Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia"— Esityksen transkriptio:

1 Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia
Turussa Satu Eerola Opintopsykologi

2 Tänään jokainen oppii jotain..
oppimisesta oppimisen ja opintojen ohjauksesta opintopsykologiasta oman työn rajoista toistenkin töistä

3 Aiheita: Oppiminen yliopistossa Motivaatio
Opintopsykologian sovelluksia opettajan ja ohjaajan arkeen Työn rajat

4 OPPIMINEN YLIOPISTOSSA

5 Minä oppijana Mikä puu? Missä kasvat?
Miksi opettajan on tärkeää nähdä, kokea ja ymmärtää ITSENSÄ oppijana?

6 Mitä oppimisesta tiedetään? 1/6
Oppija on aktiivinen tiedon rakentaja Oppija havainnoi ja TULKITSEE uutta tietoa aikaisemman tietonsa pohjalta Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia On tärkeää tuntea oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat  METAKOGNITIIVISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

7 Mitä oppimisesta tiedetään? 2/6
Vain ymmärretty tieto voi olla merkityksellistä ja mielekästä tietoa Asioilla ja ilmiöillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista ilmiöistä. Hyödyllistä sellainen toiminta, jossa erilaiset käsitykset ja tulkinnat joutuvat kohtaamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.  Kollektiivisen asiantuntijuuden kehittyminen

8 Mitä oppimisesta tiedetään? 3/6
Faktojen (nippelitiedon) kytkeytyminen suurempiin kokonaisuuksiin. Tasolta toiselle liikkuminen: ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Tärkeää tietää, mitä ei tiedä!! Oppiminen on sidoksissa tilanteeseen, alaan ja kulttuuriin, jossa oppiminen tapahtuu. ”Liikkumattoman tiedon” (inert knowledge) käyttöarvo tai –arvottomuus

9 Mitä oppimisesta tiedetään? 4/6
Aidot kysymykset: oppia ajattelemaan asiantuntijan tavoin. A  B, mitäpä, kun A  C ?? Hyväntahtoinen, turvallinen oppimisympäristö Kyseenalaistamisen taidon oppiminen  Opetuksessa osoitettava tiedon muuttuvuus, suhteellisuus ja tieteenalan tiedon tuottamistavat

10 OPPIMISKÄSITYS (Marton ym. 1993)
1. Tiedon määrällinen kasvu 2. muistaminen 3. faktojen hallinta, hyödyntäminen 4. merkityksen ymmärtäminen 5. tulkitseva prosessi ymmärtää todellisuutta 6. ihmisenä kehittyminen

11 Mitä oppimisesta tiedetään? 5/6
Yliopisto-opiskelijat opiskelevat strategisesti maksimoidakseen suorituksensa ja päämääränsä – itse kuitenkin määrittäen, mitä päämäärä tarkoittaa Arviointi ohjaa oppimista !! Ainoastaan tenttiä varten opitut asiat unohdetaan usein heti tentin jälkeen  opettajan ja yhtä lailla oppiaineen/tieteenalan ”arviointipuheella” on merkityksellä

12 Mitä oppimisesta tiedetään? 6/6
Syväsuuntautuneen oppimisen ehtoja: kokemus ”oppimisvapaudesta” valinnanvapaus kurssin sisällön ja toiminnan välillä (mitä ja miten oppii) oman oppimisen ’omistaminen’ tuki ja palaute + innostavat & kannustavat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet

13 O P I S K E L I J A P R O S E S S I T U T K I M I N E N
O P P I M I S P R O S E S S I ASIANTUNTIJU U D E N K E H I T T Y M I N E N T U T K I M I N E N

14 1. Millaisia taitoja ja valmiuksia rakennetaan?
esim. tutkijan taidot kandidaatinopinnoissa 2. Millaista toimijuutta ja identiteettiä rakennetaan? esim. jatko-opiskelija opiskelijana

15 MOTIVAATIO

16 Motivaatio 1/3 Yliopisto-opiskelijat, jotka ovat läpikäyneet tiukan seulan päästäkseen opiskelemaan, eivät olekaan motivoituneita. Mistä tässä oikein on kysymys? Motivaatio-ongelma on yleisesti hyväksytty selitys opintojen etenemättömyydelle tai takkuamisille. Motivaatio-ongelma on riittävän epämääräinen ja tarjoaa turvallisen väylän lähteä tarkastelemaan omien opintojen tilaa.

17 Motivaatio 2/3 Määritellään esim. dynaamiseksi suhteeksi sisäisen tarpeen, ulkoisen kohteen ja ympäristön välillä Motivaatiota ei nähdä yksilön ominaisuutena tai puhtaasti sisäisistä tarpeista ja vieteistä kumpuavana voimana

18 Motivaatio 3/3 Pätevyysuskomukset: uskomuksia mm. lopputuloksista ja siihen johtavasta toiminnasta sekä uskomuksiin omasta pätevyydestä suoriutua vaadittavasta työstä Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että itse työskentely on palkitsevaa. Ulkoisella motivaatiolla taas viitataan toimintaan, jota tehdään ulkoisten palkkioiden toivossa tai rangaistuksien pelossa Miten motivaation ’lähteet’ muuttuvat??!

19 Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (1/2)
”Isona tekijänä on varmasti se, että ennen yliopistoa ei ole tarvinnut aktiivisesti tehdä töitä opintojen eteen.” ”En päässyt läpi, koska en lukenut tenttiin” ”Luin aivan valtavasti tenttiin, mutta koska olen niin tyhmä, en päässyt läpi”

20 Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (2/2)
Kuka toimii? Mikä on toimijuutesi? Miten näet/koet itsesi ja omat taitosi? Harjoitus: Mieti itseäsi yliopisto-opiskelijana… … Mikä puu olet? … Kuka julkisuuden henkilö olet?  Miten käsitys itsestäsi määrittää toimintaasi?

21 OPINTOPSYKOLOGIAA

22 OPINTOPSYKOLOGIA Korkea-asteen oppiminen ydinilmiönä
Korkea-asteen oppimisen tukemisessa ja kehittämisessä opintopsykologia jäsentyy viidelle, toisiinsa kietoutuvalle, alueelle: 1. Oppimistutkimus, kasvatuspsykologia, terveyspsykologia 2. Akateemiset taidot opiskelutaidot graduun liittyvät pulmat, tutkimusprosessin säätely kirjoittamistaidot ryhmätyötaidot tieteellinen ajattelu jne.

23 OPINTOPSYKOLOGIA 3. Motivaatio ja tunne-elämä
4. Kliiniset taidot ja ilmiöt (rajapinnoilla) haastattelu, testit, interventiot oppimisvaikeudet neuropsykologia depressio, uupumus, ahdistuneisuushäiriöt kehityspsykologia (varhaisaikuisuuden kehityshaasteet) opiskelukykyisyys 5. Oppimis- ja opetusympäristön tunteminen/tutkiminen yliopisto toimintaympäristönä, toimintakulttuuri arviointikäytännöt tutkimusprosessien ohjaaminen oppimisen säätely (sen oppiminen/opettaminen)

24 Opintopsykologian rajapinnoilla
Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat Aikuistuminen Mielenterveyden kysymykset

25 Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa
 Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: ”huippu”opiskelija ei saa kirjoitettua (omat ja toisten odotukset) ..ja silti pystyy opiskella (masennus) liikaa: yliopisto ei ole kaikkia varten

26 Osat ja kokonaisuudet Talonrakentaja Lukeminen Tieteenala tai tentti
 Miksi on tärkeää tehdä kokonaisuutta näkyväksi? VARIOINTI on opintojen äiti 

27 RAAKA TYÖ TAIDOT JA VALMIUDET IDENTITEETTI satu.eerola@uta.fi

28 Täytekakku Tunnistaako opiskelija oppimisessaan/ opettaja opetuksessaan tällaisia alueita? Ja sitten tunnustaako, mitä näkee? Mistä opiskelija puhuu, ei välttämättä ole ydinkysymys! Eri alueet säätelevät toisiaan: Miten kehittyminen muuttaa kakun muita osia?

29 Herätä kysymys! Kuka omistaa oppimisen?
Kysymyksen herääminen käynnistää oppimisen: herätä oma kysymys Kysymys voi herätä liittyä: substanssiin, oppijuuteen, opiskelutaitoihin, oman oppimisen säätelyyn tai esim. valintoihin Kysymyksiä kannattaa herättää RYHMÄSSÄ

30 Lähikehityksen vyöhyke
TÄMÄN OPIN TOISEN KANSSA TÄMÄN OSAAN YKSIN

31 Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke
Miten ylitän nykyistä osaamistani?  tärkeää oppimisessa ;-) Vaativamman oppimisympäristön TIETOINEN hyödyntäminen Mikä auttaa ylittämään?  toinen, toisen ajattelu (kirjat, keskustelut, luento, essee jne.)

32 Prosessi: näkyväksi ja kesken
Alku ja loppu Tuote JA prosessi (esim. gradu)  Minkälaisia vaiheita ja miksi?! Miksi on hyvä, että prosessi jää kesken?  Kun herää kysymys, mieli etsii vastausta (myös alitajuisesti!) Milloin prosessi lopetettava? Ja kuka sen tekee?

33 Ryhmän koko ja heterogeenisyys
Oppimisen kannalta Ohjauksessa Mitä tarkoittaa oppimisympäristö?  fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen? Aika  merkitykset  eritahtisuuden hyödyntäminen  ”Anna aikaa ajatella” (osaamisen kehittyminen)

34 Suorittamisen ja oppimisen ristiriita
Arviointi siis ohjaa merkitsevästi oppimistamme. Omat kysymyksemme ja mielenkiinto ohjaavat myös. Mutta nämä usein ristiriidassa!!

35 Vaakakuppi Opiskelija pohtii usein: Kuinka saada kursseista erinomaiset arvosanat ja valmistua määräajassa?  Määrän ja laadun ristipaine. Opiskelija joutuu tekemään valintoja mm kurssien/sivuaineiden suhteen. Valitsenko päämääräkseni ’paperit’/työelämäpätevyyden vaiko kiinnostuksen?  Valintojen tasapainon löytäminen tärkeää

36 HOPS-näkökulmia: Mikä omaa tonttiasi?
Oppimiskäsitys Vuorovaikutus Koordinointi Aika Diskurssi Opiskelukykyisyys Opiskelijatietojärj. Toimintakulttuuri Identiteetti OPPIMISPROSESSI

37 TYÖN RAJAT

38 Opettajan/ohjaajan työn rajat
Opettajan työn ydintä on tukea opiskelijan oppimisprosessia, mm. opettamalla ja ohjaamalla Erityisesti ohjaustilanteissa työn rajat saattavat hämärtyä Lähes kaikkien työssä tiedottamista, neuvontaa, ohjausta – ja joskus myös erityisohjausta

39 Miksi rajat? ydinprosessin (yksilö, yksikkö & organisaatio) kannalta
selkeää kaikille ja ohjaamiselle  ohjaussopimukset hyödyllisiä ei tarvitse eikä kuulu olla (eikä yleensä kukaan olekaan) kaikkien asioiden osaaja/ohjaaja jaksaminen (asiat ja aika)

40 Kiitos kaikille Jatketaan …


Lataa ppt "Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google