Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, V ja VI mietiskely Timo Kaitaro, II periodi, 2.11- 15.12.2009.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, V ja VI mietiskely Timo Kaitaro, II periodi, 2.11- 15.12.2009."— Esityksen transkriptio:

1 Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, V ja VI mietiskely Timo Kaitaro, II periodi, 2.11- 15.12.2009.

2 Viides mietiskely Aineellisten olioiden olemuksesta ja jälleen Jumalan olemassaolosta

3 Ulkopuolellani olevien olioiden ideoista ”(…) minun täytyy tarkastella niiden ideoita sikäli kun ne ovat ajattelussani ja katsoa, mitkä niistä ovat tarkkoja ja mitkä epämääräisiä.” ”Tarkasti kuvittelen ainakin sen kvantiteetin jota filosofit yleensä sanovat jatkuvaksi, siis tämän kvantiteetin (…) ulottuvuuden, pituuden ja leveyden suhteen.” ”(…) sitä paitsi havaitsen lukemattomia partikulaareja muodoista, lukumääristä, liikkeestä ja muista sellaisista.”

4 ”…Niiden totuus on niin avoinna ja niin minun luontoni mukainen, että kun ensi kertaa oivallan ne, tuntuu etten siten opi mitään uutta vaan pikemminkin muistan jotain jo tiedettyä tai huomaan ensi kerran sellaista, mikä on ollut minussa jo kauan, vaikka en ole ennen kohdistanut siihen mieleni katsetta.”

5 ”Tässä on minusta ennen kaikkea ajateltava sitä, että löydän itsestäni lukemattomia ideoita eräistä seikoista, joiden täytyy sanoa olla olevan jotakin, vaikkei niitä olisikaan olemassa missään minun ulkopuolellani.” ”Niinpä esimerkiksi kun kuvittelen kolmiota, sillä on (…) jokin määrätty luonto, olemus tai forma, muuttumaton ja ikuinen (…)”

6 ”Kaikki ne ominaisuudet ovat varmasti totta, kun kerran tiedän ne selvästi (…) Mutta olen jo laajalti todistanut, että kaikki minkä tiedän selvästi on totta. Mutta vaikka en olisi tätä todistanutkaan, mieleni luonto on varmasti sellainen, että en kuitenkaan voisi olla hyväksymättä sitä kaikkea, ainakin niin kauan kuin havaitsen sen selvästi”.

7 Ontologisen todistuksen jälkeen… ”Sillä mikä on sinänsä selvempää kuin että ylin olento on, että Jumala, jolla yksin on olemuksessaan olemassaolo, on olemassa”. ”Ja vaikka olen tarvinnut tarkkaavaista harkintaa havaitakseni juuri tämän, olen siitä nyt yhtä varma kuin kaikesta muusta, mikä näyttää kaikkein varmimmalta, mutta huomaan lisäksi myös, että muiden varmuus riippuu tästä niin, että ilman sitä ei mitään voitaisi koskaan tietää täydellisesti.”

8 ”Voin nimittäin uskotella itselleni, että luonto on tehnyt minut sellaiseksi, että erehdyn toisinaan siinäkin, minkä luulen evidenteimmin havaitsevani (…)” ”Mutta nyt ole havainnut, että Jumala on, ja samalla myös ymmärtänyt, että kaikki muu riippuu hänestä ja että hän ei ole pettäjä, joten kaikki, minkä havaitsen selvästi ja tarkasti on välttämättä totta.”

9 ”(…) nyt voi tuntea täysin ja varmasti lukemattomia asioita, sekä itse Jumalasta ja muista intellektuaalisista olioista että myös kaikesta aineellisesta luonnosta, joka on puhtaan puhtaan matematiikan tutkimuskohde.”

10 Kuudes mietiskely Aineellisten olioiden olemassaolosta ja mielen ja ruumiin reaalisesta distinktiosta

11 ”Minun on vielä tutkittava, onko aineellisia olioita olemassa. Tiedän kyllä ainakin sen, että niitä voi olla olemassa sikäli kuin ne ovat puhtaan matematiikan kohteena, koska havaitsen ne selvästi ja tarkasti.”

12 Puhdas ymmärrys vs. mielikuvitus PUHDAS YMMÄRRYS: esimerkiksi abstrakti käsitteellinen ymmärrys kolmiosta kolmen viivan rajoittamana geometrisena kuviona. KUVITTELU: esimerkiksi aistillinen ikään kuin katseelle läsnä oleva mielikuva kolmiosta. ei ole välttämätön mielen olemukselle

13 Aineellisen luonnon kaksi ilmenemismuotoa aineellinen luonto puhtaan matematiikan tutkimuskohteena: kappaleina, joille on ominaista ulottuvuus, muoto ja liike. aistittavat ja muistin kautta mielikuvitukseen päätyneet aistittavat kvaliteetit: värit. hajut, äänet, maut, kivut jne.

14 Reaalinen distinktio ”Koska ensinnäkin tiedän Jumalan voivan luoda kaiken, minkä ymmärrän selvästi ja tarkasti, sellaiseksi kuin se ymmärrän, minun tarvitsee vain voida ymmärtää yksi olio selvästi ja tarkasti ilman toista, jotta varmistuisin, että ne ovat eri olioita, koska ainakin Jumala voi asettaa ne erikseen. Ne on katsottava eri olioiksi riippumatta siitä, millä voimalla tämä tapahtuisi. ”

15 Ruumiin ja sielun ero ”Ja niin ollen siitä, että tiedän olevani olemassa ja että en samalla näe luontooni tai olemukseeni kuuluvan kerrassaan mitään muuta kuin ainoastaan olla ajatteleva olio, on oikein päätellä, että olemukseni on vain tämä: että olen ajatteleva olio. Ja vaikka minulla ehkä (kuten pian sanon, varmasti) on ruumis, joka liittyy minuun hyvin läheisesti, niin koska minulla on on yhtäältä selvä ja tarkka idea ruumiista vain ulottuvaisena eikä ajattelevana oliona, on varmaa, että olen todella distinkti ruumiistani ja voin olla olemassa ilman sitä.”

16 Ymmärtämisen lisäksi ruumiillisella subjektilla on: kyvyt joihinkin erityisiin ajattelun moduksiin, kuten kuvittelun ja aistimisen kyvyt: nämä ovat ymmärtävän substanssin moduksia kyvyt vaihtaa paikkaa ja asettua eri asentoihin: nämä ovat ulottuvan substanssin moduksia

17 Aistimisen kyvyn substanssi ”Minussa on eräs passiivinen aistimisen kyky tai aistittavien olioiden ideoiden vastaanottamisen ja tajuamisen kyky, mutta minulla ei voisi olla sille mitään käyttöä, ellei joko minussa tai jossain muussa olisi aktiivinen kyky tuottaa tai saada aikaan näitä ideoita.”./..

18 Aistimisen kyvyn substanssi … ”Ja varmaankaan se ei voi olla minussa itsessäni, koska se selvästi ei edellytä intellektiota ja koska nämä ideat syntyvät ilman myötävaikutustani usein jopa vastoin tahtoani. Sen siis täytyy olla jossain muussa substanssissa kuin minussa”.

19 Aineellisen luonnon ideoiden välitön alkuperä ”Ja koska Jumala ei ole pettäjä, on kaikin puolin selvää, että hän ei lähetä minulle näitä ideoita välittömästi itse eikä myöskään minkään sellaisen luodun olennon välityksellä, johon niiden objektiivinen totuus sisältyisi vain eminentisti, muttei formaalisti.”

20 Aineellisen luonnon ideoiden välitön alkuperä ”(…) en näe, millä järkiperusteella hän voisi olla muuta kuin pettäjä, jos ne olisivat lähtöisin muualta kuin aineellisista olioista. Ehkä ne kaikki eivät kuitenkaan ole olemassa aivan sellaisina kuin ne aisteilla käsitän, koskapa aisti käsittävät monissa suhteissa hyvin hämärästi ja epämääräisesti. Mutta ainakin niissä on kaikki, minkä ymmärrän selvästi ja tarkasti, siis ylipäänsä kaikki mikä sisältyy puhtaan matematiikan piiriin.”

21 Aistimusten tehtävä… ”(…) erityisesti omalla luonnollani tarkoitan pelkästään kaiken sen kokonaisuutta, minkä Jumala on minulle antanut. / Mutta mitään tämä luonto ei opeta minulle selväpiirteisemmin kuin sen, että minulla ruumis, joka on huonossa kunnossa kun aistin kipua, joka tarvitsee ruokaa tai juomaa kun tunnen nälkää tai janoa ja niin edelleen. Minun ei siis pidä epäillä, että tässä on jotain totuutta.”

22 Sielun ja ruumiin sekoittuminen ”Näillä kivun, nälän jne. aistimuksilla luonto myös opettaa minulle, että en ole pelkästään läsnä ruumiissani niin kuin merimies aluksessa vaan olen siihen hyvin kiinteässä yhteydessä ja ikään kuin sekoittuneena yhdeksi kokonaisuudeksi sen kanssa.”

23 …aistimusten tehtävä ”Sitä paitsi luonto opettaa minulle myös sen, että erilaisia muita kappaleita on olemassa oman ruumiina lähettyvillä, ja joitakin minun tulee tavoitella, toisia välttää.”

24 Aistittavat ja todelliset erot ”Ja siitä, että aistin sangen erilaisia värejä, ääniä, tuoksuja, makuja ja lämpöä, kovuutta ja muuta sellaista, on varmasti oikein päätellä, että kappaleissa, joista nämä eri aistihavainnot ovat peräisin, on joitakin eroavaisuuksia, jotka vastaavat niitä vaikka ehkä eivät ole niiden kaltaisia.”

25 ”On toisaalta paljon sellaista, mikä näyttää luonnon opettamalta, mutta mitä minulle ei kuitenkaan todellisuudessa ole antanut luonto, vaan eräänlainen totunnainen harkitsematon arvosteleminen, ja niinpä se voi helposti olla epätotta.” Mitä luonto ei opeta…

26 Aistien oikeasta käytöstä… ”Tämä luonto siis opettaa välttämään sellaista, mikä aiheuttaa kivun aistimuksen, ja tavoittelemaan sellaista, mikä aiheuttaa nautinnon aistimuksen, ja niin edelleen. Mutta se ei näytä lisäksi opettavan meille, että näistä aistihavainnoista pitäisi ilman edeltävää ymmärryksen tarkastelua päätellä mitään ulkopuolellamme olevista olioista, koska totuuden tietäminen niistä kuuluu yksin mielelle eikä kokonaisuudelle.”

27 … ja aistien väärinkäytöstä ”Oikeastaan luonto antaa aistihavainnot vain merkeiksi mielelle siitä, mikä on otollista tai haitallista sille kokonaisuudelle, jossa mieli on osana, ja tätä varten ne ovat kyllin selviä ja tarkkoja. Mutta minä käytän niitä ikään kuin varmoina sääntöinä, jotka ratkaisevat heti, mikä on ulkopuolellamme olevien kappaleiden olemus – vaikka siitä ne osoita mitään muuten kuin erittäin hämärästi ja epämääräisesti.”

28 Miksi toisinaan erehdymme siinä mihin luonto meitä yllyttää? ”(…) koska kerran jokainen liike, joka tapahtuu mieleen välittömästi vaikuttavassa aivojen osassa, tuottaa vain yhden aistimuksen, niin paras ajateltavissa oleva järjestys on se, että tuo liike tuottaa kaikista aistimuksista sen, joka eniten ja useimmin edistää terveen ihmisen säilymistä.”

29 Finaalisten syiden kritiikki ”Tässä näet ’luonto’ on vain nimitys, joka riippuu ajattelustani, kun vertaan sairasta ihmistä ja huonosti valmistettua kelloa terveen ihmisen ja oikein tehdyn kellon ideaan, ja nimitys on ulkopuolinen niille asioille, joihin sitä sovelletaan. Mutta toisessa mielessä tarkoitan luonnolla jotain, joka todella on läsnä olioissa eikä siis ole vailla totuutta.”

30 Finaalisten syiden kritiikki ”Ja yksin tällä perusteella pidän fysikaalisissa asioissa aivan käyttökelvottomina sellaisia syitä, joita on tapana hakea tarkoitusperästä; en nimittäin voi kohtuudella luulla voivani tutkiskella Jumala tarkoitusperiä” (IV mietiskely)


Lataa ppt "Descartes ja modernin mielenfilosofian synty III Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, V ja VI mietiskely Timo Kaitaro, II periodi, 2.11- 15.12.2009."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google