KUINKA HUIPULLE PÄÄSTÄÄN Seuraavat ominaisuudet edistävät (kaikki eivät välttämättömiä) –Synnynnäinen lahjakkuus –Voimakas motivaatio (kuitenkin suunnattuna.

Esitys aiheesta: "KUINKA HUIPULLE PÄÄSTÄÄN Seuraavat ominaisuudet edistävät (kaikki eivät välttämättömiä) –Synnynnäinen lahjakkuus –Voimakas motivaatio (kuitenkin suunnattuna."— Esityksen transkriptio:

1 KUINKA HUIPULLE PÄÄSTÄÄN Seuraavat ominaisuudet edistävät (kaikki eivät välttämättömiä) –Synnynnäinen lahjakkuus –Voimakas motivaatio (kuitenkin suunnattuna tieteeseen, ei huipulle pääsyyn sinänsä: aito kiinnostus, jopa intohimo) –Tahdonvoima (myös lepoon, kun tarpeen: burnoutin välttäminen) –Hyvä koulutus –Hyvät tutkimusolosuhteet ja (alasta riippuen) työryhmä

2 Ajalliset edellytykset ja ajanhallinta Tieteellinen feedback ja interaktio Hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys Frustraation sietokyky Hyvä ohjaaja tai viisas mentori Kannustus ja palkitseminen Ongelmataju Hyvä onni

3 KUINKA HUIPULLA PYSYTÄÄN 1 TUTKIJA ITSE ≈ Samat ominaisuudet, joilla huipulle noustaan,kuitenkin painotus seuraavissa: - Fyysisen ja psyykkisen kunnon aktiivinen ylläpito: lepo ja virkistäytyminen (burnoutin välttäminen) - Ihmissuhteet - Strateginen suunnittelu ja fokuksen säilyttäminen tutkimuksessa ja työelämässä (ajanhallinta)

4 - Onnistuminen ja menestys (+ frustraatioiden sietokyky) - Nuorten tutkijoiden ym. kouluttaminen ja onnistuminen osan parhaista säilyttämisessä ( → 2 seniorin malli)

5 KUINKA HUIPULLA PYSYTÄÄN 2SYSTEEMI - Tieteellisen suorituksen seuraaminen alan kv. tiedeyhteisön reaktioita seuraamalla - Sitaatiot (suhteutus alan kv. kärkeen ja yleiseen tasoon) - Arvioinnit kv. artikkeleissa - Kv. tunnustukset (palkinnot, kv. kongressien keynote -esitelmät ym.) - Asiantuntijalausunnot (vertailevat)

6 -Siis painotus näyttöihin (kuitenkin suhteutettuna aikaan ja resursseihin; vrt. professori yliopiston virassa) eikä lupauksiin (tutkimussuunnitelmat) -Myös Akatemian tulisi kehittää tutkimusvirkojen täyttömenetelmiään -Huippunäytöillä (identifioitava mahdollisimman nopeasti) täytyy olla tuntuvia seurauksia (mm. pitkäaikainen, riittävä rahoitus, myös infrahenkilöstölle: yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tulisi olla pysyvää tutkimushenkilökuntaa, joka siirtyisi projektista toiseen)

7 - Jos joku todella on kv. kärjessä (ei samanaikaisesti montaa Suomessa), niin maan etu on tukea häntä voimakkaasti koko sen ajan, jonka todella (todistetusti) pystyy olemaan siellä (vrt. Lasse Viren 1972) - Tieteen rahoitus tulee EHDOTTOMASTI säilyttää Akatemialla eikä siirtää yliopistoihin, kuten on esitetty (yliopistoissa → tasajako ja tieteen tason liian vähäinen painotus; mm. ”sisäänlämpiävät” virantäytöt kontrolloivan elementin de facto puuttuessa: alentavat Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen tasoa) - Yliopistojen rahoituksessa tulisi korostaa tieteellistä laatua tutkintojen lukumäärien sijaan