Kielelliset häiriöt MS-taudissa

Esitys aiheesta: "Kielelliset häiriöt MS-taudissa"— Esityksen transkriptio:

1 Kielelliset häiriöt MS-taudissa
FM Leena Maria Heikkola Suomen laitos, Åbo Akademi Kielitieteen päivät XXXIII

2 Kielelliset häiriöt MS-taudissa
Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Koehenkilöt ja menetelmät Tutkimusetiikka Lingvistinen viitekehys Mitä tapahtuu nyt? Miksi tämä tutkimus on tärkeää? Lähteet

3 Multippeliskleroosi l. MS-tauti
”MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on pitkäaikainen keskushermoston sairaus, jossa aivojen ja selkäytimen valkeaan aineeseen syntyy rappeuma-alueita.” (Tohtorin lääkärikirja) Suomessa yleisin nuorten invalidisoiva keskushermoston sairaus Suomessa tautia sairastaa n henkilöä Kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä Keskimääräinen sairastumisikä 30 vuotta Oireet ilmaantuvat vuoden iässä Etiologia tuntematon, mutta sairastumiseen voivat vaikuttaa: - lapsuudessa sairastetut virusinfektiot - perintötekijät - myeliinin poikkeava rakenne (Wikström 2002)

4 Plakit eli pesäkkeet Oireet aiheutuvat demyelinisaatiosta pesäkkeissä eli plakeissa aivojen, näköhermon ja selkäytimen alueella Oireet määräytyvät plakkien sijainnin, koon ja iän mukaan Plakit sijaitsevat eri puolilla keskushermoston valkeaa ainetta, joten oireet ovat monimuotoisia

5 Magneettikuvia

6 Hermosolu ja myeliinitupin ympäröimä aksoni

7 MS-taudin yleisimmät oireet
Ms-taudin yleisimpiä oireita: Näön epätarkkuus toisessa tai molemmissa silmissä katkokävely ryhdyntävapina erilaiset tunto- ja tasapainohäiriöt häiriöt virtsarakon ja suolen toiminnassa impotenssi kaksoiskuvat huimaus ja pahoinvointi puhehäiriö, yleensä dysartria taipumus fatiikkiin (Wikström 2002, 1214–1215) lihasten voimattumuus raajojen puutuminen lihasjäykkyys (Tohtorin lääkärikirja) Epätavallisempia oireita mm.: kognitiiviset häiriöt (Wikström 2002, 1214–1215)

8 MS-taudin diagnoosi ja tyypit
Diagnoosi tehdään potilaan oireiden kuvauksen ja neurologin kliinisen tutkimuksen perusteella, apuna magneettikuvaus eli MRI MS-taudille tyypillistä aalloittainen eteneminen Luhtasaari (2004, 26) jakaa MS-taudin neljään päätyyppiin: relapsoiva-remittoiva sekundaarisesti progressoiva primaarisesti progressoiva hyvänlaatuinen MS

9 MS-taudin tyypit

10 MS-taudin hoito MS-tautia ei voida parantaa Oireita voidaan lievittää
-lääkehoidolla -liikuntaterapialla

11 Tutkimuksen tausta MS-tutkimuksessa keskitytty taudin fysiologisiin häiriöihin Kognitiiviset ja varsinkin kielelliset häiriöt ovat jääneet vähälle huomiolle Murdoch ja Lethlean (2000, 115)”...there exists a need for more specific assessment of high-level language abilities in the MS population using tests specifically developed for that purpose so as to describe fully the proposed language disorder.”

12 Kielelliset häiriöt MS-taudissa
MS-tautia sairastavilla ongelmia seuraavilla kielen alueilla (Murdoch & Lethlean 2000) : Sana- ja lausetoisto Sanasujuvuus (word fluency) Nimeäminen Lauserakenne Häiriöt sanasujuvuudessa ja nimeämisessä voivat johtua ongelmista semanttisessa kompetenssissa

13 Ongelmia MS-tutkimuksessa
MS-potilaiden kielellisten häiriöiden tutkimusta voi vaikeuttaa: motorinen puhehäiriö dysartria muistiongelmat koehenkilöryhmien heterogeenisuus (eri MS-tyypit, eri vaihe taudin kulussa, erilaiset plakinmuodostumiset, ikä, koulutus, älykkyys)

14 Tutkimusetiikka (Kieli)tieteellinen tutkimusetiikka Potilassuojalaki
Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisten neuvostojen puoltavat lausunnot

15 Tutkimuksen tarkoitus
Spontaanipuheessa esiintyvien kielellisten häiriöiden kartoitus Erityispaino syntaktisissa ja semanttisissa häiriöissä Esitetään kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia

16 Tutkimuksen koehenkilöt
20 MS-potilasta Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Kontrolliryhmänä 20 henkilöä, joiden sosio-ekonomiset muuttujat vastaavat koehenkilöiden muuttujia Potilaita haastatellaan kuvasarjan tai vastaavan virikkeen avulla

17 Tutkimusmenetelmät Haastattelut nauhoitetaan
Aineistoa verrataan muissa neurologisissa sairauksissa (esim. Alzheimer, Parkinsonin tauti) esiintyviin kielellisiin häiriöihin MRI-kuvat, analysoidaan radiologin avulla kieli-, muisti- ja tarkaavaisuuskokeet siltä osin kuin kokeet vastaavat australialaisessa MS-tutkimuksessa käytettyjä kokeita (Murdoch & Lethlean 2000)

18 Lingvistinen viitekehys
Konseptuaalinen semantiikka (ks. mm. Jackendoff 1983, 1990, 1997; Nikanne 1990, 1995, 2002) Kognitiivisesti orientoitunut Formaali analyysi Kuvailee syntaksin ja semantiikan välisiä suhteita

19 Mitä tapahtuu nyt? Eettiset neuvostot puoltavat tutkimusta
Tutkimuksen suunnittelu Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtajan kanssa Haastattelun virikkeen suunnittelu Haastattelut Syventyminen neuro- ja kognitiivista psykologiaa sekä konseptuaalista semantiikkaa koskevaan kirjallisuuteen

20 Miksi tämä tutkimus on tärkeä?
Aikaisempi keskittyminen fyysisiin häiriöihin Vain vähän kirjallisuutta kognitiivisista häiriöistä eikä juurikaan kielellisistä häiriöistä Kielellisten häiriöiden ymmärtämiseksi tarvitaan yleinen kielitieteellinen kartoitus Mahdollisia kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia Asenteiden muutos MS-tautia kohtaan ja taudin parempi ymmärtäminen

21 Lähteet Bjålie, Jan G.; Haug, Egil; Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. (2001). Menneskekroppen. Fysiologi og anatomi. Denmark: Aarhuus Stiftsbogtrykkerie. Jackendoff, Ray S. (1983) Semantics and cognition. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1990) Semantic structures. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1997) The architecture of the language faculty. Cambridge, MA: MIT Press. Luhtasaari, Sinikka (2004). Pelimerkkinä MS-tauti. Helsinki: Edita. Murdoch, Bruce E. & Lehtlean, Jennifer B (2000). Language disorders in multiple sclerosis. Teoksessa Murdoch, Bruce & Theodoros, Deborah (toim.). Speech and Language Disorders in Multiple Sclerosis. London and Philadelphia: Whurr Publishers. Nikanne, Urpo (1990) Zones and tiers: A study of thematic structure. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nikanne, Urpo (1995) Action tier formation and argument linking. Studia Linguistica 49:1–31. Oxford UK & Cambridge USA: Blackwell. Wikström, Juhani (2002). Multippeliskleroosi (MS-tauti). Teoksessa: Kunnamo, Ilkka (toim.) Lääkärin käsikirja –1215.

22 Internet-lähteet Mikä on MS-tauti? Biogen Idec Information Series. ( ) Nikanne, Urpo (2002) Kerrokset ja kytkennät: konseptuaalisen semantiikan perusteet. Tohtorin lääkärikirja (2006). ( )