Aineisto on vapaasti muokattavissa

Esitys aiheesta: "Aineisto on vapaasti muokattavissa"— Esityksen transkriptio:

1 Aineisto on vapaasti muokattavissa
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. 5. TOINEN MAAILMANSOTA 1939–1945 Saksan etenemisen vuodet 1939–1941, Liittoutuneiden voiton vuodet 1942–1945, Sodan jälkiselvittelyt ja YK 1945 , kirjan sivut 69 – 82

2 5.1. Konfliktin taustat Versailles’n rauhasta johtunut katkeruus Saksan, Italian ja Japanin agressiivinen laajentumispolitiikka NL halu levittää ideologiaansa Nationalismista johtuvat ristiriidat Kansainliiton heikkous ja länsivaltojen myöntyvyys Tšekkoslovakia viimeinen pisara  Länsivallat tukevat Puolan turvallisuuden NL ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus

3 5.2. Akselivallat vastaan liittoutuneet
Saksa hyökkää puolaan - Akselivallat (Saksa, Italia, Japani + 6 muuta) - Liittoutuneet (I-B, Ranska, yhdysvallat, NL + 23 muuta) Salamasota

4 1) Puola kukistuu helposti
Saksan sotakone lähti liikkeelle kohti Puolan rajoja 1. syyskuuta 1939. Käytössä oli salamasotataktiikka: Hyökkäyksellä oli selkeät painopisteet. Vihollislinjat murskattiin muutamista kohdin yhtäaikaisella tykistökeskityksellä ja ilmaiskuilla. Panssarikiilat tunkeutuivat vihollisen puolustuslinjoihin. Tykistö ja ilmavoimat iskivät samanaikaisesti vihollisen saattueita, asemia ja huoltoa vastaan.

5 Ranskalaiset joukot matkalla ensimmäisen maailmansodan taisteluihin 1916 (alla). Saksalaiset valtasivat Varsovan syyskuussa 1939 (vas.).

6 2) Saksa valloittaa Tanskan ja Norjan 1940
3) Pohjois-Ranska ja Atlantin rannikko (Vastarintaliike Lontoosta) 4) Taistelu Britanniasta

7 Battle of Britain Aivan kaikkia tavoitteitaan Hitler ei saanut toteutettua vuonna 1940: Yli brittisotilasta onnistui nopeasti perääntymään mannermaalta Dunkerquen tukikohdasta Britanniaan saksalaisten saarrostuksesta ja pommituksesta huolimatta. Saksalaiset pommittivat ankarasti Britteinsaaria, mutta eivät saaneet ilmaherruutta. Maihinnousu Englantiin jäi suunnitelmaksi. Battle of Britain käynnissä. Mukana Royal Air Forcen ja Luftwaffen koneita.

8 5) Balkan ja Pohjois-Afrikka
Saksa ryhtyi tukemaan kehnosti menestyvää Italiaa Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa. Saksa valloitti Jugoslavian ja Kreikan1941. Pohjois-Afrikassa Saksa valloitti kenraali Rommelin johdolla suuret alueet.

9 6) Operaatio Barbarossa 1941 (Hyökkäys Neuvostoliittoon)
Kesäkuussa 1941 alkoi Saksan suuroperaatio Barbarossa eli hyökkäys Neuvostoliittoon. Hyökkäämättömyyssopimus maiden välillä oli vain muisto. Saksan hyökkäyksen pääkohteita olivat Leningrad, pääkaupunki Moskova ja strategisesti tärkeä Stalingrad. Saksan tarkoituksena oli vallata Neuvostoliiton Euroopan puoleinen osa Astrahanin–Arkangelin linjalle asti ja saada haltuun taloudellisesti ja sotilaallisesti merkittävimmät alueet.

10

11 5.3. Ratkaisun vuodet – Akselivaltojen tappio
Japani hyökkää Pearl Harboriin 1941  USA liittyy sotaan  materiaalinen ylivoima liittoutuneille Kartassa näkyvät Japanin valloitukset Tyynenmeren alueella toisen maailmansodan alkuvaiheessa.

12 Yhdysvalloissakin sodasta yritettiin tehdä koko kansan asia.
Millaisina viholliset kuvattiin? Millä keinolla vihollista vastaan sanottiin voitavan iskeä?

13 Afrikassa El Alameinin tappio akselivalloille 1942
 1943 Italia antautuu Saksa häviää Stalingradissa

14 Liittoutuneiden yhteistyö tiivistyy
Liittoutuneiden johtajat tapasivat joulukuussa 1943 Teheranissa ja neuvottelivat sodan päämääristä. Paikalla olivat kolme suurta: Neuvostoliitto, Englanti ja Yhdysvallat – ja niiden johtajat Stalin, Churchill ja Roosevelt. Päätettiin vaatia Saksan ehdotonta antautumista. Sotatoimet koordinoitiin: päätettiin avata toinen rintama Eurooppaan.

15 Euroopassa * Miestappiot söivät saksalaisten taistelutahtoa  Hitler ei huomioinut tilannetta * Normandian maihinnousu (Teheranin kokous 1943)  lopun alku saksalaisille  Kilpajuoksu Berliiniin  Saksalaiset antautuvat toukokuussa 1945

16 Kolmen suuren liittoutuneiden edustajat tapasivat helmikuussa 1945 Jaltalla.
Siellä sovittiin Saksan ja Berliinin jakamisesta miehitysvyöhykkeisiin, kun Saksa saataisiin lyötyä lopullisesti ja sota lopetettua. Neuvostoliitto piti kiinni valloittamistaan alueista Puolassa ja vaati turvallisuustakuita Väli-Euroopassa. – Enteitä kylmän sodan synnystä! Britit ja amerikkalaiset pommittivat 1943–1945 Saksan kaupunkeja, joissa kuoli yli puoli miljoonaa saksalaista siviiliä. Esimerkiksi Hampurin ja Dresdenin pommitukset tuhosivat suurimman osan kaupunkien keskustoista Kuva Hampurista operaatio Gomorraksi nimetyn pommitusaallon jälkeen.

17 Saksan kolmannen valtakunnan lopullinen tuho
Venäläiset valloittivat Berliinin huhtikuussa 1945. Hitler lähipiireineen teki itsemurhan bunkkerissaan Berliinissä. Saksa antautui länsiliittoutuneille ja puna-armeijalle Sota Euroopassa oli päättynyt. Potsdamin konferenssissa 1945 liittoutuneet päättivät Saksan kohtalosta: Saksalle uudet rajat, valloitukset luovutettava Sotakorvaukset Saksan aseista riisuminen natsien tuomitseminen sotarikoksista. Liittoutuneet Brandenburginportin edustalla (vas.), tuhoutunut Valtiopäivätalo (kesk.) ja Stalinin kuva Unter den Linden –kadulla Berliinissä kesäkuussa 1945.

18 Aasiassa * Kesällä 1942 USA aloittaa rynnistyksen * Japanilaisten sitkeä vastarinta laajasta rintamasta huolimatta  Suuret miestappiot * Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit  Japani antautuu elokuussa 1945  II MS päättyy

19 5.4. Sodan jälkeen Mittaamattomat aineelliset vahingot (Itä-Eurooppa, Saksan ja Englannin kaupungit) 55 miljoonaa kuollutta, n. puolet siviilejä - Kaupunkien pommitukset - Saksan miehitysalueilla ihmiset pakkotyöhön - Juutalaisten joukkotuho Tehtävä: Taistelutoverien (amerikkalaisten saa- puminen keskitysleirille) pohjalta pohtikaa Ryhmissä annettuja kysymyksiä Tehtävä: Millaisia tavoitteita YK:lle asetettiin ja millä tavalla sen toimintaa pyrittiin kehittämään verrattuna kansainliittoon?

20 Uusi maailmanjärjestö syntyy - YK
Sodan jälkeen oli jälleen tarve luoda yhteisö, jonka tehtävä olisi maailmanrauhan takaaminen. Tavoitteena oli laajempi ja toimintakykyisempi liitto kuin Kansainliitto oli ollut. YK:n peruskirja allekirjoitettiin 1945: mukana silloin 50 valtiota. YK:n peruskirjaa kritisoiva pilapiirros väittää, että perustajavaltiot pelaavat kukin omaa peliään. Piirroksen teksti kysyy: ”Hieno tiimi, mutta tekisikö pieni yhteishenki pahaa…” Mitkä valtiot muodostavat kuvan YK-klubin? Mikä valtio niiden lisäksi pääsi YK:n turvallisuusneuoston vakinaiseksi jäseneksi

21 YK:lla on toimintaa rauhanturvaamisesta humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön.
Suomi ollut aktiivisesti mukana vuodesta 1955.

22 YK:n organisaatio Turvallisuusneuvosto Yleiskokous
Talous- ja sosiaalineuvosto Kansainvälinen tuomioistuin Huoltohallintoneuvosto Sihteeristö Ohjelmat ja rahastot mm. UNCTAD UNDP UNEP UNICEF UNHCR Erityisjärjestöt mm. ILO FAO UNESCO WHO IMF Mitkä organisaation osista ja järjestöistä tunnistat?

23 YK:n Ihmisoikeuksien julistus 1948
Julistus määritteli ensimmäistä kertaa kattavasti ja kansainvälisesti ihmisoikeuksien sisällön. Ihmisoikeuksien tunnusmerkit: universaalius, perustavanlaatuisuus ja luovuttamattomuus. Julistus sisältää sekä positiivisia oikeuksia (esim. oikeus opetukseen) että negatiivisia oikeuksia (esim. oikeus olla joutumatta kidutuksen kohteeksi). YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa.

24 Yhdysvaltain lahja YK:lle sen 40-vuotisjuhlissa oli mosaiikki ”Kultainen sääntö”
"Do unto Others as You Would Have Them Do unto You" lukee teoksen alareunassa. Mitä lause tarkoittaa? Miten se sopii YK:n toimintaan?