V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo 7.6.2010 Hannele Nyroos, LYMO.

Esitys aiheesta: "V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo 7.6.2010 Hannele Nyroos, LYMO."— Esityksen transkriptio:

1 V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo 7.6.2010 Hannele Nyroos, LYMO

2 Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytty Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009 Laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke Valtioneuvosto hyväksyi yhteisen lausuman toimeenpanosta Suunnitelmista raportoidaan komissiolle 22.3.2010 mennessä

3 Voittaja ”Suomi nousuun vesiosaamisen avulla” (59 % äänistä) Toinen ”Tehdään Suomesta luomumaa” (27 % äänistä) Kolmas ”Martti Ahtisaari –keskus” (13 % äänistä) Vesiosaaminen Tehtävä Suomelle – kilpailun voittaja

4 Suunnitelmien ydinviestit  Pinta- ja pohjavesien hyvä tila saavutetaan pääosin vuoteen 2015 mennessä  Suomenlahdella ja monissa rannikon jokivesistöissä aikataulupidennyksiä 2021 ja 2027  Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia toimia, eri sektoreilla tarvittavat toimet yksilöity  Lisärahan tarve nykytasoon (n. 1,5 mrd. € vuodessa) verrattuna noin 15 % (235 milj. € vuodessa)  Toimeenpano edellyttää laajaa sitoutumista, hallinnon on oltava aloitteellinen

5 Mitä lisätoimia tarvitaan? Maatalouden ravinnepäästöjen hallinta (noin 65 % peltoalasta) ja tehostettu hallinta (5 % peltoalasta) Kasvipeitteisyyden lisäys (noin 20 % peltoalasta) ja säätösalaojituksen määrän kaksinkertaistaminen Maatalouden suojavyöhykkeet (12 000 hehtaaria) ja kosteikot (1600 kappaletta) Metsätalouden eroosiohaittojen ja kunnostusojitusten haittojen vähentäminen (5400 vesiensuojelurakennetta)

6 Mitä lisätoimia tarvitaan? Rehevöityneiden järvien ja merenlahtien kunnostus (550 kohdetta) Virtavesien elinympäristökunnostus (120 kohdetta), vesiin liittyvien tärkeiden Natura-alueiden sekä pienvesien kunnostus Säännöstelyn kehittäminen noin 60 vesistössä  Kalojen kulkumahdollisuuksien parantamisen suunnittelu noin 100 ja toteutus noin 50 kohteeseen Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen tai tarkistaminen noin 300 pohjavesialueella sekä suunnitelmien toimeenpano

7 Ympäristöministeriö/Hannele Nyroos6.9.20147

8

9 Vesienhoidon kustannukset Nykykäytännön mukaisten toimien kustannukset yhteensä noin 1,5 miljardia vuodessa € (275 €/asukas/vuosi)  Lisätoimenpiteiden kustannukset yhteensä arviolta 235 milj. € vuodessa (44 €/asukas/vuosi)  Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti maataloudessa Yhdyskuntien vesiensuojelu650 milj. € Maatalous316 milj. € Haja- ja loma-asutus240 milj. € Teollisuus194 milj. €

10 SEKTORI NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET (1000 €/vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 €/vuosi) ALUSTAVA ARVIO JULKISEN SEKTORIN OSUUDESTA LISÄTOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSISTA (1000 €/vuosi) Yhdyskunnat 652 00012 0003 000 Haja- ja loma-asutus 240 0005 000 Teollisuus 194 000-- Kalankasvatus 17 100-- Turvetuotanto 12 500400- Turkistuotanto 10 200300100 Maatalous 316 000171 00070 000 Metsätalous 8 3003 9003 500 Happamuuden torjunta -24 80013 700 Liikenne 3 6004 600 Maa-ainesten otto 4 200800200 Pilaantuneet alueet 4 0003 7002 000 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen 11 7006 9005 500 Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus 54017001 000 YHTEENSÄ 1 474 100235.100108 600 Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 €/vuosi)). - = ei arvioitu.

11 Toimeenpanon keskeisiä haasteita  Maatalouden vesiensuojelutoimien rahoitus  Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, tarkistaminen ja toteutus  Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostus  Vesien kunnostusstrategia ja kalatiestrategia  Vesihuollon kehittäminen ja siirtoviemärihankkeet sekä haja-asutuksen neuvonta  KEMERA- hankkeiden rahoitus ja turvetuotannon TASO-hanke  Maankäytön ja vesienhoidon yhteensovittaminen  Ympäristöriskien hallinta

12 Vesienhoidon toteutusohjelma Valmistellaan vuoden 2010 loppuun mennessä vesienhoidon toteuttamisohjelma tavoitteiden konkretisoimiseksi Toteutumisen seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä Vuorovaikutus ja yhteistyö keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa Maatalouden lisätoimenpiteiden kustannusten huomioon otto ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa

13 Haasteita  Esitettyjen toimien toteutus  Toteutumisen seuranta ja raportointi  Tietoperustan vahvistaminen seuraavaa  Ohjauskeinojen vahvistaminen seuraava suunnittelukautta varten Motivointi, tiedonjako, rahoitus, yhteistyö, tietoperustan parantaminen

14 Tutkimustarpeita  Pienempien vesimuodostumien arviointi  Ekologisten luokittelun kehittäminen  Haitallisten aineiden arviointi  Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointi ja toimien climate-checking  Pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seuranta  Vesienhoidon, tulvanhallinnan ja merenhoitosuunnitelman yhteensovittaminen Viestintä, tiedon perille saaminen, vuorovaikutus

15 Laajat tutkimus- ja kehittämishankkeet  Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä.  Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arvioinnin kehittäminen, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.  Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevan tietopohjan kehittäminen siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen.  Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämistyötä tarvitaan vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa.