Helsingin Yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Esitys aiheesta: "Helsingin Yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta"— Esityksen transkriptio:

1 18.10.2010 Helsingin Yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Y55 Kansantaloustieteen perusteet Työmarkkinat M&T 2008, luku 6, 18, 28 Helsingin Yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

2 Oppimistavoitteet Tällä luennolla tutkimme työmarkkinoita ja mm. tarkastelemme minimipalkkaa. Tällä luennolla opit Miten voidaan kuvata työvoiman kysyntää, työvoiman tarjontaa ja työmarkkinoiden tasapainoa. Miten selitetään työttömyys kilpailumallin ja tehokkuuspalkkojen mallin avulla Mitä kritiikkiä kilpailumallia kohtaan on esitetty ja miten tehokkuuspalkkojen malli selittää työttömyyden.

3 Tuotantopanosten kysyntä: työvoima
1 Työvoiman kysyntä voidaan johtaa yrityksen voiton maksimoinnin ongelmasta Olkoon voitto = myyntitulot – tuotantokustannukset Voitto = PQ – WL – VK jossa P = hinta, Q = tuotettu määrä, L työvoima, K = pääoma, W = työvoiman yksikköhinta, V = pääoman yksikköhinta. Sijoitetaan Q:n sijaan tuotantofunktio Q = F(L,K), joka määrittää suurimman mahdollisen tuotoksen, joka on saavutettavissa annetulla panosmäärällä. Voitto = P*F(L,K) – WL – VK

4 Tuotantopanosten kysyntä: työvoima
1 Oletetaan, että yritys toimii täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla. Täten lopputuotteen hinta P on yrityksen näkökulmasta katsottuna vakio. Oletetaan myös, että pääoman K määrä on annettuna yritys on sen verran pieni, ettei se voi vaikuttaa palkkatasoon W omilla työllistämispäätöksillä, toisin sanoen oletetaan että myös työmarkkinat toimivat täydellisessä kilpailussa Yritys maksimoi voittoaan työpanoksen L suhteen (K vakio)

5 Tuotantopanosten kysyntä: työvoima
1 Rajatuotoksen arvo = palkka missä työvoiman rajatuotos MPL (marginal product of labour) Huom. MPL = ΔQ/ΔL kun Q = F(L,K) kuvaa tuotoksen kasvuvauhtia kun työpanos kasvaa ”vähän”, esimerkiksi yhden yksikön (yksi tunti) MPL eli työvoiman rajatuotos on aleneva (koska K on vakio)

6 Tuotantopanosten kysyntä: työvoima
1 Rationaaliset toimijat valitsevat vertaamalla rajahyötyjä ja rajakustannuksia Rajahyöty L:n lisäyksestä (esim. hyöty L:n kasvusta yhdellä tunnilla): Kun L kasvaa, niin tuotos kasvaa rajatuotoksen MPL mukaisella vauhdilla. Kun tämä tuotoksen lisäys myydään markkinoille hintaan P, niin tulot kasvavat vauhdilla P×MPL. P×MPL kutsutaan rajatuotoksen arvoksi (engl. value of marginal product of labour, VMPL) Rajakustannukset L lisäyksestä: kustannukset kasvavat tuntipalkan W mukaisella vauhdilla

7 Tuotantopanosten kysyntä: työvoima
1 Voitto kasvaa aina kun VMPL > W eli kun P×MPL > W Työpanoksen määrä on optimissa silloin, kun VMPL = W eli P×MPL = W Täten rajatuotoksen arvo VMPL = P×MPL kuvaa yrityksen työpanoksen kysyntää. Seuraava kuvaaja havainnollistaa työpanoksen kysyntää täydellisesti kilpailevilla markkinoilla.

8 Yksittäisen yrityksen työn kysyntäkäyrä
1 Työn rajatuotoksen arvo Huom. käyrä VMPL on aleneva koska työn rajatuotos on aleneva. W palkka Työn rajatuotoksen arvo VMPL eli työn kysyntäkäyrä L työpanos Voittoa maksimoiva työpanoksen määrä L* Lähde: M&T 2006, 370, kuvio 18.3

9 Työpanoksen kysyntä (M&T 2006, 368, taulukko 18.1)
Esimerkissä P = €1 ja W = €500. L:n optimaalinen arvo on 3, koska kasvattamalla työpanosta kahdesta kolmeen yksikköön voitto kasvaa mutta kasvattamalla työpanoksen kolmesta neljään, se laskee .

10 Työn markkinakysyntäkäyrä
1 Työn markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien markkinoilla olevien yritysten työpanosten kysytyt määrät.

11 Työvoiman tarjonta Kotitaloudet päättävät työvoiman tarjonnasta.
1 Kotitaloudet päättävät työvoiman tarjonnasta. Tällä kurssilla emme tarkastele työvoiman tarjontaa yksityiskohtaisesti. Voidaan kuitenkin kuvitella, että työn tarjonta kasvaa palkan kasvaessa eli työtä tarjotaan sitä enemmän mitä suurempi on palkka. Työn tarjonta on siis kasvava funktio palkasta. Työn markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien kotitalouksien tarjoamat määrät työtä Työn tarjonta on yleensä melko joustamatonta palkan suhteen eli tarjontakäyrä on melko jyrkkä (katso seuraava kuvio).

12 Työn tarjonta 1 Palkka W Työn tarjonta Työn määrä Esim. Työtunteja)

13 Työmarkkinoiden tasapaino
1 Työmarkkinat ovat tasapainossa silloin, kun palkka on sellainen, että työn kysyntä = työn tarjonta Tasapaino muuttuu silloin, kun käyrät siirtyvät.

14 Työmarkkinoiden tasapaino
1 W Tarjonta Tasapainopalkka Kysyntä L Tasapaino työmäärä Lähde: M&T 2006, 373, kuvio 18.4

15 Työn kysyntäkäyrän siirtyminen oikealle
1 Työn kysyntäkäyrä siirtyy oikealle kun työn kysyntä vahvistuu. Työn kysyntä voi vahvistua koska työn rajatuotoksen arvo VMPL kasvaa kullakin L:n arvolla Muistaen, että rajatuotoksen arvo on VMPL = P×MPL, on helppo nähdä, että arvo voi kasvaa kun tuotteen hinta P nousee esim. koska tuotteen kysyntä kasvaa. työpanoksen tuottavuus kasvaa esim. koska teknologia kehittyy tai pääomakanta K kasvaa.

16 Työn kysynnän voimistuminen ja työmarkkinoiden tasapaino
1 W Tarjonta W 1. Työn kysynnän vahvistuminen .. W nostaa palkkaa . . . D Kysyntä D L L L ja lisää työn määrää.. Lähde: M&T 2006, 375, kuvio 18.6

17 Työn tarjonnan voimistuminen (siirtyminen oikealle)
1 Työn tarjontakäyrä siirtyy oikealle kun työn tarjonta kasvaa. Työn tarjonta voi kasvaa esimerkiksi, koska työvoiman määrä kasvaa Historiallisesti esim. naisten tulo työmarkkinoille Nykyisin esim. ulkomailta tulee lisätyövoimaa.

18 Työn tarjonnan voimistuminen ja työmarkkinoiden tasapaino
1 W 1. Työn tarjonnan kasvu… Tarjonta, S S W W Alentaa palkkaa… Kysyntä L L L ja kasvattaa työn määrää. Lähde: M&T 2006, 374, kuvio 18.5

19 Minimipalkka: köyhien asialla vai ei?
1 Taloustieteilijöiden keskuudessa keskustellaan hyvin vilkkaasti siitä, onko minimipalkka hyväksi tai haitaksi köyhille. Ensiksi esitän Greg Mankiw’n ym. argumentin, miksi minimipalkka olisi haitaksi köyhille. Sen jälkeen Paul Krugmanin argumentteja minimipalkan tueksi. Mankiw’n argumentti: kun asetetaan minimipalkka esim. minimipalkkalailla, työn tarjonta ylittää työnkysynnän ja syntyy työttömyyttä (katso seuraava kuvio).

20 Minimipalkka ja työmarkkinoiden tasapaino
1 Palkka W Työn tarjonta Työn liikatarjonta = työttömyys Minimipalkka Työn kysyntä LD LS Työllisyys L Lähde: M&T 2006, 117, kuvio 6.4 Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

21 Minimipalkkaa vastaan
1 Minimipalkan seurauksena työnantajat eivät enää työllistä matalan koulutustason työntekijöitä (koska niille W >VMPL eli palkka on suurempi kuin rajatuotoksen arvo). Niin työttömäksi jäävät todennäköisemmin he, joita minimipalkan tulisi auttaa. Tämän lisäksi minimipalkka voi vähentää kannustimia kouluttautua. Lähde: Mankiw G. ”Neumark on the Minimum Wage”, Gren Mankiw’s blog, saatavilla wage.html (haettu )

22 Minimipalkka ja markkinat
1 What the living wage is really about is not living standards, or even economics, but morality. Its advocates are basically opposed to the idea that wages are a market price--determined by supply and demand, the same as the price of apples or coal. And it is for that reason, rather than the practical details, that the broader political movement of which the demand for a living wage is the leading edge is ultimately doomed to failure: For the amorality of the market economy is part of its essence, and cannot be legislated away. Lähde: The Living Wage, by Paul Krugman, 1998: Review of Living Wage: What It Is and Why We Need It, by Robert Pollin and Stephanie Luce, saatavilla ml (haettu ) Krugmanin kolumnit New York Timesissa:

23 Minimipalkka Suomessa
1 Minimipalkka Suomessa ”Suomessa minimipalkka, kuten palkat yleensäkin, määritellään eri alojen työehtosopimuksissa. Yleistä ja kaikille yhteistä minimipalkkaa ei ole. Sopimuksien määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava yhtälailla suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin työntekijöihin. ” Lähde: TIETOA TYÖELÄMÄSTÄ: Palkat ja verot, Suomen Työelämän Infopiste (haettu )

24 Työttömyys kilpailullisilla markkinoilla
2 Työttömyyttä esiintyy silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä eivät saa työtä eli silloin kun työvoiman tarjonta ylittää kysynnän. Kilpailullisilla markkinoilla työttömyyttä voi esiintyä vain jos palkka ei voi laskea tasapainotasolle esimerkiksi minimipalkkalain takia.

25 Kilpailuteorian heikkouksista
2 Onko tämä työmarkkinoiden malli (kilpailuteoria) hyvä vai huono? Se on hyvä, mikäli se pystyy selittämään tyydyttävästi työmarkkinoilla havaittuja ilmiöitä Kilpailuteoria ei ole osoittautunut kovin hyväksi teoriaksi, koska se ei pysty selittämään, miksi suhdanteiden heikentyessä työllisyys vaihtelee suhteellisesti enemmän kuin palkat. Teoria ennustaa päinvastoin, että työn kysynnän vaihteluiden pitäisi teorian mukaan näkyä pääosin palkkojen eikä työllisyyden vaihteluna (katso seuraava kuvio)

26 Joustamaton työn tarjonta ja työmarkkinoiden tasapaino
2 Joustamaton työn tarjonta W 1. Kun työn kysyntä heikkenee suhdanteiden heikentyessä ..... W W 2...palkkojen pitäisi pudota mutta… Kysyntä L L 3…. Työllisyyden säilyä ennallaan.

27 Toinen teoria? Palkan asetanta
2 Tiedetään, että käytännössä työllisyys joustaa palkkoja enemmän työn kysynnän vaihdellessa. Miten voidaan selittää se, että työn kysynnän vaihdellessa työllisyys joustaa palkkoja enemmän ja samalla ottaa huomioon, että työn tarjonta on melko joustamaton? Toinen malli Oletetaan nyt , että palkat nousevat täystyöllisyyttä lähestyttäessä. Syy tähän voi olla esimerkiksi tehokkuuspalkat (efficiency wages) ammattiliitot (labour unions, trade unions)

28 Palkan asetanta 2 Joustamaton työn tarjonta LS Reaalipalkka W Palkan asetanta, wage setting WS palkat nousevat täystyöllisyyttä lähestyttäessä. Työllisyys L Kaksi selitystä palkan asetannan käyrälle: tehokkuuspalkat ja ammattiliitot

29 Tehokkuuspalkat 3 Työnantajan ongelma: Miten saa työntekijän tekemään töitä? valvonta kannustinjärjestelmät Jos valvonta ei ole mahdollista tai ei ole täydellistä, tarvitaan sopiva kannustinjärjestelmä. Esim. työntekijälle on maksettava hyvää palkkaa, jotta hän tekisi työnsä hyvin

30 Tehokkuuspalkat ja pinnaaminen (shirking)
3 Epätäydellisen informaation vallitessa työntekijälle on maksettava hyvää palkkaa, jotta hän tekisi työnsä hyvin. Perusidea: työnantaja ei pysty täydellisesti valvomaan työntekijän panostamista työhön. Kun työttömyys on suurta, niin ei uskalleta pinnata töissä, vaikka palkka on alhainen, koska jos jäädään kiinni potkujen kustannukset ovat suuret, sillä todennäköisyys löytää uutta työtä on pieni. Kun työttömyys on vähäistä, niin pinnaamisesta kiinni jäämisen ja potkujen saamisen kustannukset ovat pienemmät, koska on suhteellisen helppo saada uutta työtä.

31 Tehokkuuspalkkateoria
3 Tehokkuuspalkkateoria Siten työttömyyden ollessa alhainen työnantajan on maksettava suuria palkkoja, jotta pinnaus olisi vähäistä, koska potkujen kustannukset ovat pienet. Siksi reaalipalkka on kasvava funktio työllisyydestä (Palkan asetanta käyrä, wage setting curve WS). Seuraava kuvaaja havainnollista tätä ideaa.

32 Joustamaton työn tarjonta ja työmarkkinoiden tasapaino
3 Palkan asetanta, wage setting WS Reaalipalkka W Joustamaton työn tarjonta LS Tasapainopalkka Kysyntä LD Tasapaino- työllisyys Työllisyys L Työttömät

33 Tehokkuuspalkkamalli
3 Tehokkuuspalkkamalli Tehokkuuspalkkamalli on kilpailuteoriaa parempi, koska se selittää, miksi työn kysynnän vaihtelut näkyvät yleensä työllisyyden vaihteluina eikä palkkojen vaihteluina vaikka työn tarjonta on joustamatonta. se selittää työttömyyden tasapainotilana.

34 Toinen peruste palkan asetannan käyrälle: Ammattiliitot
3 Toinen peruste palkan asetannan käyrälle: Ammattiliitot Ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etua ja neuvottelevat palkoista työnantajien kanssa. Työttömyysasteen voidaan nähdä kuvaavan todennäköisyyttä, jolla ammattiliiton keskimääräinen jäsen joutuu työttömäksi. Kun työttömyysaste on korkea, ammattiliiton palkkavaatimukset ovat maltilliset. Kun työttömyys on matala, palkkavaatimukset kasvavat, koska työttömyyden todennäköisyys on pienempi Tästä seuraa, että WS-käyrä on nouseva.

35 Järjestäytymisasteen vaikutus
3 Työntekijöiden järjestäytymisasteen lasku vähentää ammattiliittojen ”neuvotteluvoimaa”. Täten se siirtää WS-käyrää oikealle, joten palkat laskevat ja työttömyys laskee. Järjestäytymisasteen kasvaminen vaikuttaa päinvastoin. MOL:n mukaan järjestäytymisaste on Suomessa viime vuosina laskenut (katso Työministeriön tutkimus palkansaajien järjestäytymisestä - mol.fi sivulla 01/index.jsp haettu Huom. tutkimus vuodelta 2003)

36 Työttömyyden määrittelemisestä ja mittaamisesta
3 ILOn (International Labour Organization) mukaan työtön on henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa. Tilastokeskuksen julkaisema työttömyysaste mittaa tällä tavoin määriteltyjen työttömien työnhakijoiden prosenttiosuutta työvoimasta haastattelemalla –vuotiaita ihmisiä.

37 Työttömyys Suomessa 3 […] työttömiä oli elokuussa 197 000, mikä oli noin 6 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,3 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli elokuussa 7,3 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 8,3 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 7,9 ja naisten 6,7 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Toukokuun työttömyysaste 2,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten saatavilla haettu

38 Työttömyysaste eri maissa
3 Työttömyysaste eri maissa Tietoja työttömyysasteesta eri EU:n maissa löytyy EUROSTAT sivulta ortal/eurostat/home/