-julkaisun tausta-aineisto

Esitys aiheesta: "-julkaisun tausta-aineisto"— Esityksen transkriptio:

1 -julkaisun tausta-aineisto

2 Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille Energiateollisuuden projektiryhmä on koonnut oppaaseen asiantuntijoiden vastauksia asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (ilmastonmuutos.info) on tukenut oppaan tuotantoa osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutusta Projekti antaa myös koulutusta energiayritysten asiakaspalvelijoille Kalvot ja Kompassi-esitteet ovat ladattavissa Energiateollisuuden kotisivulla Tietoruudut Versio

3 Miksi ilmastonmuutosta hillitään
Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta Ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä On mahdollista, että lämpenemisellä on vahingollisia vaikutuksia koko maapallolle Lämpeneminen vaikuttaa ihmisten ja muiden eläinten sekä kasvien elämään Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa tähän Tietoruudut Versio

4 Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kulutuksesta vuonna 2002 Lähde: Eurostat
Tietoruudut Versio

5 Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden g/kWh vuonna Lähde Eurelectric, * vuoden 2002 tiedot, ** vuoden 2001 tiedot Tietoruudut Versio

6 Sähkön hankinta energialähteittäin 2004 86,8 TWh
Nettotuonti 5,6 % Öljy 2,1 % Vesivoima 17,0 % Tuulivoima 0,1 % Kivihiili 18,2 % Turve 7,5 % Biopolttoaineet 1,7 % Maakaasu 11,6 % Jätepolttoaineet 1,1 % Ydinvoima 25,1 % Tietoruudut Versio

7 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 54 TWh, 2004
Kivihiili 26 % Turve 19 % Puu 10 % Öljy 4 % Muut 2 % Maakaasu 39 % Tietoruudut Versio

8 Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa
Tietoruudut Versio

9 Kaukolämmön tuotanto vuonna 2004
32 TWh Tietoruudut Versio

10 Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden Suomessa g/kWh
100 200 300 400 500 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Tietoruudut Versio

11 Sähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöt Suomessa tuotettua sähköä kohden g/kWh Lähde: Enprima
Tietoruudut Versio

12 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden lisäämistavoitteet ns. RES-E -direktiivin mukaan, lähde Euroopan unioni Tietoruudut Versio

13 Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vuonna 2000 Yhteistuotannon määritelmät poikkeavat eri maissa Lähde: Eurelectric 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ranska Irlanti Ruotsi Belgia Iso-Britannia Portugali Espanja Kreikka EU-15 Saksa Italia Itävalta Luxemburg Suomi Alankomaat Tanska Tietoruudut Versio

14 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita Niistä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O) Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br) Tietoruudut Versio

15 Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta
Hiilidioksidi 60 % Metaani 20 % Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 % Dityppioksidi 6 % Lähde: IPCC 2001 Tietoruudut Versio

16 Kioton pöytäkirja Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä. Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli voimaan Suomi ratifioi muiden Euroopan unionin jäsenmaiden mukana Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. USA ja Australia ovat jättäytynet pöytäkirjan ulkopuolelle. Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita. Tietoruudut Versio

17 Hiukkaspäästöt Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt sekä kaukokulkeuma Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä Tietoruudut Versio

18 Päästökauppa EU:n jäsenmaat ovat laskeneet liikkeelle päästöoikeuksia (allowance), jotka on jaettu laitoksille kansallisen jakosuunnitelman mukaan (National allocation plan = NAP) Päästöoikeudet ovat voimassa kausittain: ; jne. Laitoksen saama päästöoikeusmäärä on kiintiö, jolla voi käydä kauppaa Päätös kunkin toimijan saamasta päästöoikeusmäärästä tehdään koko kaudelle ennen kutakin kauppajaksoa EU:n päästökaupan piirissä on runsaat puolet Suomen kasvihuonepäästöistä Eniten päästökauppa koskettaa energiantuotantoa ja osaa teollisuudesta. Runsaasti päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella Tietoruudut Versio

19 Mihin tavoitteisiin EU on sitoutunut
Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin yhteinen päästövähennys-velvoite vuoden 1990 päästötasosta on 8 prosenttia EU:ssa osa maista joutuu vähentämään päästöjä ja osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina keskimäärin vuoden 1990 tasolla Päästöjen vähentämistoimia voidaan tehdä kansallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä jätehuollossa. Maat voivat käyttää tarkoitukseen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta Näiden toimien lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen (lähinnä metsät) käytön velvoitteen täyttämiseksi Tietoruudut Versio

20 Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2004 Lähde: Tilastokeskus
Miljoonaa tonnia Tietoruudut Versio

21 Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2005* Lähde: Tilastokeskus
Tietoruudut Versio

22 Sähköenergian verollisen hinnan kehitys Lähde: Energiamarkkinavirasto
1 2 3 4 5 6 1/1997 4/1997 7/1997 10/1997 1/1998 4/1998 7/1998 10/1998 1/1999 4/1999 7/1999 10/1999 1/2000 4/2000 7/2000 10/2000 1/2001 4/2001 7/2001 10/2001 1/2002 4/2002 7/2002 10/2002 1/2003 4/2003 7/2003 10/2003 1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 snt/kWh Kotitaloudet Tietoruudut Versio

23 Lämmön keskihinta kehitys 1.1.1981 = 100
Tietoruudut Versio

24 Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen 1. 2. 2005 yht
Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen yht. 9,78 snt/kWh, lähde Energiamarkkinavirasto Arvonlisävero 18 % Sähkön hankinta 33 % Sähköverot 8 % Sähkön myynti 6 % Jakeluverkkosiirto 31 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 2 % Tietoruudut Versio

25 Energiaa säästäviä tuotantotapoja
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasta jopa prosenttia hyötykäyttöön Yhteistuotanto on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu Vesi- ja ydinvoima ovat tuotettua kilowattituntia kohden edullisimmat sähkön tuotantotavat Tietoruudut Versio

26 Kotitaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta
käyttämällä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen noudattamalla energiansäästöohjeita käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä vähentämällä yksityisautoilua käyttämällä kaukolämpöä tai puulämmitystä ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä ostamalla kestäviä ja laadukkaita kulutustavaroita kierrättämällä ja korjaamalla laitteita ja tavaroita lajittelemalla jätteet laittamalla jätteet hyötykäyttöön Tietoruudut Versio