että muutos ei ole kunnissa, eikä ainakaan Maaningalla, mikään väliaikainen ilmiö, vaan se on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. Toiminnassa ei oikein voi enää orientoitua niin, että joskus tulee vielä suvantovaihe, vaan enemmänkin niin, että suuretkin muutoshankkeet ja niiden läpivieminen perustehtävien ohella on tullut arkipäiväiseksi. Toisaalta olen sitä mieltä, että rakenteiden ympärillä käytävät muutokset vievät niukat resurssit sinne toiminnan sisältöjen kehittämisen kustannuksella eli rajansa kaikella tässäkin

7 ”välitilinpäätös” syksyllä 2011
Monia talouden tai toiminnan kannalta merkittäviä päätöksiä enää tehdä Maaningan kunnan valtuustossa, vaan eri yhteistoimintafoorumeilla Kuntayhteistyön kautta merkittävä osa Maaningan taloudesta ja toiminnasta ei ole enää Maaningan näkökulmasta demokraattisesta kontrolloitavissa: miten toteutuu kunnan asukkaiden itsehallinto? Viime vuosien kuntayhteistyö, erityisesti lukuisat rakentamiset ja purkamiset, ovat sitoneet resursseja kunnan kehittämisen kannalta tärkeiltä henkilöstöryhmiltä toiminnan rakenteisiin Kuntatalouden realiteetit ja tulevaisuudennäkymä siinä eivät ole erityisen valoisat Kuntauudistus? Käyttääkö valtuusto korkeinta valtaa? Miten koko kunnallisen itsehallinnon henki toteutuu Maaningalla vai toteutuuko?

8 Maaninka-Kuopio -yhdistymisselvitys
Loppusyksystä 2011 Maaningan kunnanhallitus esitti Kuopion kaupunginhallitukselle yhdistymisselvityksen käynnistämistä. Esitys perustui: Arvioon siitä, mikä olisi paras mahdollinen tapa järjestää Maaningan kunnan asukkaille hyvät peruspalvelut myös tulevina vuosina sekä turvata alueen kehittyminen, ja tarpeeseen saada tietoa tämän vaihtoehdon vaikutuksista Maaningan tahtotilaan saada omalta osaltaan yhdellä kertaa kestävä kokonaisratkaisu, jolla vältetään mahdollinen peräkkäisten kuntaliitosten tai niiden selvitysten ketju, tai toisaalta palvelutuotannon järjestämisvastuun pirstaloituminen eri yhteistoiminta-alueille Kunnan asukkaiden näkökulmasta on selkeämpi, että palvelut saadaan yhdestä riittävän vahvasta kunnasta, jossa ne ovat demokraattisesti kontrolloitavissa Kuntaliitoksen kautta palveluiden järjestämiselle saataisiin myös vahvempi taloudellinen perusta ja parempi riskinkantokyky Maaninka oli valmis tuomaan oman panoksensa siihen, että Kuopio muodostuisi entistä vahvemmaksi suhteessa muiden kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin, mikä osaltaan voisi vahvistaa myös koko Pohjois-Savon kehitystä. Päätökset Maaningan valtuustossa ja Kuopion kaupunginhallituksessa molemmissa yksimielisesti Maaninka ei ole tässä selvityksessä siksi, että hakisimme palvelutuotannon yksikkökustannusten vertailun perusteella tehokkainta toimijaa palveluidemme järjestäjälle tai että uskoisimme, että huoltosuhteemme tai kunnan asukkaiden palvellut kuntarajoja siirtelemällä mitenkään automaattisesti ja mekaanisesti paranevat, vaan siksi, että me näemme tässä mahdollisuuden. Meidän mielestämme kilpailu ei ole niinkään alueen kuntien välistä, vaan yhä enemmän alueiden välistä.

9 Maaninka-Kuopio –yhdistymisselvitys (2)
Selvitys antaa vastauksen siitä, miten palvelut Maaningalla mahdollisen yhdistymisen jälkeen järjestettäisiin ja mikä olisi Maaningan alueen asema ja todennäköinen kehitys osana Kuopion kaupunkia Kyse on faktatiedon tuottamisesta varsinaisen yhdistymispäätöksen tekemisen tueksi eikä sitä tule sekoittaa yhdistymisestä päättämiseen Yhdistymissopimus ja liitteenä oleva palveluiden järjestämissuunnitelma tulevat päätöksentekokäsittelyyn ensi syksynä Mahdollista liitoksen ajankohtaa ei ole vielä poliittisesti linjattu, keskustelun päävaihtoehtoina ovat vuodet Yhdistymisselvityksen ”peruskivet”: Lähipalvelujen turvaaminen yhdistyneen kunnan asukkaille Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen (lähidemokratia) ja uudet toimintamallit Luottamus, avoimuus, toisen osapuolen kunnioittaminen ja erityispiirteiden hyväksyminen Vastoin monia meille annettuja varoituksia siitä, miten Maaningan terveyspalvelut siirtyvät varmasti Kuopion Petoselle ja meidän miljoonainvestointimme, uusi Maaninkajärven koulu lakkaa ja siirretään Kuopioon, neuvottelut ovat edenneet erittäin hyvässä hengessä. Määrittelimme selvitykselle jo ihan alussa arvot, avoimuus, yhteistyö, luottamus, ja voin sanoa, johon uskon luottamushenkilöjohtommekin yhtyvän, arvot eivät ole jääneet vain kauniiksi sanoiksi paperilla.

10 Kuntauudistus: huomioita Maaningan lausunnosta kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdotukseen
Selvitysalue uusien kuntien muodostamiseksi Pohjois-Savossa Maaningan valtuusto ei ottanut kantaa toisten kuntien puolesta, mutta se pitää omalta osaltaan mahdollisena laajemman kuntajoukon välistä yhdistymisselvitystä ja näkee tässä suhteessa vahvimmat perusteet Kuopion luontaisen toiminnallisen seudun kuntien välillä. Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalakia uudistettaessa kunnallisten osallistumisoikeuksien näkökulmasta on syytä tarkastella niin edustuksellisen kuin suoran demokratian välineistö. Myös suoran osallistumisen ja vaikuttamisen suhde edustukselliseen demokratiaan on nykyisellään osin jäsentymätön ja ristiriitainenkin. Ehdotettiin, että kuntauudistukseen liittyen käynnistettäisiin oma selvityskokonaisuutensa kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi ja uusien toimintamallien löytämiseksi, joka toteutettaisiin yhteistyössä kuntien, valtion ja tutkimus- ja tiedeyhteisöä edustavien tahojen kesken. Kuntalailla tätä asiaa tuskin ratkaistaan, vaan vastuuta tulee kantaa kunnissa. Pallon on kunnilla, mutta osataanko sitä käyttää?

11 Miltä näyttää maaningan tulevaisuus?
Talouden tasapainottamisohjelmaa täytäntöön pannaan tavoitteellisesti ja määrätietoisesti, taloutta hoidetaan vastuullisesti riippumatta siitä, mikä päätös yhdistymisestä aikanaan tehdään Yhdistymisselvityksen kautta Maaninka saa yhden mahdollisen tulevaisuudennäkymän, johon valtuusto voi ottaa kantaa faktatiedon perusteella Mikä ratkaisu kuntarakenteen osalta tulevaisuudessa syntyykin, Maaningalla on vahva usko siitä, että siellä on hyvä asua, elää ja yrittää jatkossakin – joko itsenäisenä kuntana tai osana vahvaa, menestyvää Pohjois-Savon ja koko Itä- Suomen veturia Kuopiota Ei tätä lopun aikojen meininkiä, vaan toimintaa niin, että jos emme yhdisty, meillä on hyvä pohja jatkaa ja jos yhdistymme, uusi kunta saa siihen hyvän pohjan Ensi syksy on vaa ankielen asemassa