Tieteellisten julkaisujen bibliometrinen tutkimus Henri Schildt ( Teknologiantutkimuksen perinne ja uudet suunnat 12. 3. 2004.

Esitys aiheesta: "Tieteellisten julkaisujen bibliometrinen tutkimus Henri Schildt ( Teknologiantutkimuksen perinne ja uudet suunnat 12. 3. 2004."— Esityksen transkriptio:

1 Tieteellisten julkaisujen bibliometrinen tutkimus Henri Schildt (E-mail: henri.schildt@hut.fi) Teknologiantutkimuksen perinne ja uudet suunnat 12. 3. 2004

2 Esityksen sisältö 1.Bibliometrinen analyysi ja data 2.Sitkis 1.0 –analyysiohjelma 3.Esimerkki: saasteiden tutkimus Suomessa 4.Mahdollisuudet ja rajoitteet 5.Yhteenveto

3 Bibliometrinen data Tieteellisistä artikkeleista saatavat tiedot Tekijät ja tekijöiden osoitteet Lähdeviitteet Artikkelien saamat sitaatiomäärät, Avainsanat Julkaisukanavat (lehdet) Lähde ISI Web of Science –tietokanta Humanistiset alat (n. 1150 lehteä), yhteiskuntatiede (1700), ja luonnontiede (5700) Luonnontiede sisältää myös teknisiä julkaisuja

4 Bibliometrinen analyysi Tyypillisesti verkostoanalyysiä Metodiikka social network analysis perinteestä Työkaluna UCINET –verkostoanalyysiohjelma Erilaisia indikaattoreita ja klusterointialgoritmeja Erilaisia verkostoja: Co-citation (mihin lähteisiin viitataan yhdessä) Co-authorship (ketkä kirjoittavat yhdessä) Yhteistyötä yritys/yliopisto tai maa-tasolla

5 Sitkis 1.0 Pieni työkalu ISI-datan käsittelyyn Luo erilaisia tilastoja ja verkostoja eniten viitatuista artikkeleista, viittaavista artikkeleista, yhteistyöverkostoista, yms. Vaatii lisäksi UCINET 6.0 ohjelman Tekesin ProAct-ohjelman VCR-osaprojektin oheistuotos Saatavilla verkosta ilmaiseksi: http://www.hut.fi/~hschildt/sitkis/

6 Esimerkki: Saasteet Ketkä ovat tutkineet saasteita tieteellisestä ja teknologisesta näkökulmasta Suomessa? Missä yliopistoissa ja/tai yrityksissä tutkimus on tehty? Ketkä ovat tehneet tutkimusyhteistyötä? Kuinka tilanne on kehittynyt 90-luvulla? Kuinka yhteistyösuhteet vaikuttavat syntyneiden tutkimusten “laatuun”?

7 Analyysin kuvaileva osuus Co-citation network Mihin on viitattu, ja miten nämä lähteet suhtautuvat toisiinsa Tuotosten määrä yliopistoittain Co-authorship network Ketkä ovat toimineet yhdessä? Aggregoitu yliopisto/yritys-tasolle University co-citation network

8 Eniten viitatut lähteet suomalaisessa tutkimuksessa

9

10 Linkit tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten välillä

11 Kuinka usein eri laitokset viittaavat samoihin kirjoittajiin

12 Analyysin tilastollinen osuus Tarkastellaan erilaisten yhteistyösuhteiden vaikutusta artikkelien laatuun Laatu = artikkelin saamat viittaukset Regressiomalli Mahdollistaa hypoteettis-deduktiivisen tutkimusasetelman Tässä kuitenkin eksploratiivinen tutkimusote Negative binomial regressio (Stata 7)

13 Artikkelin saamat viittaukset Yritysten tutkijat Yliopistojen tutkijat Muut tutkijat Aiemman yhteistyön laajuus Aiemmat viittaukset KV-yhteistyö - Aiemmat artikkelit + + +46% + +20% - -0,3%

14 Mahdollisuudet Hypoteettis-deduktiivinen tutkimusote yhteistyön, tutkimusalueiden ja/tai tuotosten tutkimiseen Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kompetenssien tunnistaminen ja/tai vertailu Teknologiaohjelmien aiheuttamien muutosten mittaus Bibliometrinen pika-analyysi opetuksen ja tutkimustoiminnan tukena

15 Esimerkki TKK:n jatko-opiskelijaseminaarista: Strategiaprosessien tutkimuksen tärkeimpien lähteiden lataamiseen ja piirtämiseen kului kokonaisuudessaan noin 15 minuuttia.

16 Rajoitteet Tiedot saatavilla vain ”hyvistä” lehdistä Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy vain harvoissa tapauksissa Viittauskäytännöt vaihtelevat aloittain Relevantin datan kerääminen ISI:stä vaatii alaa tuntevan apua ja/tai iterointia Datan laatu paikoitellen heikkoa Tulosten tulkinta paikoitellen hankalaa

17 Yhteenveto Bibliometriset menetelmät yksi tapa tutkia tiedettä ja teknologiaa Tukee hyvin kirjallisuustutkimuksen tekoa ainakin organisaatioteorian alueella Nopea ja halpa Metodologian tulevaisuus epäselvä Tukea päätöksentekoon ja ymmärtämiseen? Hypoteettis-deduktiivisen tutkimuksen väline? Kehittelen Sitkistä hiljakseen (o.t.o.)

18 Lähteitä aiheesta Small, H.G. (1973): Co-citation in the Scientific Literature: A New Measure of the Relationship Between Documents, Journal of American Society for Information Science Perusartikkeli Osareh, F. (1996a, b): Bibliometrics, citation analysis, and co-citation analysis – a review of literature I and II, Libri Gmur, M (2003): Co-citation analysis and the search for invisible colleges: A methodological evaluation, Scientometrics Vertailee organisaatioteorian koulukuntia klusterianalyysillä http://www.garfield.library.upenn.edu/ Kokoelma erilaisia alan perusteoksia