Lähellä kaupungissa Verkkopalvelu kaupunkiympäristön teemojen opiskeluun Virpi Hirvensalo, TY, maantieteen ja geologian laitos 27.3.2012.

Esitys aiheesta: "Lähellä kaupungissa Verkkopalvelu kaupunkiympäristön teemojen opiskeluun Virpi Hirvensalo, TY, maantieteen ja geologian laitos 27.3.2012."— Esityksen transkriptio:

1 Lähellä kaupungissa Verkkopalvelu kaupunkiympäristön teemojen opiskeluun Virpi Hirvensalo, TY, maantieteen ja geologian laitos 27.3.2012

2 ESR-rahoitteinen hanke vuosille 2011-2013 Tavoitteena luoda verkkopalvelu kaupungin lähiympäristö -teemasta yläkoulun 9.luokkalaisille, lukiolaisille sekä biologian ja maantieteen aineenopettajakoulutukseen. Verkkopalvelu esittelee eri kaupungissa ja menetelmiä niihin tutustumiseksi. Kannustaa kenttäretkeilyyn. Soveltaa tutkivan oppimisen mallia. Toteutus yhteistyössä Opetushallituksen rahoittamien PaikkaOppi- ja Liikkeelle! -hankkeiden kanssa. Lähellä kaupungissa -hanke

3 Lähellä kaupungissa -oppimisympäristössä kaupunki ja sen lähiympäristöt oppimisen keskipisteeksi Oppija ymmärtää selvemmin, millaisessa ympäristössä elää ja miten lähiympäristönsä kokee, jolloin – oppijan paikkaidentiteetti vahvistuu. – oppijan kyky osallistua keskusteluun kaupunkikehittämisestä vahvistuu – aktiivisen kansalaisuuden edellytykset paranevat. – paikallisen tason ilmiöiden ymmärtäminen auttaa käsittämään myös globaaleja ilmiöitä.

4 Kaupungistumisen paikalliset seuraukset Kaupungit seutuistuvat ja moniytimistyvät: miten käy ydinkeskustojen (taantuminen?), entä lähiöiden (mummoutuminen, alueiden eriarvoistuminen, segregaatio) Viheralueet vähenevät – millaisia ekologisia, sosiaalisia ja psykologisia seurauksia? Arvojen kaupungistuminen: eriytyvät elämäntyylit, uudet tarpeet palveluille, miten luonto koetaan? Sosiaaliset ongelmat keskustoissa ja lähiöissä, esim. rikollisuus, syrjäytyminen.

5 pL Joustavasti koottavat kokonaisuudet eri pituisiin tarpeisiin Maantieteellisten aiheiden ajankohtaisuus. Palvelun helppokäyttöisyys. Opiskeltavien asioiden syvällinen ymmärtäminen omatoimisen kokemisen ja kokeilemisen kautta. Lähiympäristön teemat ja itse tekeminen innostavat nuoria oppimaan. Palvelun kehittämisen tavoitteet

6 Palvelun rakenne - ”tukisapluuna” tutkivalle oppimiselle KOHTEET – ympäristöt joista valitaan yksi tutkittavaksi Valokuva- dokumen- tointi Kenttäpäivä- kirja videoclippinä Interaktiivinen kartta Kuvagalleria MENETELMÄPAKKI - apuvälineitä lähiympäristön tutkimukseen Sana- assosiaatio- peli Aihepiiriin Tutustuminen Ympäristön tutkimus Tulosten esittäminen Aistikävely Kirjallinen raportti Kartta kulttuurisena tekstinä Haastattelu LÄHIÖKATUPUISTOKESKUSTA TEOLLI- SUUSALUE JOUTOMAA Lähiympäris tön tutkijan mind map

7 MENETELMÄKUVAUKSET -”Vaihe vaiheelta” -ohjeistus ennen, aikana ja jälkeen. -Linkit oppimisympäristöihin, joissa projektityöt voi toteuttaa. KOHDEKUVAUKSET -Erilaisten kaupunkiympäristöjen kuvauksia teksteinä ja kuvina. -Teksteihin liittyen videoita, audioita, suositeltavia linkkejä ja kirjallisuusvinkkejä. Aiheina esimerkiksi monikulttuurisuus, kaupunki-ilmasto, osallistava kaupunkisuunnittelu, julkinen tila, kestävä kehitys…

8 TERMIT TUTUKSI 0,5 h-2h Kohdekuvaus ja pohdintatehtävät Avainsanojen avulla teksteihin ja muiden oppijoiden toteutuksiin tutustuminen. ”TEKEMÄLLÄ OPPII” n. 4 h Kohdekuvaus ja lyhyt tehtävä yhtä menetelmää soveltaen. MINITUTKIMUS- KURSSI n. 20 h Tutkimusprojektit valituista aiheista pienryhmittäin. Vaihtoehtoja erilaisiin oppimisen tarpeisiin

9 Esimerkki tehtävän toteutuksesta

10 Tutkimuksen harjoittelua kentällä – aistien, havainnoiden, haastatellen...

11 Pienryhmien töiden tuotokset PaikkaOpin kartta-alustalla

12

13

14

15 Lähde: Hakkarainen, Lonka, Lipponen (2004) TUTKIVA OPPIMINEN

16 ”Kenen tahansa oppiminen on parhaimmillaan tutkimusprosessi, joka ei perusluonteeltaan poikkea eri alojen asiantuntijoiden tutkimusprosesseista” (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 2004)

17 Perinteinen tapa käsittää tieto staattisesti valmiiden totuuksien mieleenpainamisena ei toimi, vaan tietoa on myös opittava käsittelemään ja tuottamaan. Oppijoiden on oltava tiedon vastaanottajien lisäksi myös tiedonrakentajia ja suunnittelijoita. Tietoyhteiskunnassa avoimet, oppivat, nopeasti muuttuvat organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka osaavat ideoida ja arvioida ideoidensa merkitystä, mutta toisaalta myös toimia yhdessä ja hyödyntää muiden osaamista ja ajatuksia. Tietoyhteiskunnan edellyttämät haasteet oppimiselle

18 Tutkivan oppimisen mallissa yksilöt ja yhteisöt ohjaavat omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, rakentamalla asioista omia käsityksiään ja soveltamalla yhdessä tuotettua tietoa käytännössä. LK: toimii erityisesti koko kurssin mittaisissa toteutuksissa, joissa pienryhmät toteuttavat oman projektinsa (oma ongelma, toteuttamissuunnitelma ja lopputuotos). Oppimisen kohteena ei oppikirja vaan maailma

19 Uuden työn tekeminen / aiheen opiskelu aluksi haastavaa, yrityksiä & erehdyksiä. Kokemusten kautta toiminta rutinoituu ja hallitaan yhä laajempia kokonaisuuksia. Vrt. rutiini- ja adaptiivinen asiantuntijuus. Asteittain syvenevä ongelmanratkaisu asiantuntijuuden kehityksen avaimena

20 Tutkivan oppimisen malli KUVA: Polut – tietoa designoppimisesta http://mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html

21 Tutkivan oppimisen prosessi Lähellä kaupungissa -hankkeen minitutkimuskurssilla 4. Kenttätyöskentely ja uuden tiedon etsiminen 5. Yhteisen tuotoksen luominen 6. Tulosten esittäminen ja keskustelu 1. Ryhmiin jakautuminen 2. Opetuksen ankkurointi ja ongelman asettelu 3. Projektisuunnitelma ja sen arviointi Prosessikaavio on sovellettu Hakkaraisen, Longan ja Lipposen Tutkiva oppiminen – järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä (2004) - teoksessa esitetyn tutkivan oppimisen mallin pohjalta. Verkossa LuokassaKentällä

22 Oppiminen on yhteisöllinen prosessi: Toisten palaute on uusien ajatusten testaamisen väline. Jokaisella oppimisyhteisön jäsenellä (opettaja, oppilaat) jostain tietoa enemmän kuin toisilla. 1+1=3 ”Tehdään projektista yhteinen juttu” LK: Keskustelut pienryhmien sisällä ja välillä projektin eri vaiheissa, muiden ryhmien valmiiden töiden näkeminen, yhteydenotot paikallisyhteisön eri toimijoihin (yo, amk, kaupunki, järjestöt, yritykset…) Verkostoituminen ja asiantuntijuuden jakaminen

23 Situationalistien kritiikkiä: Tieto on työväline, jonka käyttö opitaan käyttämällä. Koulussa opitaan liikkumatonta tietoa (inert knowledge), jota ei voi hyödyntää muualla kuin kokeissa. Aktiivinen osallistuminen autenttiseen ongelmanratkaisuun ja tiedon liittäminen tiettyyn kulttuuriseen käyttöyhteyteen. LK: kohdekuvauksissa aiheet pyritään esittämään oikeissa konteksteissaan ja annetaan linkkejä yhteiskunnan eri toimijoihin. Teemoihin pyritään tuomaan erilaisia näkökulmia. Oppimisen kontekstuaalisuus

24 POHDITTAVAA & KESKUSTELTAVAA: Miltä tutkiva oppiminen pedagogisena mallina sinusta vaikuttaa? Voisitko kuvitella käyttäväsi sitä työssäsi? Mitä etuja sen käyttämisessä näet? Entä mitä vaikeuksia sen käyttämisessä saattaa olla? Millainen opettajan rooli on tutkivassa oppimisessa?