Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.

Esitys aiheesta: "Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU."— Esityksen transkriptio:

1 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU

2 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 2 (10) Lohkokoodattu vs. koodaamaton järjestelmä r Sekä koodatulla että koodaamattomalla järjestelmällä oletetaan olevan sama informaationopeus. Koodatun järjestelmän kanavan symbolinopeus on redundanssin vuoksi suurempi. Kun molemmilla järjestelmillä oletetaan olevan sama lähetysteho, on koodatun järjestelmän symbolin energia pienempi (koodaamattoman bitin kesto & energia suurempi), mistä seuraa suurempi kanavan symbolivirhetodennäköisyys koodatussa tapauksessa. r Kiinnostaa selvittää onko koodauksella saavutettava etu desibeleinä suurempi (ts. sanavirhetodennäköisyyden pieneneminen) kuin kasvaneessa symbolivirhetodennäköisyydessä tapahtuva menetys. r q u ja q c ovat koodaamattoman ja koodatun järjestelmän kanavan symbolivirhetodennäköisyydet (ennen virheen korjausta). Vastaavat (dekoodatut) sanavirhetodennäköisyydet ovat P eu ja P ec. Sanavirhe syntyy jos yksikin sen k:sta riippumattomasta symbolista on virheellinen. Sanan oikean vastaanoton tn. on (1–q u ) k, jolloin P eu = 1 – (1–q u ) k. r P ec on vaikeampi laskea, koska virheelliset symbolit saatetaan pystyä korjaamaan. Korjauskyky riippuu käytetystä koodista.

3 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 3 (10) Lohkokoodattu vs. koodaamaton järjestelmä r P ec on sama kuin tn. sille, että sanassa on enemmän kuin e virhettä, jossa e on koodin virheenkorjauskyky. Tarkastellaan, kun t = e = 1.

4 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 4 (10) Lohkokoodattu vs. koodaamaton järjestelmä ST w = sanan energia Nähdään, että koodauksesta on hyötyä vasta kun ST w /N 0  11 dB. (7,4)-koodilla saavutettava hyöty on vaatimaton, ellei ST w /N 0 ole hyvin suuri. Koodausvahvistusta syntyy enemmän suuremmilla t ja d min –arvoilla. Näiden käyrien erotus on koodausvahvistus c ec

5 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 5 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)

6 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 6 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)

7 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 7 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)

8 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 8 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)

9 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 9 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)

10 Tietoliikennetekniikka II 521361AKari KärkkäinenOsa 24 10 (10) Toistokoodit AWGN vs. Rayleigh-häipyvässä kanavassa (S)