Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Outi Cavén LTY / TBRC Dosentti, tutkimusjohtaja
Laadullinen tutkimusmetodiikka: Grounded theory sekä Atlas-ti:n käyttömahdollisuuksia Outi Cavén LTY / TBRC Dosentti, tutkimusjohtaja
2
esityksen rakenne Tiedonintressit ja laadullisen tutkimuksen perusteet
Tutkimusprosessin vaiheista ja työskentelyn ammatillisista kriteereistä Gounded theory ja sijoittuminen eri tutkimusperinteisiin Atlas-ti
3
tiedonintressit
4
tiedonintressit, Jürgen Habermans (vrt
tiedonintressit, Jürgen Habermans (vrt. Thomas Kuhn / tieteen paradigmojen synty) tekninen (positivistinen tutkimusperinne) hermeneuttinen (ymmärtävä tutkimusperinne) emansipatorinen (vapauttava tutkimusperinne)
5
tieteellinen päättely
6
Arstoteleen käsitys tieteellisen päättelyn rakenteesta
Ilkka Niiniluoto 1983: Tieteellinen päättely ja selittäminen induktivismi deduktio ensimmäiset premissit (aksiomat) teoreemat (tieteelliset syllogismit*) induktio aistihavainto (*syllogistiikka= teoriansa loogisesti pätevä deduktiivinen päättely)
7
rationalistinen tieteenkäsitys
deduktio tieteen aprioriset peruslauseet teoreemat intuitio järjen ideat
8
hypoteettis-deduktiivinen menetelmä
hypoteesi deduktio seuraukset - hylkääminen ratkaisu keksiminen testi + konfirmaatio ongelma havainto
9
kvalitatiivisen tutkimuksen tiedonintressi
ymmärtävä päämääränä hahmottaa merkityksiä, joita toimijat itse toiminnalleen antavat ja joiden avulla he jäsentävät toimintaansa ja elämäänsä kvalitatiivinen tutkimus on voimakkaasti riippuvainen teoriasta (mikrotason teoriat ja teoreettiset käsitteet) teorian korjaaminen vs. teorian rakentaminen
10
tutkimustehtävä: laadullinen tutkimus kieliopin etsimisenä Pertti Alasuutari 1995: Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla …äidinkielenään kieltä puhuva ei tee virheitä, vaikka ei tunnekaan kielioppia tai syitä siihen, miksi kieltä käytetään tietyllä tavalla. Tutkija pyrkii löytämään ja määrittelemään nämä säännöt… ”laadullisen tutkimuksen tarkasteleminen pyrkimyksenä määritellä kulttuurinen kielioppi”
11
Aineiston on vastattava kysymykseen:
aineisto(t) Aineiston on vastattava kysymykseen: mistä löydän empirian, jossa tutkimustehtäväni ratkaiseminen onnistuisi parhaalla mahdollisella (kohdennus, optimaalinen työ, todellinen jne.) tavalla
12
kvalitatiivisen aineiston luonne
tutkimusaiheen kannalta kiinnostavaksi arvioitu siivu ”edustavuus” siivussa oletetaan tiivistyvän tutkimusaiheen kannalta kiinnostavia piirteitä
13
kvalitatiivisen tutkimuksen aineistotyyppejä, esimerkkejä
luonnollinen aineisto – tutkimusta varten kerätty aineisto puhe, kirjallinen, visuaalinen, havainto yksilöaineisto - ryhmäaineisto yksittäisaineisto – vertailuaineisto – kasautuva aineisto
14
laadullisen tutkimuksen validiteetista
15
validiteetti kohderyhmän paikantamisen onnistuneisuus
validiteetti eli pätevyys on teoreettinen ja monivaiheinen kohderyhmän paikantamisen onnistuneisuus tutkijan kyky rakentaa toimiva tutkimusasetelma tutkimuksessa syntyvän tulkinnan paikkansapitävyys tulosten yleistettävyyden laajuus validiteettikysymys kulkee koko tutkimuksen ajan mukana
16
sisäinen validiteetti
jatkuvan vertailun menetelmä:tutkija tarkastelee koko ajan kriittisesti ristiin eri tavoin aineistoansa (aika, tapaukset, yksilöt jne.) poikkeavien tapausten analyysi: periaatteessa samanlaisia kuin valtaosa, mutta pieniä poikkeamia poikkeamia, jotka selittävät sen, että kaikki tapaukset eivät tue suoraan tuloksia poikkeamia, jotka pakottavat arvioimaan hypoteesin uudelleen ja mahdollisesti käsitteellistämään hypoteesin tarkemmin
17
ulkoisen validiteetin vahvistamisesta
trianguaatio eri metodien eri lähteiden usean analyysitavan eri teoreettisten perspektiivien palaaminen takaisin informanttien luo ja palautteen saaminen
18
laadullisen tutkimuksen reliabiliteetista
19
reliabiliteetti reliabiliteetti eli luotettavuus – aineiston käsittelyn ja analyysin luotettavuus voi koetella esim. rinnakkaiskoodauksella aineiston puolittaminen yleisimmin koetellaan tutkimusryhmän keskusteluilla ja vertailuilla aikaisempiin tuloksiin
20
yleistettävyys
21
tulosten yleistettävyys
representational generalisation: yleistettävissä siihen yhteyteen, josta aineisto koottu inferential generalisation: yleistettävissä laajemminkin eri yhteyksiin theoretical generalisation: tuottaa teoreettisia lauseita, periaatteita, väittämiä Ritchie & Lewis 2003: Qualitative research practice, SAGE
22
raportointi
23
raportointi IMRD Dekkarikertomus introduction method results
discussion Dekkarikertomus Pertti Alasuutari1996: Erinomaista rakas Watson, Hanki ja Jää
24
Grounded Theory
25
gounded theory -lähestymistapa
Glaser & Strauss jatkuvan vertailun tekniikka induktiivinen teorian tuottaminen
26
grounded theory ”discovery of theory from data”
fits empirical situations understandable (even to layman) most important: it works (provides us with relevant predictions, explanations, interpretations and applications modifiable: based on ever-emerging notions from more data
27
sopia teorian kategorioiden tulee sopia dataan
dataa ei tule käsitellä niin, että se pakotetaan tai rajataan ulos epäsopivana jos se ei näytä tukevan teoriaa jos data ei ”sovi” niin kategoriaa on korjattava (..datassa ei ole vikaa)
28
toimia teorian tulisi kyetä selittämään mitä tapahtui, ennakoimaan mitä tulee tapahtumaan ja tulkitsemaan mitä tapahtuu tutkittavalla alueella parhaillaan
29
relevanssi (merkitys)
relevanssia ei saavuteta automaattisesti sen sijaan relevanssi unohdetaan valitettavan usein grounded theory sallii keskeisten ongelmien ja prosessien nousta näkyviksi tutkijan ei tarvitse käyttää aikaa tekemisensä fokuksen perustelemiseen muille tutkija viettää suurimman osan ajastaan nöyrästi ja herkkänä aineistolleen etsien/löytäen datansa relevanssit (merkitykselliset) piirteet
30
muunneltavissa teoria ei voi olla koskaan ”enemmän totta” kuin mikä on se kyky selittää todellisuutta datan tuottaessa uusia ja ennen kokemattomia havaintoja, kategorioita ja samalla teoriaa on koko ajan mahdollista generoida tarkemmaksi ja paremmin todellisuutta kuvaavaksi
31
esimerkkinä aineistosta: strukturoimaton haastattelu
tutkijan esiymmärrys millainen haastattelukysymys? käytännön toteutus: nauhoittaminen, kirjoittaminen kuunteleminen, materiaalin purkaminen ohjelmistot vs. keltaiset tarralaput työskentelyn suunnittelu: aikataulu ja eri vaiheet
32
esiymmärrys Jokaisella meillä on tietoisuudessamme tai tiedostamattamme ajatuksia ja käsityksiä siitä, mitä tulemme tutkimaan. Tutkijan tulee prosessin alusta alkaen hallita ja analysoida omaa esiymmärrystään, sillä muussa tapauksessa hän on erilaisten tiedostamattomien ajatusprosessien ohjailema.
33
haastattelukysymys Avoimessa haastattelussa ajatuksena on, että jo pelkkä tutkimuskysymys voi olla maksimaalisen avoin ts. sen tulee antaa tilaa vastaajalle itselleen tuottaa tämän haluama vastaus ilman, että tutkija johdattelee vastaajan omaan käsitemaailmaansa ja oletuksiinsa.
34
työskentelyn suunnittelu ja käytännön toteutus
on hyvä työskennellä kurinalaisesti aikatauluta tee huolellinen perustyö kerää itse aineistosi ja kirjoita esim. nauhoitteet itse puhtaaksi – saat suurimman osan aineiston eksploratiivista tarkastelua samalla tehtyä
35
analyysi aineiston keruun kanssa samanaikaisena prosessina
Aineiston keruu ja analyysi eivät ole toisistaan selvästi erotettavia vaiheita Aineiston täydentäminen toisella, kolmannella aineistolla
36
theoretical sampling
37
theoretical and statistical sampling
teoreettinen otanta: tavoitteena löytää kategorioita ja niiden ominaisuuksia tavoitteena löytää kategorioiden keskinäisiä suhteita, jotta voitaisiin muodostaa teoriaa tilastollinen (satunnais-) otanta: tavoitteena on todentaa ilmiön esiintyminen ja jakaantuminen otos / populaatio teorian ja hypoteesien verifiointi
38
theoretical sampling = prosessi, jossa tutkija samaan aikaan suorittaa
datan keruuta teorian generoituminen analyysin kanssa samanaikaisesti koodausta kysyy, millaista aineistoa koota seuraavaksi mistä löytää aineistoa kehittää teoriaa koko ajan tarkentuen ja empiriaan nojaten
39
kategoriat
40
perusdatasta käsitteellistäminen
koodauksen kehittäminen konkretiasta kohti käsittellisiä rakenteita keskustelu kirjallisuuden kanssa vasta kun rakennelma alkaa hahmottua kirjoittaminen samaan aikaan kuin analyysi seurustelu datan kanssa pääosin yksin
41
saturaatio
42
aineiston ”kyltääntyminen”
kuinka paljon aineistoa on ”riittävästi”? teoreettinen saturaatio – ei löydy enää uutta aineistoa, joka kehittäisi kategorian (käsiteluokan) ominaisuuksia kun samankaltaiset ominaisuudet alkavat toistua kerta kerran jälkeen uudessakin aineistossa, tutkija voi todeta, että kategoria ei enää kehity ominaisuuksiltaan tutkija hakee vielä mahdollisimman laajasti erilaisia ”tapauksia” ja varmistaa, tuottavatko ne uusia ominaisuuksia kategoriaan – jos näin ei tapahdu – on kyseessä saturaatio
43
substantiiviset ja formaalit teoriat
44
teorian muodostaminen
on mahdollista muodostaa suoraan formaalia teoriaa, mutta suositellaan substantiivisen teorian muodostamista ensimmäisenä vaiheena substantiivinen teoria liittyy johonkin tiettyyn tutkittuun alueeseen ja siksi kannustus pyrkimykseen muodostaa ko. teoriaa ensin on ymmärrettävä
45
käytännön työskentelystä
46
käytännön työskentelymalli
analyysikokoukset pääteemat selitysmallit, spekulaatiot, hypoteesit vaihtoehtoiset selitysmallit seuraava tiedonkeruun kerros koodauksen muutosehdotukset aineistoyhteenvedot validiteetti koodaajakollega, vertailut palauttaminen takaisin tutkimuskohteille, keskustelut
47
kysymyksiä ja ajatuksia
oma rooli raportointi haasteet ja riskit millaisiin asetelmiin sopivia keruu- ja analyysityökaluja
48
kirjallisuutta Glaser & Strauss Miles & Huberman Lincoln & Cuba
Theoretical Sensitivity, 1978 The Discovery of Grounded theory, 1967 ***** Miles & Huberman Qualitative data analysis, 1984 Lincoln & Cuba Naturalistic Inquiry, 1985
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.