YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II Soile Kulmala 16.11.2009.

Esitys aiheesta: "YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II Soile Kulmala 16.11.2009."— Esityksen transkriptio:

1 YE 4 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi 8op Luento 6: Kalastuksen taloustiede II Soile Kulmala 16.11.2009

2 Luentoteemat I Johdanto II Schäfer-Gordon malli III Säätely IV Kansainväliset kalastussopimukset

3 Kirjallisuus Grafton et al. Incentive-based approaches to sustainable fisheries. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 2006 Branch et al. Fleet dynamics and fishermen behavior: lessons for fisheries managers Can. J. Fish. Aquat. Sci. 2006 Kahn Fisheries Chapter 11 Lindroos, M. Merten kalakannat hupenevat. Mitä Missä Milloin 2008, 239-243. Kilpailu vie kalat meristä, Tiede 5/2005 http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=445&vl=2005

4 Schäfer-Gordon malli Gordon (Journal of Political Economy 1954), Schäfer (1957), Scott (JPE 1955) Vaihtoehdot joita vertailemme: 1. Biologinen optimimointi (MSY) 2. Taloudellinen optimimointi 3. Vapaa kalastusoikeus (open access)

5 Biologia Logistinen kalakanna kasvufunktio F(x) Kasvun oletetaan riippuvan vain kalakannan kalakannan biomassasta x Biomassa tarkoittaa kalakannan painoa. Esim: Norjan kevätkutuinen silli suurimmillaan 10 miljoonaa tonnia. Muita kasvuun vaikuttavat tekijät esim. Ikäjakauma Ravinto Kilpailu Elinympäristö

6 Logistinen kasvufunktio (1) R:kasvuparametri, kyky lisääntyä x:kalakanta K:ekosysteemin kantokyky, luonnon tasapaino F(x): kalakannan kasvuvauhti

7 Logistinen kasvufunktio

8 Maksimikasvun tuottava kalakanta Maksimikasvu löytyy kohdasta, jossa kasvufunktion derivaatta kannan suhteen on nolla:

9 Maksimikasvu Maksimikasvu saadaan sitten sijoittamalla x=K/2 kasvufunktioon:

10 Logistinen kasvufunkto R=1, K=10

11 Tuotanto Oletetaan että tuotantofunktio on lineaarinen kalastuspanoksen E ja kalakannan x suhteen: (4) E: kalastuspanos, esim. alusten lukumäärä, kalastustunnit tai päivät q: pyydystettävyyskerroin, kalastusvälineen teknologia h: saalismäärä biomassana

12 Kestävyys (sustainability) Kestävyyden määritelmä: F(x) = h Kestävyys tarkoittaa tässä siis sitä että pitkällä aikavälillä kalakannan taso pysyy muuttumattomana, kun tuotanto eli saalis = kasvu. Monesti puhutaan ns. steady state:sta. Lasketaan seuraavaksi kestävä kalakanta hyödyntämällä tätä kestävyyden määritelmää:

13 Kestävä kalakanta Kestävä kalakannan koko kalastuspanoksen funktiona Mitä suurempi kalastuspanos (E) sitä pienempi kestävä kalakanta

14 Kestävä kalakanta kalastuspanoksen funktiona R=1 K=10 q=0.5

15 Kestävä saalis Kestävä saalis saadaan puolestaan sijoittamalla kestävän kannan yhtälö: tuotantoyhtälöön: Kestävä saalis kalastuspanoksen funktiona

16 Millä kalastuspanoksen määrällä saadaan suurin kestävä saalis?

17 Maximun sustainable yield (MSY) Sijoitetaan äsken laskettu kalastuspanoksen määrä kestävän saaliin yhtälöön

18 Kestävä saalis kalastuspanoksen funktiona R=1 K=10 q=0.5

19 Kalakannan koko kun kalastetaan MSY verran

20 Yhteenveto Kun ei huomioida hinta ja kustannusparametreja

21 Talous Oletukset: kalan hinta (per kg tai tonni) p on vakio (esim. maailmanmarkkinahinta johon kalastajat eivät voi vaikuttaa) kalastuspanoksen yksikkökustannus c vakio (rajakustannus) Seuraavaksi laskemme taloudellisesti optimaalisen kalastuspanoksen. Oletamme, että kalastusta hoitaa yksi kalastaja (ns. sole owner), esim. valtio joka omistaa kalakannan.

22 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos Maksimoidaan kestäviä voittoja valitsemalla kalastuspanos E. FOC:

23 Taloudellisesti optimaalinen kalastuspanos R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

24 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta Sijoitetaan optimi E kestävän kalakannan yhtälöön

25 Taloudellisesti optimaalinen kalakanta R=1 K=10 q=0.5 p=1 c=1

26 Taloudellisesti optimaalinen saalis h*=qE*x*

27 Taloudellisesti optimaalinen saalis

28 Biologinen vs taloudellinen optimi

29 Optimi(E)(X)SaalisVoitto Biologi- nen 152.51.5 Taloudel- linen 0.862.41.6

30 Taloudellinen vs. biologinen optimi Vertailu MSY-kalastuspanokseen: Ainoastaan silloin kun hinnat ja kustannukset ovat nollia (tai niitä ei huomioida) taloudellinen optimi on yhtä kuin MSY. Muissa tapauksissa optimikalastuspanos on pienempi kuin MSY-kalastuspanos  Taloudellisesti optimaalinen kalakanta > biologisesti optimaalinen kalakanta

31 Komparatiivinen statiikka Optimaalinen E riippuu sekä biologisista että taloudellisista parametreista. Komparatiivinen statiikka: dE/dR > 0 dE/dK > 0 dE/dc < 0 dE/dp > 0 dE/dq ?

32 Vapaa kalastusoikeus Oletetaan että kalakantaa ei säädellä ja kaikilla on vapaa pääsy kalastamaan. Tällöin positiiviset voitot houkuttelevat alalle uusia kalastusaluksia. Alalle tulee yrityksiä niin kauan kunnes voitot menevät nollaan. Tässä taloudellisessa tasapainossa kenenkään ei kannata tulla alalle eikä kenenkään poistua.

33 Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos

34 Vapaa kalastusoikeus

35 Laske open acces kalakanta (x) ja saalis (h)

36 Taloudellinen optimi vs. open access Vapaan kalastusoikeuden kalastuspanos on kaksinkertainen taloudelliseen verrattuna Jos kalastuspanos määritellään kalastusaluksina, voimme päätellä että vapaa kalastusoikeus luo liikakapasiteettia. Koska voitot ovat nollassa (pienempi kuin optimi), vapaa kalastusoikeus on aina taloudellisesti tehoton.  Taloudellinen liikakalastus

37 Yhteenveto Säätely(E)(X)SaalisVoitto Ei 1.62 0 Biologi- nen 152.51.5 Taloudel- linen 0.862.41.6