Kehysratkaisu ja kunnat

Esitys aiheesta: "Kehysratkaisu ja kunnat"— Esityksen transkriptio:

1 Kehysratkaisu ja kunnat
Pienkuntaseminaari Simo Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat
Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euro-maan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikentynyt. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroalue taantumassa. Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty. Maamme vaihtotase 2011 alijäämäinen ensi kerran vuoden 1993 jälkeen. Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä. Maamme talouskasvu on erittäin alhainen tänä vuonna. Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin. Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m€)vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj. €. Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan! Hallituksen kehysriihen ratkaisut – riittävätkö ne? Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen!

3 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit
Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. € Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä ja lainakannan muutos vuodesta 1997 sekä lainakanta, mrd. €
1) Vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,6 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan.

5 Suomen julkisen talouden sopeutustarve

6 Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012
Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta 2013– 2014 (tuottoarvio vuonna 2014 n. 800 milj. euroa) arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 750 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä Menettelytapa avoin (joko valtionosuuskompensaatiota pienentämällä tai yhteisöveron jako-osuutta alentamalla) Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 115 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 500 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilap parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenneinvestointeihin suurten väylähankkeiden hyväksyminen (1 mrd e)

7 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen (1/2)
Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa Pohjalla hallitusohjelman mukainen v toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla Leikkauksen vaikutus €/as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia

8 Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen (2/2)
Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista Toimien myönteiset piirteet: Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 2014 ja 2015 – vaikutus 2014 noin 270 milj. €. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jako-osuudessa. Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa. Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen. Soten rakennusten ja koulujen v alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj. €. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa.

9

10 Hallitusohjelman ja kehysriihen 22. 3
Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen

11

12 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. €
2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. 33,85 35,35 36,85 38,21 39,79 41,49 43,25 - Palkat 15,01 15,61 16,11 16,48 16,98 17,54 18,12 - Muut henkilöstömenot 4,47 4,62 4,76 4,87 5,01 5,16 5,30 - Ostot 11,72 12,49 13,30 14,16 15,08 16,06 17,10 - Muut toimintamenot 2,65 2,63 2,68 2,70 2,72 2,73 2,73 Korkomenot 0,30 0,36 0,32 0,40 0,53 0,66 0,73 Investoinnit 5,691) 4,14 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 Yhteensä 39,831) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,34 48,18 Muutos-%: Toimintamenot yht. 4,2 4,5 4,2 3,7 4,1 4,3 4,3 -Palkat 2,8 4,0 3,2 2,3 3,0 3,3 3,3 -Ostot 7,4 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 8,41) 0,0 3,8 3,5 4,0 4,1 4,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto). 1) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali.

13 Kuntien verotulot vuosina 2010-2016, mrd. €
2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Verolaji Kunnallisvero 15,77 16,21 16,82 17,37 18,20 18,98 19,83 Yhteisövero 1,41 1,66 1,41 1,48 1,56 1,64 1,43 Kiinteistövero 1,17 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 18,35 19,07 19,49 20,13 21,07 21,96 22,63 Muutos, %: Kunnallisvero 2,1 2,8 3,8 2,7 4,2 4,3 4,5 Yhteisövero 17,5 18,5 -15,1 5,0 5,4 2,6 -12,8 Kiinteistövero 20,4 2,0 5,2 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 4,2 3,9 2,2 3,3 4,7 4,2 3,1 Tuloveroprosentti, keskim. 18,97 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto)

14

15 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO (ennakkotieto) /hp

16 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa
Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: