2 TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa. Toteuttajina YTM Tommi Ålander, YTM Keimo Sillanpää.

Esitys aiheesta: "2 TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa. Toteuttajina YTM Tommi Ålander, YTM Keimo Sillanpää."— Esityksen transkriptio:

1

2 2 TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa. Toteuttajina YTM Tommi Ålander, YTM Keimo Sillanpää ja FT Jouni Ponnikas. Arvioinnin kohteena myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen osio Arviointikysymyksiä, jotka liittyvät myös yhteiseen osioon: –Ovatko maakuntaohjelman kehittämistavoitteet toteutuneet? –yhteisen osion osalta? –Miten keskeiset kehittämistoimijat ovat ottaneet toiminnassaan huomioon maakuntaohjelman ja edistäneet sen toteutusta? –Miten maakuntaohjelmassa esitetyt keskeisimmät hankkeet ovat toteutuneet? Taustatietoa

3 3 Näkökulmana monitaho- ja monimenetelmä, eli triangulaatio. Taustatietoa Arviointikysymykset DokumentitKyselyTyöpajatHaastattelut

4 4 Yhteistyötä voi olla monella tasolla (kv.yhteistyöstä paikalliseen) Yhteistyölle voidaan nähdä työntö- ja vetotekijät Aluehallinnon uudistus (ALKU-hanke) ja uusi Laki alueiden kehittämisestä Maakunnista muodostettiin toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisia yhteistoiminta-alueita –Asiat, jotka ovat pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät keskeisiin suunnitelmiin sekä koskevat koko aluetta. –Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta-alue –Kaakkois-Suomessa 8-henkinen yhteistyöryhmä –Maakuntaohjelmiin ja totsuihin yhteistoiminta-alueittain yhteiset osiot Haasteena sovittaa maakunnan omat tarpeet ja yhteistoiminta-alueen muodostamat tarpeet yhteen. Maakuntien tuotantorakenne muuttunut/muuttumassa merkittävästi metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen ja talouskriisin takia. Lähtökohdat yhteistyölle

5 5 Priorisoitu kuusi yhteistä painopistettä/kehittämispainotusta: 1.Metsäklusterin uudistaminen 2.Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen 3.ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen 4.Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen 5.Venäjä-yhteistyön vahvistaminen 6.Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Kymenlaaksolla lisäksi palvelut ja turvallisuus ja Etelä-Karjalalla matkailu maakunnallisina painopisteinä Kannatatko Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien yhteistyötä? Kyllä/Ei Onko nykyinen yhteistyö määrältään riittävää? Kyllä/Ei Onko nykyinen yhteistyö tulosten näkökulmasta: A) huonoa B) kohtalaista C) hyvää D) erinomaista Lähtökohdat yhteistyölle

6 6 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta: Miten hyvin yhteisesti valitut kehittämispainotukset sekä niitä toteuttamaan valitut kärkihankkeet ovat onnistuneet tähän mennessä? Havaintoja

7 7 Miten hyvin yhteisesti valitut kehittämispainotukset sekä niitä toteuttamaan valitut kärkihankkeet ovat onnistuneet tähän mennessä? Erot maakuntien välillä: (hyvin ja erinomaisesti -vastausten suhteet (%) maakuntien välillä, sininen toteutunut paremmin Kymenlaaksossa ja ruskea E-Karjalassa) Havaintoja

8 8 Ovatko yhteisesti valitut kehittämispainotukset edelleen mielestäsi osuvia alueen tulevaisuuden/aluekehityksen kannalta? Havaintoja

9 9 Ovatko yhteisesti valitut kehittämispainotukset edelleen mielestäsi osuvia alueen tulevaisuuden/aluekehityksen kannalta? Erot maakuntien välillä: (”hyvin osuvien” -vastausten suhteet (%) maakuntien välillä, sininen osuvuus jatkon kannalta parempi Kymenlaaksossa ja ruskea E-Karjalassa) Havaintoja

10 10 Mielenkiintoinen kysymys arvioinnissa on ollut se, onko yhteisten kehittämispainotusten määrä sopiva Onko yhteisten kehittämispainotusten määrä sopiva jatkoa ajatellen? A) On sopiva määrä, B) Tarve lisätä C) Tarve vähentää. Yhteistyö on nähty molemmissa maakunnissa tarpeelliseksi, mutta yhteistyön toimivuutta ei ole nähty erityisen sujuvaksi Nyt tarvitaan uusi alku yhteistyölle – tarkemmin mietityllä sisällöllä sekä paremmalla sitoutumisella! –Mitkä ovat ne asiat, joissa tehtävästä yhteistyöstä molemmat hyötyvät? Arvioinnin näkökulmasta (alustavasti) yhteistyölle näyttäisi olevan edellytyksiä seuraavissa asioissa/seuraavista näkökulmista (vetotekijät yhteistyölle): –Ylimaakunnalliset kärkihankkeet näyttäneet toimineen hyvin ja niissä on jo riittävästi kokoa – jotta vaikuttavuutta voi odottaa. –Tarve hakea/tehdä yhteisiä hankkeita olemassa: isommalla äänellä saadaan enemmän uskottavuutta ja painovoimaa. –Kasvusopimuksesta uusi mahdollisuus yhteistyölle. –Yhteistyön rakentamiselle parhaat edellytykset ainakin seuraavissa teemoissa: Rajan läheisyys/rajan ylityksen sujuvuus/Venäjään liittyvä teema Liikenne-infra Kaava-asiat – yhteinen maakuntakaava Alustavia havaintoja yhteisestä osiosta

11 11 Arvioinnin näkökulmasta (alustavasti) yhteistyölle ei näyttäisi olevan parhaita edellytyksiä seuraavista näkökulmista (työntötekijät yhteistyöstä poispäin): –Eroavuudet tarpeissa/aktiivisuudessa yhteistyön syvyyden suhteen –Eroavuudet ja perinteet yhteistyön maantieteellisessä suuntautumisessa Etelä-Karjalassa yhteys Itä-Suomeen Etelä-Savo ”välissä” Kymenlaaksossa nähdään tärkeäksi yhteistyö Päijät-Hämeen/Uudenmaan suuntaan –Kilpailutilanteet: Isoista hankkeista kilpaileminen Kaakkois-Suomen portti Korkeakoulut myös kilpailutilanteessa - tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli Metsäteollisuudessa (modernisoinnin etenemisen vauhti) Jne. –Luottamusta on – ja ei ole. Tarkoitus olisi saada aikaiseksi lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä/verkosto. –Tunnelähtöinen ajattelu –Huomioitava, että hallinnolliset alueet eivät kuitenkaan rajoita verkostoja/yhteistyötä, kun siihen on todellinen tarve. Alustavia havaintoja yhteisestä osiosta

12 12 Yhteistyöhön jatkossa entistä tiedostetummin monisuuntainen toimintamalli? –Tehdään todellista lisäarvoa synnyttävää yhteistyötä ja panostetaan siihen kun kaikki osapuolet siitä hyötyvät –Samalla hyväksytään, että on myös ns. pakon sanelemaa yhteistyötä, jossa maksimoidaan tavalla tai toisella omaa hyötyä… Tässä yhteistyössä ei synny lisäarvoa, eikä siihen pidä myöskään erityisemmin panostaa. –Kuinka moni on tehnyt/tekee todellista lisäarvoa synnyttävää yhteistyötä (E- K-Kymenlaakso)? Kyllä/Ei –Kuinka moni on tehnyt/tekee ns. pakon sanelemaa yhteistyötä? Kyllä/Ei Jatkossa: mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat molempien maakuntien toimijoille niin tärkeitä, että yhteistyötä muodostuu ja kannattaa tehdä kilpailutilanteesta huolimatta? –Näyttäisi siltä, että kun on kyse erilaisten edellytysten luonnista (rajan ylitys, infra jne.), yhteistyö tulee paremmin kysymykseen. –Toimialakohtaisessa kehittämisessä onkin jo selvästi hankalampaa… –Kansainvälisyyden edistämiseen liittyvät asiat (muu kuin Venäjä)? Alustavia havaintoja yhteisestä osiosta

13 13 Mahdollisuus kommentoida viestiseinälle Suuret kiitokset!